Sähköautojen latausverkosto pääteillä tihentyy – taustalla sopu EU-linjauksista

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi heinäkuun lopulla asetuksen ja tavoitteen, joka tihentää vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkkoa pääväylien varsilla – myös Suomessa.

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi heinäkuun lopulla niin sanotun AFIR-asetuksen, jonka taustalla on Euroopan parlamentissa hyväksytty tavoite vähentää liikenteen päästöjä ja lisätä kansalaisten mahdollisuuksia liikkua vaihtoehtoisten käyttövoimien avulla.

Liikenteen sähköistymisen edellytykset paranevat, sillä asetuksen mukaan pääväylien varsien latausverkosto tihenee ja kohenee.

Sovun saanut yhteiseurooppalainen asetus tulee voimaan aikaisintaan ensi vuoden alusta lukien.

Latausta 60 km välein

Asetus velvoittaa jäsenvaltioita varmistamaan muun muassa henkilöautojen sähkölatausinfran rakentumista. Jäsenvaltioiden tulee esimerkiksi varmistaa, että niin sanotulle TEN-T-ydinverkolle rakentuisi vuoden 2025 loppuun mennessä vähimmäistehovaatimukset täyttävää latausinfraa 60 kilometrin välein.

Asetuksen tavoitteiden mukaisesti myös latauspisteiden yhteisteho nousee sähköautojen lisääntymisen vuoksi.

Latausteho kasvaa

Latauskentän yhteiseksi tehoksi on määritelty vähintään 400 kW, ja ainakin yhdeltä latauspisteeltä tulisi saada lataustehoa ulos vähintään 150 kW. Latauskentillä tarkoitetaan aluetta, jolla on useita latausasemia.

Vuoteen 2027 mennessä latauskentän vaatimukset nousevat: vähintään 600 kW ja ainakin kahdelta latauspisteeltä ulos vähintään 150 kW.

Suomen tavoitteet onnistuivat

Suomi on kannattanut yhteisiä, kunnianhimoisia tavoitteita vaihtoehtoisten käyttövoimien infralle eri liikennemuodoissa. Suomea kuultiin EU-päätöspöydissä.

– Suomelle on ollut tärkeää, että sitovat velvoitteet tieliikenteen sähkölataustavoitteille huomioisivat harvaan asutut vähäliikenteiset alueet, joilla välimatkat ovat pitkiä, avaa liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija Emmi Simonen asetuksen sisältöä.

Simosen mukaan neuvotteluissa ei jäänyt Suomen kannalta olennaisia asioita saavuttamatta.

– Jäsenvaltio voi saavuttaa EU:n asettamat sitovat tavoitteet, vaikka asetuksessa määritellyillä vähäliikenteisillä alueilla latausinfran välinen välimatka olisi asetuksen lähtökohtaa jonkin verran pidempi tai latauskentän kokonaisteho puolittuisi, Simonen taustoittaa asetusta Suomen näkökulmasta.

Euroopan valtaväylät keskiössä

Nämä valtaväylät ovat osa Euroopan laajuista ns. TEN-T verkostoa, joka koostuu kahdesta tasosta: vuoteen 2030 mennessä rakennettavasta TENT ydinverkosta ja vuoteen 2050 mennessä rakennettavasta kattavasta TEN–T verkosta.

TEN-T-verkko kattaa kaikki liikennemuodot: maantie-, ilma-, sisävesi-, meri- sekä liikennemuotojen yhdistelyn mahdollistavat alustat.

Väyläviraston mukaan kansallisen kattavan tie- ja rataverkon pituus Suomessa on noin 8 800 kilometriä, josta ydinverkon pituus on noin 2 460 kilometriä.

Esimerkkinä Suomen ydinverkostosta on E18-tie, jonka reitti vie Turusta Helsingin kautta Vaalimaalle.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: AFIR-asetus (englanniksi), liikenne- ja viestintäministeriö, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom / Taustamuistio: Asetus vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta – Tieliikenteen vaatimukset, nykytila ja kehittämistarpeet, Sähköinen liikenne ry.