Ruuhkamaksujen vastustus väkevää – kansalaisaloite etenee eduskuntaan

näin suomalaiset liikkuvat koronan aikaan

Ruuhka- ja tietullimaksulakeja vastustava kansalaisaloite sai taakseen tarvittavat 50 000 nimeä ja etenee siten eduskunnan käsiteltäväksi.

Yli 50 000 kansalaista kannattaa aloitetta, jonka mukaan hallituksen tulee pidättäytyä nyt ja tulevaisuudessa lakien säätämisestä, jotka mahdollistavat ruuhka-, vyöhyke-, ohitustulli-, tietulli-, tienkäyttö-, ja kaupunkiliikennemaksujen tai muiden vastaavanlaisten uusien autoilijoihin kohdistuvien maksujen käyttöönoton.

Asian etenemiseen vaadittava kannatuksen rajapyykki saavutettiin viime viikonvaihteessa. Stop ruuhkamaksuille! -kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmassa on ilmaus ruuhkamaksujen käyttöönoton mahdollistavan lain säätämisestä. Ruuhkamaksuista on mainintoja myös Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen ns. MAL-sopimuksessa.

Tietulli- tai ruuhkamaksuihin liittyvä mahdollinen säädösvalmistelu ei vielä kuitenkaan tarkoita niiden käyttöönottoa, josta on tehtävä päätökset erikseen.

Aloitteessa uumoillaan, että ruuhkamaksujen voi ajatella olevan siirtymävaihe laajempaan ajosuoriteperustaiseen verotukseen. Aloitteessa muistutetaan, että ruuhkamaksujen käyttöönottoa on suunniteltu muun muassa Helsingin, Tampereen ja Turun seuduille (ns. MAL2019-suunnitelmat).

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Autoilu uhkaa kallistua

Helsingin seudulla HSL on tehnyt esiselvityksiä ruuhkamaksujen käyttöönotosta. Helsingin seudun liikenteen (HSL) mukaan mahdollinen ruuhkamaksu ei estä tai rajoita autoilua, ”mutta vaikuttaa auton käytön kustannuksiin, jos ajaa ruuhkamaksuvyöhykkeellä tai ylittää mahdollisen vyöhykerajan aikana, jolloin ruuhkamaksuja peritään.”

Yle.fi:n tuore uutinen tuo esiin Uutissuomalaisen viime syksynä teettämän kyselyn, jossa kysyttiin suomalaisten kantaa ruuhkamaksuihin. Vastaajista enemmistö oli sitä mieltä, ettei Suomen suurten kaupunkien pitäisi alkaa periä ruuhkamaksuja yksityisautoilijoilta: Ruuhkamaksuja vastusti 58 prosenttia ja kannatti 30 prosenttia vastaajista. Noin joka kahdeksas ei osannut kertoa kantaansa.

Kielteisiä vaikutuksia

Ruuhkamaksujen käyttöönotto vaikuttaisi aloitteen mukaan kielteisesti ja syrjivästi erityisesti kehyskunnissa asuviin autoilijoihin: muun muassa työntekijöihin, opiskelijoihin, liikuntavammaisiin, yksityisiin elinkeinoharjoittajiin, yrityksiin ja ruuhkavyöhykkeen sisälle keskitettyjä palveluita tarvitseviin.

”Esimerkiksi Helsingissä työssäkäyvistä 40 % pendelöi Helsinkiin toisesta kunnasta ja vastaavasti 22 % pendelöi Helsingin ulkopuolelle”, aloitteessa kiteytetään.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Perustuslain vastainen?

Ruuhkamaksu asettaisi aloitteen mukaan ihmiset perustuslain vastaisesti alueellisesti eriarvoiseen asemaan, onhan auton käytölle olemassa pakottavia syitä kuten julkisen liikenteen puute/aikataulujen epäsopivuus autoilevan kansalaisen arjen mahdollistamisessa.

Aloitteen mukaan ruuhkamaksujen asettaminen työmatkaliikennettä rajoittamaan rikkoisi perustuslain kohtaa, jossa julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Tietullit heikentäisivät työvoiman liikkuvuutta, työssäkäynnin kannattavuutta, töiden vastaanottamista näiden kaupunkiseutujen alueelta ja autoa käyttävien yrityksien tulosta.

Aloitteen mukaan vuonna 2019 Suomessa autokantaan suhteutettuna veroja kerättiin noin 2 523 euroa autoa kohti, joka on EU-tasolla kolmanneksi eniten. Ruuhkamaksujen käyttöönotto olisi ”käytännössä vain yksi lisävero” autoilijoiden kontolle.

Tiemaksut huolettavat kansalaisia

Moottori on kertonut jo aiemmin, että tiemaksut huolettavat helsinkiläisiä – tutkitusti. HSL:n teettämissä esiselvityksissä on käyty lävitse mahdollisten tiemaksujen mahdollisia toteutustapoja ja vaikutuksia. Niiden perusteella alueen asukkaita huolettaa oman arjen sujuvuus.

Tiemaksuista puhuttaessa on hyvä mieltää, että kokonaisuudesta voidaan käyttää myös termejä tietulli, ruuhkamaksu ja kilometrivero, sen mukaan mikä on toivottu vaikutus liikenteeseen: onko tarkoitus kerätä rahaa autoilusta, vähentää ruuhkaisuutta vai vähentää päästöjä – tai missä suhteessa kaikkea tätä.

