Sähköautoilija – ole viitseliäs, ajoita lataus, säästä rahaa

Valtaosalla sähköautojen älylatauksen käyttäjistä on pörssisähkösopimus, 16,5 prosentilla älylatauksen käyttäjistä on kiinteähintainen sähkösopimus, selviää tuoreesta raportista.

Sähköautoilija ja älylataus ovat kaksikko, jotka ovat jo osittain löytäneet toisensa, etenkin jos sähköautoilijalla on pörssisähkösopimus. Sähkön hinnannousut ovat saaneet kuluttajat yhä tietoisemmiksi sähkön käytön ajoittamisen tuomista eduista, jotka näkyvät varsin suoraan myös kukkarossa.

Älykkään sähkönkäytön sovellusta tarjoava Synergi on tehnyt raportin, joka perkaa sähköautoilijoiden lataustapoja eli liikennesähkön käyttöä enemmän tai vähemmän älykkäästi. Raportin tiedot pohjautuvat Synergin älykkään sähkönkäytön sovelluksen tuhansista älylatausistunnoista vuonna 2023.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Piuha kiinni kello 18.30

Ehkä kaikkein keskeisin autoilijoiden käytöstä kuvaava havainto oli, että sähköauto kytketään laturiin keskimäärin kello 18.30–20.30 välillä. Kytkemisen jälkeen itse älylataus alkaa raportin mukaan keskimäärin neljä tuntia myöhemmin, kun sähkön kysyntä on pienempää ja sähkön hinnat alhaisemmat.

Muita havaintoja:

Kaikista älylatauksen käyttäjistä 79,8 % on pörssisähkösopimus, 16,5 % kiinteähintainen sopimus ja 3,7 % kulutusjoustosopimus.
Suurimmat säästöt älylatauksen käyttäjällä oli 236 euroa eli 70 % hänen sähköautonsa vuotuisista latauskustannuksista (ilman sähkönsiirtokustannuksia).
Käyttäjä lataa keskimäärin 22,3 kilowattituntia (kWh) yhdellä latausistunnolla. Keskimäärin käyttäjää kohden on kuukausittain 11 älylatausistuntoa.
40 % älylatauksen käyttäjistä käyttää lataamiseen sukolaturia, jonka keskimääräinen latausteho on 3,6 kW.

Suko-latauksessa maksimiteho voi olla 3,6 kW, jos käytössä on supersuko-pistorasia, täydentää VTT:n erikoistutkija Marko Paakkinen. Hän taustoittaa, että Seskon lataussuositus ja standardi SFS-EN 62752 suosittelevat maksimissaan 8 A latausvirtaa jatkuvassa käytössä.

– Usean automallin mukana tuleva suko-latauskaapeli on yleensä rajoitettukin joko 8 tai 10 ampeeriin. 8 A latausvirralla latausteho on vain 1,8 kW.

SESKO ry on sähköteknisen alan kansallinen standardointijärjestö.

Tesla, BMW, Audi, Porsche…

Yleisimmät sähköautomerkit Suomessa ovat Tesla, Volkswagen, Škoda ja Mercedes-Benz. Tämä tieto perustuu tähän Statistan tilastoon Samankaltaiset tiedot ilmenevät myös Sähköinen liikenne ry:n tilannekatsauksesta.

Synergin raportin eli tuhansien sähköautoilijoiden älylatauskäyttäytymisen ja yhtiön kokemuksen perusteella automerkit kuten Tesla, Volkswagen ja BMW ovat nousseet älylatauksen kannalta parhaimpien sähköautomerkkien joukkoon. ”Havaintojemme perusteella esimerkiksi Volkswagen-konsernin tuotemerkeillä kuten Audilla Porschella, on erinomaiset älylatausmahdollisuudet, ja ne voivat vastaanottaa älylataukseen hyödynnettäviä tietoja ja käskyjä sekunneissa.”

Raportin mukaan on onnetonta, ettei kiinteähintaisia sähköasiakkaita yleensä motivoida käyttämään sähköä älykkäämmin, esimerkiksi siirtämään kulutusta halvimmille tunneille, koska he eivät hyödy siitä rahallisesti.

