Sillat sairastavat, mistä löytyisi 340 miljoonaa euroa korjauksiin?

Väyläviraston asiantuntija: ”Maantiesiltojen korjauksiin pystytään tällä hetkellä kohdentamaan noin 75 miljoonaa euroa vuosittain, kun tarve olisi yli 100 miljoonaa euroa, jotta korjausvelan kasvua pystyttäisiin hillitsemään.”

Maanteiden kunto on huonontunut huolestuttavalla vauhdilla. Yksi murheenkryyni ovat maantiesillat, joista moni on tulossa peruskorjausikään. Sillan kehnontunut kunto voi tarkoittaa painorajoituksia ja se taas tietää elinkeinoelämän kuljetuksille eli raskaalle liikenteelle kiertoreittejä ja kustannuksia.

Valtion tiestöstä vastaavan Väyläviraston ylläpitämien maantie- ja rautatiesiltojen keskimääräinen kunto on viimeisten vuosien aikana heikentynyt. Siltoja on vanhentunut runsaasti yhtä aikaa, ja samanaikaisesti korjauksia on resurssisyistä tehty liian vähän tarpeeseen nähden.

Väyläviraston asiantuntija, taitorakenneyksikön päällikkö Markku Äijälä kiteyttää ongelman.

– Maantiesiltojen korjauksiin pystytään tällä hetkellä kohdentamaan noin 75 miljoonaa euroa vuosittain, kun tarve olisi yli 100 miljoonaa euroa, jotta korjausvelan kasvua pystyttäisiin hillitsemään.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Jo liki 800 huonokuntoista siltaa

Suomen siltojen kuntoa seurataan tarkasti eikä Suomessa ole tapahtunut dramaattisia siltojen romahtamisia, joita on sattunut maailmalla. Noin 95 prosenttia maantiesilloista on yhä erittäin hyvässä, hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa.

Suomen valtio omistaa noin 15 000 maantiesiltaa, joista huonokuntoisiksi luokiteltiin vielä vuonna 2015 noin 600. Vuonna 2022 lukema oli jo lähes 800 siltaa. Ei ole yllätys, että vastaavasti hyvässä kunnossa olevien maantiesiltojen lukumäärä on pudonnut samalla ajanjaksolla reippaasti.

Ikä ja kunnossapidon hinta

Äijälä taustoittaa nykykurimuksen syntysyitä. Siltojen keskimääräinen kunto on heikentynyt ensisijaisesti kahdesta syystä.

– Moni 1960–70-luvuilla rakennettu silta on vanhentunut ja siirtynyt luokitukseltaan huonokuntoiseksi samoihin aikoihin. Toiseksi kunnossapidon kustannustaso on noussut selvästi muun muassa Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen. Rahalla saadaan yksinkertaisesti vähemmän, Äijälä kertoo.

340 miljoonan euron korjausvelka

Siltojen laskennallinen korjausvelka on kivunnut 340 miljoonaan euroon. Jos silta joudutaan korjaamisen sijaan uusimaan, nousee kustannustaso entisestään.

Äijälän mukaan Suomen siltojen vaurionsietokyky on edelleen kuitenkin varsin hyvä. Se tarkoittaa, että mahdolliset vauriot havaitaan ennen kuin sillan kunto muuttuu kriittiseksi.

– Yksittäisiä huonokuntoisia maantiesiltoja kuitenkin löytyy käytännössä joka puolelta maata. Jos alueella on vanhempi tieverkko, löytyy sieltä myös vanhempia ja siten todennäköisesti huonokuntoisempia siltoja.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Siltojen kunto säännöllisessä seurannassa

Siltojen kuntoa on puitu Suomessa viime kuukausina ahkerasti mediassa ja myös sosiaalisessa mediassa. Parta on pärissyt sitä tanakammin, mitä keskeisemmästä sillasta eli liikenteellisestä pullonkaulasta on ollut kyse.

