Suomalaiset: teiden kunto paremmaksi, alkolukko käyttöön

Teiden kunnon parantaminen ja pakollinen alkolukko toistuvasti rattijuopumuksesta kärähtäneille olisivat tärkeimmät liikenneturvallisuutta parantavat toimet suomalaisten mielestä, kertoo Onnettomuustietoinstituutti.

Suomalaisten mielestä teiden kunnon parantaminen ja pakollinen alkolukko toistuvasti rattijuopumuksesta kärähtäneille olisivat tärkeimmät liikenneturvallisuutta parantavat toimet.

Myös kuolemaan johtaneita kolareita tarkasteltaessa päihtyneenä ajamisen ennaltaehkäisy näyttäytyy yhtenä tärkeimmistä liikenneturvallisuutta parantavista tekijöistä. Suomalaisten mielipiteitä selvitettiin verkkokyselynä toteutetulla kyselytutkimuksella.

Sen sijaan tien vaurioilla on harvemmin merkittävä vaikutus kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Turvallisuus koetaan eri tavoin

Liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty Onnettomuustietoinstituutista tähdentää, että liikenneturvallisuus koetaan hyvin eri tavoin riippuen esimerkiksi siitä, missä ja miten itse liikkuu.

– Yleisesti liikenneturvallisuuden mittarina, myös kansainvälisissä vertailuissa, käytetään liikennekuolemien määrää. Onnettomuustutkinnan ansiosta meillä on kuolonkolareista hyvin kattavat tiedot, sen sijaan pienempien vahinkojen syitä joudutaan usein vain arvailemaan.

Rädyn mukaan on selvää, että teiden vauriot rikkovat ajoneuvoja ja niistä saattaa aiheutua jopa onnettomuuksia.

– Tievaurioista johtuneista lievemmistä onnettomuuksista ei valitettavasti ole olemassa koottua tietoa, mutta niistä aiheutuneet vakavimmat onnettomuudet ovat onneksi hyvin harvinaisia. Kun turvallisuustoimia halutaan pohjata tutkittuun tietoon, taustalla käytetään usein kuolonkolareista saatavaa tietoa, Räty taustoittaa.

Eri tavoin vakavia kolareita

Liikenteessä tapahtuu monenlaisia kolareita ja vahinkoja, ja vain pieni osa niistä on vakavia.

Kuolemaan johtavia onnettomuuksia tapahtuu vuosittain noin 200, ja liikennevakuutuksesta korvattavien, isojen ja pienten vahinkojen määrä hipoo 100 000:ta. Etenkin vakavista onnettomuuksista on käytettävissä hyvinkin yksityiskohtaista tietoa, sillä kuolemaan johtaneet tie- ja maastoliikenneonnettomuudet tutkitaan Suomessa tarkoin.

Alueelliset tutkijalautakunnat paneutuvat onnettomuuden syihin ja seurauksiin, ja tekevät tutkinnan perusteella liikenneturvallisuuden parannusehdotuksia.

Erilaisia painotuksia tarpeista

Suomessa on kansainvälisestikin erittäin kattavat tiedot kaikista kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista. Kun näitä tietoja peilataan suomalaisten näkemyksiin liikenneturvallisuudesta, esiin nousee jokseenkin erilaisia asioita.

Suomalaisten kyselyvastauksissa liikenneturvallisuutta parantavista tekijöistä yleisimpiä olivat teiden kunnon parantaminen, alkolukon käytön lisääminen sekä auton ajamiseen oikeuttavan ajokortin alaikärajan pitäminen 18 ikävuodessa. Tutkijalautakuntien ehdotuksista liikennevalvonnan tehostaminen saa myös suomalaisilta kannatusta. Sen sijaan lautakuntien mainitsema autokannan uudistuminen jäi kyselyssä annetuista 15 vaihtoehdosta viimeiseksi.

Vastaavasti tutkijalautakuntien tekemissä liikenneturvallisuutta parantavissa ehdotuksissa mainitaan usein tarve poliisin toteuttaman näkyvän liikennevalvonnan tehostamiselle, autokannan nopeammalle uudistumiselle ja kuljettajan ajo-oikeuden sekä ajokyvyn tarkemmalle valvonnalle lääkärin toimesta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Näin tutkittiin

Liikennevakuutuskeskuksen teettämässä kyselytutkimuksessa kysyttiin, mitkä toimenpiteet parantaisivat liikenneturvallisuutta eniten. Kysymyksessä liikenneturvallisuuden parantamisesta sai valita enintään viisi tärkeintä toimenpidettä.

Kyselytutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin online-kyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa toukokuussa 2023. Kohderyhmänä olivat 18–82-vuotiaat suomalaiset. Tutkimuksen tuhannen henkilön otos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto, Onnettomuustietoinstituutti Grafiikka: Onnettomuustietoinstituutti Lähteet: Onnettomuustietoinstituutti, Liikennevakuutuskeskus