Esiselvityksistä selviää paljon kiinnostavaa ihmisten arkisista liikkumisvalinnoista. Selvitysten haastattelujen perusteella autoilu on monelle arjen mahdollistaja. Autoilu koetaan usein välttämättömänä ja siksi moni haastatelluista ei uskonut tiemaksujen vaikuttavan autoilun määrään. Esiselvityksen mukaan kokemus autoilun välttämättömyydestä liittyy esimerkiksi siihen, että asuu kantakaupungin ulkopuolella, on perheellinen, lapsilla on harrastuksia, on monivuorotyö, omistaa kesämökin tai kokee, että kaupassa on käytävä autolla.

”Kun koetaan, ettei varteenotettavaa vaihtoehtoa autolle ole, tiemaksu nähdään autoilijoiden rankaisemisena.” esiselvitys summaa.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen on huomauttanut tähän liittyen, että ihmiset eivät ole arkisissa valinoissaan hölmöjä. Hän on muistuttanut, että autoa tarvitsevat ajavat keskimäärin 52 kilometriä vuorokaudessa.

”Matka koostuu matkaketjuista, joiden perusteet löytyvät arjen hallinnasta. Yhden osamatkan sattuminen ruuhkamaksun ajankohtaan johtuu siitä, että se on tehtävä, jotta koko päivän matkaketju saadaan tehtyä. Ketjusta ei voi irrottaa palaa välistä, silloin se katkeaa.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

En osaa sanoa, kun hinta ei ole tiedossa

Esiselvitysten haastattelujen perusteella käy ilmi, että ihmisillä on tiemaksuista ja niiden tavoitteista tietovajetta. Koetaan olevan epäselvää, miten tiemaksut vaikuttaisivat ihmisten arkeen. ”Mielipidettä ruuhkamaksuista on vaikea muodostaa tietämättä hinnasta.”

Esiselvityksen perusteella moni haastatelluista yhdisti ”tiemaksun” tietulleihin, joka vahvisti heidän negatiivista näkökulmaansa ruuhkamaksuja kohtaan, sillä mallin uskottiin hidastavan liikennettä entisestään.

Vähenisivätkö päästöt oikeasti?

Kansalaisaloitteessa myös tuodaan esiin, että Fossiilittoman liikenteen tiekartta -työryhmän loppuraportin mukaan tietullien vaikutukset päästövähenemään olisivat pienet, alle 4 prosenttia vuoden 2030 päästötavoitteesta.

Tämän vuoksi ”hyöty jää vähäiseksi ilmaston ja yhteiskunnan kannalta.” Aloitteessa epäillään, että vaihtoehtoisten reittien käyttö saattaisi jopa lisätä päästöjä reitin kilometrimäärän kasvaessa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tiedätkö mitä eroa on ruuhka- ja tiemaksulla?

Mahdollisen maksujärjestelmän nimi ohjaa käsityksiä. Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen muistuttaa, että kaikissa esillä olleissa malleissa on kyse verosta.

Moottori jo kertoi aiemmin HSL:n esiselvityksestä, jonka mukaan: Ruuhkamaksu viittaa siihen, että maksua suoritetaan ruuhka-aikaan ajamisesta ja tavoitteena on vähentää ruuhkia. Toisaalta tätä vastaan argumentoidaan nykykokemuksella ruuhkattomuudesta. Haastateltavat eivät yhdistäneet ruuhkaa autojen viemään tilaan kaupunkialueella.

Tiemaksu puolestaan viittaa siihen, että teiden käytöstä pitää maksaa. Toisaalta tämä sekoitetaan helposti tieveroon tai tietulleihin.

Päästömaksu taas ymmärretään niin, että liikenteen päästöttömyyttä halutaan kehittää. Kuitenkin mallin toteutus herättää kysymyksiä, sillä osa kokee, että jos vähäpäästöiset autot saavat alennuksia, vain rikkailla on varaa maksaa sähköautoista ja jos vähäpäästöiset autot eivät saa alennuksia, ei voida sanoa, että mallilla tavoitellaan vähäpäästöisyyttä. Jokainen ajettu kilometri kuitenkin lisää päästöjen määrää.

HSL:n esiselvitys suosittaa, että mahdollisesti käyttöön tulevalle tiemaksulle valitaan yksi päätavoite eli jokin kolmesta:

Auton päästömaksu. ”Jos päästöjen vähennys on tavoite, niin on oikeudenmukaista ja ymmärrettävää, että maksetaan auton päästöluokan mukaan. Pienet, halvemmat autot usein vähäpäästöisempiä kuin isot katumaasturit.”
Ruuhkamaksu. ”Jos tavoite on ruuhkien vähentäminen, niin maksetaan ruuhka-ajan aikana ajettaessa. Esimerkiksi kolmivuorotyötä tekevät usein ajavat ruuhka-ajan ulkopuolella. Ruuhka voidaan liittää vahvemmin myös autojen viemään tilaan kaupungista.”
Tiemaksu. ”Jos tavoite kerätä rahaa tieinfran ylläpitoon. Kun tietä käytetään, siitä maksetaan, hinta voi olla kertasuoritus tai ajettuun kilometrimäärään perustuva.”

Selvityksen mukaan tavoitteena voi myös olla kaikkien kolmen yhdistelmä eli järjestelmä, joka koostuu päästö-, ruuhka- ja tiemaksusta. Tätä X-vaihtoehtoa selvitys ei osaa nimetä.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Hallitusohjelma, Stop ruuhkamaksuille! -kansalaisaloite, HSL, Hellon: Tiemaksujen palvelumuotoilun esiselvitys - kvalitatiivinen osio

a:6:{i:0;s:5:"81976";i:1;s:5:"81997";i:2;s:5:"50336";i:3;s:6:"101965";i:4;s:5:"80903";i:5;s:5:"91701";}