Sähköautoilun blues: onni yksillä, latauspiuha toisilla

Liikenteen lisääntyvän sähköistymisen haasteita ovat ”riittämätön määränpäälataus kaupungeissa ja matkailukohteissa, kirjava maksujärjestelmä sekä kalliit roaming-maksut”.

VTT:n sähköisten voimalinjojen tutkimustiimin päällikkö Marko Paakkinen pohtii työkseen eri näkökulmista sähköisen liikenteen edellytyksiä ja nykyhaasteita.

Sähköautoilu lisääntyy, joten Paakkinen on vakuuttunut, että suurteholaturein varustettuja latauskenttiä eli usean latauspaikan alueita tarvitaan nopeasti lisää. Hän määrittelee suurteholatauskentäksi latauspaikan, jonka teho on vähintään 150 kW.

VTT:n asiantuntija on sitä mieltä, että aika on ajanut sen ohitse, että enää kannattaisi rakentaa yksittäisiä yhden auton pikalatureita kuin korkeintaan hieman syrjemmälle eli alueille, jossa tarve on vähäinen ja lähinnä satunnaista.

Yksi ainoa ratkaisu eri puolille maata järkeväksi latauskentäksi ei ole kuitenkaan toimiva, vaan paljon riippuu latauskentän sijainnista ja käyttötarpeista.

Arjen lataushaasteet moninaiset

Sähköautoilijat tietävät hyvin arkiautoilun haasteet lataamisessa. Niitä ovat Paakkisen luettelemina esimerkiksi riittämätön määränpäälataus kaupungeissa ja matkailukohteissa, kaupunkien vähäinen panostaminen asukkaiden kadunvarsilataukseen ja etenkin vuokrakiinteistöjen osalta riittämättömät kannusteet kiinteistöjen omistajille rakentaa kiinteistöihin latauspisteitä.

– Ongelma on myös kirjava maksujärjestelmä ja sen osalta puutteellinen autoilijoiden opastaminen sekä kalliit roaming-maksut, lataussähkön hintaan kun ei vaikuta yksinomaan sähkön hinta kilowattitunnilta, Paakkinen pohtii.

Hänen mukaansa on ollut jopa hieman yllättävää, ettei sähköautojen lataushinnoissa ole suuremmin, ainakaan vielä, näkynyt sähkön hinnannousu.

– Toimijoilla on varmaankin taustaltaan pitkäkestoisia yhä voimassa olevia sähkösopimuksia tai liiketoimintamalli perustuu muuhun kuin pelkkään sähkön myymiseen.

Joskus käy tuuri, aina ei

– Joskus sähköautoilija tulee tyhjälle latauskentälle ja hyötyy auton vastaanottokykyjen rajoissa kaikesta tarjolla olevasta tehosta, joskus tehon saa jakaa kanssa-autoilijoiden kanssa, ja joskus vapautuvaa latauspaikkaa voi joutua odottamaan, kuvaa sähköautolla itsekin ajava Paakkinen.

– Omalla kohdalla Tampereen ja Helsingin väliä usein ajavana olen havainnut, että sunnuntain iltapäivät ovat esimerkiksi Toijalassa lataamista haikailevan kannalta haastavia, latureilla on ruuhkaa viikonloppukulkijoista, Paakkinen kertoo.

Latausverkosto kasvussa

Täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä Suomessa on nousemassa lähemmäs Pohjoismaista ja EU:n yleistä tasoa. Sähköautojen määrä liikenteessä kasvoi vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla 25 174 autolla, joista 40 % eli 10 060 autoyksilöä oli täyssähköautoja.

Kaikkien sähköautojen määrä liikenteessä oli kuluvan vuoden kesäkuun lopussa 125 084 autoa, joka on 4,4 prosenttia koko autokannasta. Tästä määrästä ladattavia hybridejä oli 92 103, täyssähköautoja 32 981.

Sähköisen liikenteen tilannekatsaus Q2/2022 -raportin luvut tarkoittavat sitä, että Suomessa on 34 täyssähköautoa yhtä pika- tai suurteholatauspistettä kohti.

– Täyssähköautojen ja suurteholatauspisteiden suhde on pysynyt samana verrattuna viime vuoteen, vaikka automäärän kasvu on ollut 125 % samassa ajassa. Eli suurteholatausverkko on pysynyt hyvin kasvussa mukana, Paakkinen arvioi liikenteen sähköistymisen kannalta myönteistä kehitystä.

Latauskenttä 60 km välein

Euroopan unionissa on tekeillä linjaus vähäpäästöisten ajoneuvojen tankkaus-/latausinfrastruktuuria koskevaan direktiiviin, joka asetukseksi muuttuessaan tarkoittaisi, että jäsenvaltioissa tulisi rakentaa maan valtaväylien varrella jo vuoteen 2025 mennessä sähköhenkilöautoille latauskentät 60 kilometrin välein. Moottori uutisoi EU-linjauksista helmikuussa otsikolla Sähköautoilija, ollos huoleton, latausvirtaa on – muttei vielä kaikkialla.

Latauskentän yhteiseksi tehoksi on määritelty vähintään 300 kW, ja ainakin yhdeltä latausasemalta tulisi saada ulos virtaa vähintään 150 kW. Ja vuoteen 2030 mennessä latauskentän vaatimukset nousevat kaksinkertaisiksi: vähintään 600 kW ja ainakin kahdelta latausasemalta ulos vähintään 150 kW. Raskaalle kalustolle on omat vaatimuksensa latausverkoston rakentamiselle.

Teksti: Marko Jokela Avauskuva: VTT / Liisa Mäkinen, muut kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: VTT, liikenne- ja viestintäministeriö / koordinaatioryhmä, Sähköisen liikenteen tilannekatsaus Q2/2022   

a:3:{i:0;s:6:"119919";i:1;s:6:"108520";i:2;s:6:"110953";}