Raskaan liikenteen sähköistyminen takkuaa – latauspulmat ratkaisematta

Ajoneuvoliikenteen sähköistyminen eli käyttövoimamurros jyllää henkilöautoilussa ja kevyissä hyötyautoissakin, mutta raskaan kuljetuskaluston suhteen tilanne on tyystin toinen – jo latausratkaisujenkin osalta.

Suomen henkilöautokanta on sähköistymässä. Tieliikenteen tavarankuljetusten puolella tilanne on tyystin toinen, monestakin syystä.

Käyttövoimamurros jyllää pakettiautopuolellakin eli kevyissä hyötyautoissa, mutta raskaan kuljetuskaluston suhteen tilanne on tyystin toinen – jo latausratkaisujenkin osalta.

Energiateollisuus ry:n sähköisen liikenteen asiantuntija Tuukka Heikkilä toivo valtiovallalta väkeviä tukitoimia tilanteen korjaamiseksi.

– Latausverkoston rakentamistoimet kannattaa keskittää raskaan liikenteen latausinfraan, eli siirtää kannustimien painopistettä sinne. Käytännössä minkäänlaista pitkien matkojen raskasta sähköistä tieliikennettä ei Suomessa ole, joten tässä ollaan vasta lähtökuoppia suunnittelemassa, ei edes vielä kaivamassa, Heikkilä arvioi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lataustiheys osa kilpailukykyä

2050-luvun kilpailukykyinen ja hiilineutraali Suomi rakentuu modernien väylien varaan. Kiteytys on osa Modernit pääväylät – kilpailukykyinen Suomi / Väylävisio 2025–2050 -dokumenttia.

Raskaan liikenteen ja hyötyliikenteen sähköistymisen haasteiden ratkaisu on tärkeää elinkeinoelämän edellytysten näkökulmasta. Tulevaisuudessa tulisi voida mahdollistaa uuden kaluston käyttö pääväylillä ennakoivilla investoinneilla.

Visiotyö tuo esiin, että sähkölatausta tulisi olla tarjolla sopivissa kuljetusketjuissa, joita ovat (tavara)terminaalit ja pääväylien keskeiset solmut.

Suomi haluaa olla ehdottomassa eturivissä, kertoi liikenne- ja viestintäministeriö maaliskuun lopulla. Ulostulon mukaan ”Jotta julkisen latauksen tarpeet voitaisi täyttää muuallakin kuin pääteiden varsilla, asetetaan ohjelmassa tulevaa AFIR-asetusta tiukemmat tavoitteet. Tällä pyritään varmistamaan, että latausinfraa rakentuu kaikkialle Suomeen.”

Raskas liikenne sitkas haaste

Raskaan liikenteen lataus- ja vedyn tankkausinfraa ei vielä ole, muistuttaa erikoistutkija Marko Paakkinen VTT:n sähköisten voimalinjojen tutkimustiimistä.

– AFIR-asetusehdotuksessa vaaditaan etenkin latausinfran osalta suuritehoisia, kokonaisteholtaan usean megawatin latauskenttiä suhteellisen nopealla aikataululla. Tämä on haaste jo pelkästään sähköverkon osalta – suuremmilla sähköliittymillä voi olla melko pitkiä toimitusaikoja.

Paakkinen on ollut ilahtunut, että liikenne- ja viestintäministeriö on ollut tiiviisti mukana AFIR-neuvotteluissa, ja nostanut siellä esiin Suomen kantoja.

Toive vaalien jälkeiseen aikaan

VTT:n Marko Paakkisella on vakava toive vaalien jälkeiseen aikaan.

– Jakeluinfraohjelma tarvitsee tulevalta uudelta hallitukselta vahvan tuen sen toteutukselle ja jatkotyölle. Jakeluinfraohjelma tarvitsee ehdottomasti seurantaohjelman, missä seurataan sen toimenpiteiden toteutumista ja voidaan tarvittaessa säätää ja lisätä toimenpiteitä, jos kehitys ei ole toivottavaa.

Ja kuten Moottori vastikään uutisoi, Euroopan jäsenmaat, parlamentti ja komissio ovat päässeet alustavaan sopuun AFIR-asetuksesta, jolla pyritään kohentamaan vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä

Sopu vahvistetaan vielä ministerineuvoston kokouksessa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mikä ihmeen jakeluinfraohjelma?

Fossiilisille polttoaineille vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfralla on keskeinen merkitys liikenteen vihreän siirtymän mahdollistajana. Liikenteessä käytettävän sähkön, kaasun ja vedyn jakelun kattavuutta ollaan Suomessakin kohentamassa, jotta irtautuminen fossiilisista polttoaineista on mahdollista.

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama jakeluinfratyöryhmä on valmistellut vuoteen 2035 ulottuvan kansallisen jakeluinfraohjelman luonnoksen.

Jakeluinfraohjelma toimii Suomessa EU:n vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin eli ns. AFIR-asetusehdotuksen toimintakehyksen pohjana. Ohjelmaa on tarkoitus päivittää ja laajentaa asetuksen edellyttämällä tavalla. Liikenteen sähköistymisen näkökulmasta jakeluinfran kehittämisessä Suomen vahvuuksia ovat erityisesti tarjolla olevat skaalautuvat ja älykkäät latauspalvelut.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto, Kempower Lähteet: Energiateollisuus ry, Autoalan Tiedotuskeskus, Modernit pääväylät – kilpailukykyinen Suomi / Väylävisio 2025–2050, Valtioneuvosto / Fossiilittoman liikenteen tiekartta, Sähköisen liikenteen tilannekatsaus Q4/2022, liikenne- ja viestintäministeriö / jakeluinfraohjelmaluonnos

a:3:{i:0;s:6:"133420";i:1;s:6:"134007";i:2;s:6:"111314";}