Sähköautojen latauksen kirjavat maksutavat ärsyttävät autoilijoita

Sähköautoilijoiden päänsärkynä ovat julkisten latauspaikkojen toimintahäiriöiden lisäksi latauksen maksutavat – EU-asetus tuo keväästä alkaen korttimaksut latauspaikoille. Tutkimus todistaa ja liikenneministeriö tunnistaa haasteet.

Sähköautojen julkinen lataus puhuttaa monesta näkökulmasta. Latausverkoston riittävyyden ja latauspaikkojen toimintahäiriöiden lisäksi sähköautoilijoiden päänsärkynä on lataussähkön hinnoittelu ja latausmaksut.

Laturille saapuva autoilija ei aina voi läpinäkyvästi ennen latauksen aloittamista sisäistää, mikä on lataussähkön hinta ja sekin kismittää, että latauksen käynnistäminen vaatii monen eri lataustoimijan vuoksi matkan päällä käytettäväksi monta eri lataussovellusta, RFDI-maksukorttia tai GR-koodia.

Tuore EU-asetus vastaa autoilijoiden toivomaan käyttäjäystävällisyyden kohentumiseen ja tuo keväästä alkaen korttimaksumahdollisuuden latauspaikoille. EU-asetuksen velvoittamana uusilla julkisilla pikalatauspisteillä tulee voida maksaa sähkön latauksesta korttipäätteellä 13.4. lukien.

Tarkemmin eriteltynä AFIR-asetus tarkoittaa, että vähintään 50 kilowatin tehoisilla latauskentillä on oltava ainakin yksi maksukortin lukija tai lähimaksutoiminto.

Moottori uutisoi aiheesta vastikään otsikolla Pikalatureille tulee korttimaksu – EU:n asetus velvoittaa huhtikuusta alkaen sekä kirjoitti aiheesta elokuun lopulla 2023 otsikolla Tulisiko sähköauton lataus voida maksaa pankki- tai luottokortilla?

Ministeriö tunnistaa haasteet

Suomessa ei ole kerätty yhteen paikkaan tietoja, joista autoilija voisi kätevästi tulevaa ajoreittiä suunnitellessaan jo ennakolta selvittää, miten lataus käynnistyy julkisilla latauskentillä eri paikoissa ja miten latauksesta paikan päällä käytännössä maksetaan.

Autoilija voi tietty suosia aina jotakin entuudestaan tuttua julkista lataustoimijaa mutta latausverkoston tiheys ei kuitenkaan aina – ainakaan vielä – salli tukeutua vain yhden latausoperaattorin tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on tunnistettu sähköautoilun arkihaasteet ja tarpeet kehittää valatakunnallisesti latausverkostoa.

– Tietoja Suomessa sijaitsevien latauspisteiden maksukortinkäyttömahdollisuuksista ei ole koottu yhteen, erityisasiantuntija Laura Rantanen liikenne- ja viestintäministeriöstä taustoittaa.

Hänen mukaansa ”on yleisesti tiedossa”, että Suomessa sähköautoilija ei usein voi maksaa auton latauksesta perinteisellä maksukortilla, vaan käytössä on esimerkiksi latausoperaattoreiden tägejä eli RFID-maksukortteja, verkkosovelluksia, QR-koodeja ja tekstiviestimaksamista.

Rantasen mukaan tiedossa on sekin, että Suomen ohella myös monessa muussa Euroopan valtiossa sähköauton latausta ei usein voi maksaa tavanomaisella maksukortilla.

Taustalla fossiilista luopuminen

Miksi EU:ssa on ylisummaan tehty tämä asetus?

– Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen liikenteessä on keskeistä, jos EU aikoo saavuttaa päästövähennystavoitteensa. Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevan lainsäädännön uudistaminen oli osa komission heinäkuussa 2021 antamaa niin sanottua 55-valmiuspakettia eli lainsäädäntöehdotuksia, joilla pyritään saavuttamaan EU:n tavoite vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, Rantanen kertoo.

Rantasen mukaan ”riittävä määrä” sähköautojen latauspisteitä koko EU:n alueella palvelee osaltaan päästöjen vähennystavoitteen saavuttamista.

– Siksi jakeluinfra-asetuksessa asetetaan konkreettisia tavoitteita latausinfrastruktuurin käyttöönotolle tulevina vuosina.

– Lisäksi komissio oli tunnistanut, että latauspisteverkoston käyttäjäystävällisyyttä on tarve parantaa mm. maksujärjestelmien osalta. Myös Suomi kannatti neuvotteluissa tavanomaisella maksukortilla maksamisen helpottamista latauspisteillä, Rantanen kertoo.

Seuraako sanktioita?

Mitä latauskenttien operaattoreille/ylläpitäjille seuraa, jos ne eivät noudata tätä EU:n tuoretta asetusta?

– EU:n jakeluinfra-asetuksessa ei ole säädetty latauspisteiden ylläpitäjille kohdistuvista seuraamuksista, jos ne eivät noudata asetuksen velvoitteita tarjota maksamista maksukortinlukijalla. Liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan paraikaa EU:n jakeluinfra-asetusta täydentävää kansallista lainsäädäntöä, jossa myös mahdollisista seuraamuksista säätämistä tarkastellaan, Rantanen raottaa tulevaisuutta.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom / Täyssähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuen vaikuttavuus vuosina 2018–2022, hallituksen esitys EU:n vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta annetun asetuksen kansallisesta toimeenpanosta 

a:2:{i:0;s:6:"143318";i:1;s:6:"153263";}