”Pörssisähköasiakkaat voivat sen sijaan välittömästi hyötyä sähkönkulutuksen siirtämisestä halvemmille tunneille, koska se pienentää heidän sähkölaskuaan. Molemmat voivat kuitenkin auttaa tasapainottamaan sähköverkkoa”, todetaan Synergin tiedotteessa.

Viitseliäisyys vs. sovellus

Yritys haluaa houkutella lisää asiakkaita oman sovelluksensa käyttäjiksi ja kiteyttää perustelunsa järkeenkäyvästi ”sähköautojen omistajat, joilla on pörssisähkösopimus ja jotka eivät käytä älylatauspalveluita, menettävät huomattavia säästöjä.”

Kuinka huomattavista säästöistä kunkin autoilijan kohdalla puhutaan, riippuu monesta tekijästä kuten kotilatausjärjestelyistä eli käytössä olevan latauslaitteen kyvyistä, autoilutarpeen ajankohdista, latauksen ajankohdista, sähkösopimuksesta ja myös autoilijan omasta viitseliäisyydestä.

Eri automalleilla on eroja, kuinka kätevästi latauksen ajastus hoituu. Viitseliäisyys kotilatauksessa voi hoitua niinkin yksinkertaisesti kuin ajastamalla latauksen ajankohta auton omasta sovelluksesta, vaikka matkapuhelimen näytöltä kotisohvalla istuskellessa tai vähän hankalammin käymällä hoitamassa ajastus auton sisällä keskinäytöltä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Laturin kyvykkyys vaikuttaa

Kiinnostava raportin esiin tuoma tieto on, että Synergin mukaan merkittävä osa sähköautojen omistajista käyttää ajoneuvonsa lataamiseen edelleen perinteisiä Schuko-latureita, joiden keskimääräinen latausteho on maltillinen 3,6 kW.

Kolmivaiheisen kotilaturin omistavat sähköautoilijat pystyvät lataamaan 11 kW teholla, joka tarjoaa paremmat mahdollisuudet hyödyntää edullisimpia tunteja.

Valtakunnan sähköverkon kuormittavuuden kannalta olisi eduksi, jos autojen lataus ajoittuisi yöaikaan. Nykyisin lataushuippu alkaa tyypillisesti kello 16 jälkeen.

Sähköautojen lisääntyessä ja ”tyhmästi lataamalla” on odotettavissa, että äkilliset kysyntäpiikit ylikuormittavat sähköverkkoa – kenties jopa samaan tapaan kuinka on käynyt joulun alla talvipakkasilla kinkun köllötellessä uunissa ja perhekuntien käydessä samaan aikaan saunassa.

Mitä on älylataus ja mitä etuja se tuo?

”Älylataus on pilvipalvelupohjainen teknologia, jonka tarkoituksena on auttaa sähköautojen omistajia optimoimaan sähköautojen latausprosessi siten, että auton lataus tapahtuu vuorokauden halvimpina tunteina, jolloin sähköntuotanto on usein myös vihreämpää.”

Näin kiteyttää Synergin Sähköautojen älylataus ja optimointi Suomessa 2024 -raportti.

Älylatauksessa siis hyödynnetään sähkön reaaliaikaisia pörssihintoja ja sähköauton omistajan käyttötottumuksia latauksen optimoimiseksi. Lopputulemana voi olla, että autoilija voi vähentää lataamisensa kokonaiskustannuksia – lataamalla autoa silloin kun sähkön kysyntä on pienintä ja sähkö on halvempaa, yleensä yöllä.

Vastaavasti ajastamaton lataaminen voi käydä kukkarolle ja osaltaan myös kasvattaa valtakunnan sähköverkon kuormitusta vilkkaimpina aikoina.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Synergi / Sähköautojen älylataus ja optimointi Suomessa 2024 -raportti, Statista, Sähköinen liikenne ry / tilannekatsaus Q4/2023, SESKO ry