Keskustelua on käyty yksittäisistä silloista etenkin Kaarinan ja Paraisilla välillä sijaitsevan Kirjalansalmen sillan, Kiteellä sijaitsevan Syrjäsalmen ratasillan sekä Taipaleen kanavasillan tilanteesta.

Kulosaaren silta Helsingissä puretaan

Näyttävästi on myös ollut esillä – myös valtakunnallisessa mediassa – Helsingin kaupungin omistama ja ylläpitämä Kulosaaren silta, jossa on havaittu halkeamia. Keskeisen sisääntuloväylän silta joudutaan purkamaan ja rakentamaan uudelleen. Alustavasti on arvioitu, että siltatyöt aloitetaan vuonna 2025 ja töiden kesto tulee olemaan 2–3 vuotta.

– Yllä mainittujen siltojen ongelmat ovat löytyneet normaalien prosessiemme mukaisesti. Silloille tehdään yleistarkastus viiden vuoden välein, ja tarvittaessa tarkempi erikoistarkastus, Äijälä taustoittaa.

Hän kertoo, että mikäli sillassa huomataan jotain poikkeavaa, otetaan se tiiviimpään seurantaan nopean reagointikyvyn takaamiseksi.

– Prosesseista huolimatta voi toisinaan käydä niin, että jonkin sillan kunto heikkenee oletettua nopeammin.

Kaikkea muuta kuin valoisat näkymät

Tulevaisuus Suomen siltojen suhteen ei näytä erityisen auvoisalta.

Väyläviraston asiantuntijat arvioivat, että tulevina vuosina siltojen keskimääräinen kunto jatkanee laskuaan. Siltoja korjataan tai uusitaan noin sata vuodessa, mutta samanaikaisesti vanhimmasta päästä luokitellaan huonokuntoisiksi taas uusia siltoja.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Päällystystä tarvittaisiin 4 000 km/vuosi

Teiden heikentyvä kunto voi tarkoittaa myös alennettuja ajonopeuksia, kiertoreittejä, siltojen painorajoituksia – ja uhkia liikenneturvallisuudelle.

Päällystettyjä maanteitä on Suomessa noin 51 500 kilometriä, ja niistä huonokuntoisia oli vuoden 2022 lopussa noin 8 000 kilometriä. Nykyisillä päällystysmäärillä korjausvelkaa ei saada hoidetuksi.

Tieverkon nykykunnon ylläpitämiseksi vaadittaisiin vuosittain noin 4 000 kilometrin mittaista päällystysohjelmaa. Tähän päästiin viimeksi vuonna 2020.

Suomen tieverkon kunto on heikentynyt vuosien ajan ja korjausvelka on kasvamassa – myös päällystyksessä tarvittavien raaka-aineiden kuten bitumin maailmanmarkkinahinnan kohottua – tänä vuonna jo 2,4 miljardin euron suuruiseksi.

Autoliitto huolissaan

Suomen suurin auton käyttäjien etujärjestö Autoliitto on ollut jo kauan huolissaan tiestön kunnosta. Perusteet huolelle ovat näkyvissä kaikille, jotka ovat olleet auton ratissa: kuoppia, murtumia, painumia, siltojen painorajoituksia, kiertoreittejä ja rapautuvia pikapaikkauksia.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen on tähdentänyt teiden ensiarvoista merkitystä koko maan hyvinvoinnille: ”Tieliikenne kattaa yli 90 prosenttia niin henkilö- kuin tavaraliikenteestä. Varsinkin niukkuutta jaettaessa se pitää ottaa huomioon ja rahoitusta pitää painottaa sinne, missä siitä on eniten kansantaloudellista hyötyä.”

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto Lähde: Väylävirasto, Autoliitto

a:5:{i:0;s:6:"145787";i:1;s:6:"146974";i:2;s:6:"133495";i:3;s:6:"147740";i:4;s:5:"94708";}