Rohkeutta sähköisen liikenteen ratkaisuihin – penää VTT:n uusi tutkimusprofessori

Mikko Pihlatie: ”Suomen kansallisena kilpailutekijänä voi tulevaisuudessa hyvin olla halpa uusiutuva sähkö ja sen joustava suora käyttö liikenteessä.”

Liikenteen sähköistyminen voi olla yksi Suomen kärkihankkeita ihan kansainvälisestikin vertaillen.

”Suomen kansallisena kilpailutekijänä voi tulevaisuudessa hyvin olla halpa uusiutuva sähkö, ja sen joustava suora käyttö niin liikenteessä, teollisuudessa kuin myös rakennetussa ympäristössä."

Arvion esittäjä on tutkimusprofessori Mikko Pihlatie, jonka tuore nimitys vahvistaa VTT:n tieteellistä osaamistaan sähköisen liikenteen tutkimuksessa niin Suomessa kuin myös kansainvälisesti.

Vaikka liikenteen sähköistymisen mahdollistavat teknologiat ovat kehittyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana nopeasti, ratkaisujen soveltamisessa on vielä paljon tehtävää.  Pihlatie muistuttaa, että vihreä siirtymä on Suomelle valtava mahdollisuus myös liikenteen saralla.

– Liikenteen alalla sähköistymisen ja älykkään latauksen kautta saatava jousto sektori-integraatiossa voi tuoda meille erittäin suuren mittaluokan kilpailuetua. Teollisten investointien puolella Suomeen kannattaa tavoitella laajaa investointiaaltoa jo kolmella osa-alueella: uusiutuvan energian tuotannossa sekä akkuarvoketjun ja vetyarvoketjun investoinneissa, Pihlatie linjaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Nollapäästöisyyteen matkaa

Liikenne aiheuttaa neljänneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä. Liikennesektorilta vaaditaan vielä merkittävää murrosta, jotta Suomi saavuttaa tavoitteensa nollapäästöisestä liikenteestä. Sähköinen liikenne on yksi vastaus, mutta ratkaisuja tulisi Pihlatien mukaan soveltaa myös käytännössä entistä laaja-alaisemmin.

VTT:n sähköisen liikenteen tutkimuksen tavoitteena on tukea liikenteen vihreää siirtymää. Se tarkoittaa uusien innovaatioita luomista ja niiden jalkauttamista käyttöön.

Pihlatien mukaan innovaatioiden teollistamisen kannalta on oleellista, että huippututkimus yhdistyy riittävän varhaisessa vaiheessa sopiviin kumppaneihin.

– Näin voimme huomioida loppukäyttäjien tarpeet ja vaatimukset jo innovaatioiden kehitysvaiheessa. Jos haluamme vaikuttaa laajasti, meidän pitää pystyä luomaan eri osapuolet yhdistäviä ekosysteemejä ainakin Euroopan tasolla, Pihlatie sanoo.

Sähköistymistä ja vedyn käyttöä

Pihlatien näkemyksen mukaan sähköisen liikenteen tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. Tulee kuitenkin harkita, mihin saakka raskaimmat ja pitkän matkan maantiekuljetukset, liikkuvat työkoneet tai vesi- ja lentoliikenne voidaan sähköistää.

Pihlatien mukaan on syytä kysyä mikä rooli on vedyllä?

– Miten voimme varmistaa akkujen ja sähköajoneuvojen suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja turvallisuuden? Toivon tutkimusprofessorina voivani vastata näihinkin kysymyksiin, ja näkeväni ratkaisujen entistä rohkeampaa soveltamista käytännössä, Pihlatie toivoo.

Hän kertoo, että VTT:llä kehitellään parhaillaan esimerkiksi sähköajoneuvojen energian- ja lämmönhallintaa, halpoja kaksisuuntaisia käyttäjälähtöisiä latauslaitteita sekä suuren tehon pikalatausta raskaisiin ajoneuvosovelluksiin.

Tanskasta Suomeen

Tutkimusprofessoriksi toukokuun alusta nimitettty Mikko Pihlatie on työskennellyt VTT:llä pitkään tutkijana sekä tiiminvetäjänä energiateknologioiden ja niiden soveltamisen parissa.

Tätä ennen hän oli tutkijana Tanskan teknillisessä korkeakoulussa DTU:ssa, ja vuonna 2010 Pihlatie oli mukana käynnistämässä kansallista soveltavaa akkututkimusta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Raskas liikenne jälkijunassa

VTT:n liikennetutkimuksen johtaja Ari Aalto muistuttaa, että liikenteessä tulee ottaa vahvemmin käyttöön myös tuonnista riippumattomia ja huoltovarmuutta lisääviä energiaratkaisuja. Hänen mukaansa ajoneuvojen akut voidaan valjastaa kaksisuuntaisella latauksella tarjoamaan joustavuutta koko energiajärjestelmälle.

– Henkilö- ja pakettiautoissa sekä kaupunkiliikenteen busseissa sähköistyminen on jo hyvässä vauhdissa, mutta työkoneissa, raskaan liikenteen rahtiajoneuvoissa, meriliikenteessä ja ilmailussa vasta alussa. Sähköisiä ajoneuvoja voidaan jatkossa hyödyntää myös kansallisen energiajärjestelmän kysyntäpiikkien tasaamisessa, ja nykyistä omavaraisempien ja kriisinkestävien ratkaisujen kehittelyssä, Aalto taustoittaa.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto