Suojatierauha poliisin valvonnassa – mutta mikä on kadunylityspaikka?

Liikenneturva: taajamanopeudet osalle heikkous

Poliisi: puutumme tilanteisiin, joissa jalankulkija ei pääse esteettömästi kulkemaan suojatielle lähestyvän ajoneuvon takia. Helsingissä suojateitä muutetaan kadunylityspaikoiksi, joissa jalankulkija on väistämisvelvollinen muuhun liikenteeseen nähden.

Poliisi valvoo koko maassa suojateiden turvallisuutta ja eritoten suojatiesääntöjen noudattamista juuri nyt ja 4.9. asti. Onnettomuudet suojatiellä eivät ole lainkaan tavattomia, poliisi muistuttaa.

Valvonnan aikana poliisi tarkkailee erityisesti moottorikäyttöisten ajoneuvojen ja raitiovaunujen kuljettajien toimintaa suojatietä lähestyttäessä ja suojateiden kohdalla. Myös pyöräillä ja muilla moottorittomilla ajoneuvoilla kulkeviin kiinnitetään huomiota. Poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta kertoo, että valvonnassa puututaan esimerkiksi tilanteisiin, joissa jalankulkija ei pääse esteettömästi kulkemaan suojatielle lähestyvän ajoneuvon takia.

– Lähtökohta on siinä, että jalankulkijoiden on voitava kulkea suojateillä turvallisesti. Tarkkailemme esimerkiksi sitä, mahdollistavatko kuljettajat jalankulkijoille esteettömän kulun suojatielle ja ohitetaanko suojatien eteen pysäytetty ajoneuvo tai raitiovaunu pysähtymättä, kertoo Kallio.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mikä on uusi kadunylityspaikka?

Helsingin keskustassa on käynnissä tiejärjestelyjä, jotka tarkoittavat myös nykyisten suojateiden korvaamista kadunylityspaikoilla.

Helsingin Sanomien mielipidepalstalla vastikään asiaa valottanut Helsingin kaupungin liikenne- ja katusuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen tähdentää, että kadunylityspaikoilla ei korvata suojateitä laajamittaisesti.

Putkonen kertoo ratkaisuta seuraavasti: ”Tietyissä erityistilanteissa suojatie voidaan korvata osittain tai kokonaan kadunylityspaikalla. Se on Suomessa uusi mutta monissa maissa vakiintunut liikennejärjestely, jolla mahdollistetaan ajoradan tai raiteiden ylittäminen omaa harkintaa käyttäen. Jalankulkija on tuolloin väistämisvelvollinen muuhun liikenteeseen nähden.”

Uudenlainen kadunylityspaikka tulee Putkosen mukana kyseeseen lähinnä silloin, kun ratkaisusta on olennaista hyötyä joukkoliikenteen sujuvuudelle ja kun ”lähistöllä on vaihtoehtoinen esteetön reitti kadun yli.”

Putkonen tuo kirjoituksessaan myös esiin, että kymmenen viime vuoden aikana onnettomuuksissa kuolleiden jalankulkijoiden määrä Helsingissä on puolittunut.

Huolimattomuus voi johtaa sakkoihin

Poliisitarkastaja Heikki Kallion mukaan moottorikäyttöisten ajoneuvojen kuljettajien kohdalla rikkomukset ovat useimmiten liikenneturvallisuuden vaarantamisia ja tietävät sakkoja, koska suojatiesääntöjen noudattamatta jättäminen voi tyypillisesti johtaa onnettomuuteen.

– Valvonnalla haluamme muistuttaa ajoneuvojen kuljettajia heidän velvollisuuksistaan suojateillä, ja tietenkin parantaa jalankulkijoiden turvallisuuttaa liikenteessä, Kallio toteaa.

Keväällä tehdyssä vastaavassa valvonnassa määrättiin moottorikäyttöisten ajoneuvojen kuljettajille 379 maksuseuraamusta eriasteisista suojatiesääntöjen laiminlyönneistä.

Tieliikenteen kuolonuhreista 10 % jalankulkijoita

Jalankulkijoiden osuus tieliikenteen kuolonuhreista on 10 prosenttia ja loukkaantuneista seitsemän. Onnettomuustietoinstituutin (OTI) tuoreimman vuosiraportin mukaan vuonna 2020 sattui 40 jalankulkijan tai pyöräilijän kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa menehtyi 21 jalankulkijaa ja 19 polkupyöräilijää. Onnettomuuksista yksi oli jalankulkijan ja pyöräilijän välinen onnettomuus.

Jalankulkuonnettomuuksista 38 prosenttia tapahtui suojatiellä ja 62 prosenttia muualla kuin suojatiellä. Jalankulkuonnettomuuksista 43 % sattui katuosuuksilla. Onnettomuuksista 62 prosenttia tapahtui taajamissa.

Vuodenajoittain tarkasteltuna jalankulkuonnettomuuksia tapahtui eniten talvella. Viikonpäivittäin tarkasteltuna onnettomuuksia tapahtui enemmän arkipäivinä kuin viikonloppuna. Jalankulkuonnettomuuksista 62 prosenttia tapahtui hämärän tai pimeän aikaan.

Kuolemaan johtaneissa jalankulkijoiden onnettomuuksissa varsin merkittävä osa jalankulkijoista (53 %) ei tilanteessa noudattanut liikennesääntöjä, kertovat OTIn keräämät tiedot. Pimeällä sattuneissa jalankulkijan kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa 54 % jalankulkijoista ei käyttänyt heijastinta.

Teksti: Marko Jokela Kuva: Liikenneturva / Nina Mönkkönen Poliisihallitus, OTI-vuosiraportti 2020, Helsingin Sanomat 30.8.2022

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy