Suunnitteilla: promilleraja pyöräilyyn ja sähköpotkulautailuun

Valmistelussa on kaikkia liikennemuotoja koskeva valtakunnallinen liikenneturvallisuusstrategia vuosiksi 2022–2026.

Liikenteen turvallisuutta tulisi kohentaa monin eri tavoin. Viranomaiset ja päättäjät pohtivat käytettäviä keinoja juuri näinä kuukausina. Keinot ovat keskiössä valmisteltaessa valtakunnallista liikenneturvallisuusstrategiaa vuosille 2022–2026.

Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla valmisteltava liikenneturvallisuusstrategia koskettaa kaikkia liikennemuotoja autoilusta pyöräilyyn ja raideliikenteestä ilmailuun.

Ministeriössä toivotaan aiheesta laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Sitä herättänee esimerkiksi liikenneturvallisuusstrategiaan kuuluvan toimenpideohjelman luonnoksen kirjaus selvittää promillerajan asettamista pyöräilyyn ja niin sanottuun mikroliikkumiseen kuten sähköpotkulautailuun.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Selkeä viesti

Toimenpideohjelmaluonnoksen mukaan promilleraja lähettäisi ”selkeän viestin” siitä, että alkoholin käyttö pyöräilyssä tai mikroliikkumisessa ei ole hyväksyttävää. Selkeä promilleraja myös helpottaisi valvontaa.

Liikenneturvallisuusstrategian vaikutusten arvioinnissa on alun perin vaihtoehtoisena toimenpiteenä arvioitu promillerajan asettamista pyöräilyssä ja sähköpotkulautailussa 0,5 promilleen.

Hannu Kautto, Poliisiylitarkastaja — Poliisiylitarkastaja Hannu Kautto

– Promilleraja olisi selkeä niin kansalaisen kuin poliisinkin valvonnan näkökulmasta, poliisiylitarkastaja Hannu Kautto Poliisihallituksesta arvioi.

Nykyisin poliisi ei voi lain nojalla puhalluttaa pyöräilijää.

– Valvonnan kannalta promilleraja ja puhalluttaminen olisivat tervetulleita muutoksia, Kautto toteaa.

Promillerajan asettamista pyöräilyyn ja mikroliikkumiseen arvioidaan sen pohjalta, mitä vaikutuksia sillä olisi liikenneturvallisuuteen. Selvityksessä ja vaikutusarvioinnissa otetaan huomioon muun muassa eri suuruisten promillerajojen vaikutukset sekä rangaistavuuden arviointi ja oikeasuhtaiset rangaistusvaihtoehdot.

Sekin tulee arvioitavaksi, mitkä ovat polkupyörän, sähköavusteisen polkupyörän ja sähköpotkulaudan erovaisuudet liikennevälineinä tästä näkökulmasta.

Toimenpideohjelmassa todetaan myös, että ”polkupyöräilyn ja mikroliikkumisen päihtymysonnettomuudet yleisesti aiheuttavat vähemmän haittaa sivullisille verrattuna rattijuopumuksiin.”

Toimenpideohjelmaan tuodun arvion mukaan, mikäli promillerajan (0,5) asettaminen vähentäisi pyöräilijöiden kuolemaan johtaneita onnettomuuksia suurin piirtein samassa suhteessa kuin promillerajan asettaminen autoiluun, se tarkoittaisi 0,2−0,3 kuoleman ja noin 200 loukkaantumisen vähenemää vuodessa.

Lisäksi promilleraja vähentäisi sähköpotkulautailijoiden loukkaantumisia.

Poliisille oikeus estää ajamasta

Myös poliisin puuttumiskeinot halutaan arvioitavaksi. Toimenpideohjelmaan on kirjattu, että ”muutetaan tieliikennelain 183 §:ä niin, että poliisilla ja muilla lainkohdassa mainituilla olisi mahdollisuus kieltää ja tarvittaessa estää kuljettamasta mitä tahansa ajoneuvoa, kuten pyörää tai sähköpotkulautaa, jos päihtymys selvästi vaikuttaa kuljettajan ajokykyyn.”

Perustelujen mukaan humalassa pyöräilyyn ja sähköpotkulautailuun puuttuminen tukisi yhteiskunnallista viestiä, että ajoneuvon kuljettaminen päihtyneenä ei ole hyväksyttävää ja päihteettömyys kuuluu myös pyöräilijän ja sähköpotkulautailijan velvollisuuksiin ajoneuvon kuljettajana.

Kunnianhimoisia tavoitteita

Valmisteltava liikenneturvallisuusstrategia koskee vuosia 2022–2026, mutta pitkän tähtäimen kunnianhimoisena tavoitteena on, että suomalainen liikenne on vuoteen 2050 mennessä niin turvallista, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.

Valmistelu on nyt edennyt siihen vaiheeseen, että liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt eri tahojen arvioitavaksi eli lausuntokierrokselle valtioneuvoston periaatepäätösluonnoksen liikenneturvallisuusstrategiasta. Luonnoksen lausuntoaika päättyy 31.1.2022. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo.lvm@gov.fi.

Lausuntokierroksen jälkeen periaatepäätöksen valmistelu jatkuu virkamiestyönä. Valtioneuvoston periaatepäätös on tarkoitus antaa keväällä 2022. Periaatepäätös osaltaan linjaa myöhempää päätöksentekoa ja mahdollisten lakimuutosten valmistelua

Periaatepäätöksen ja liikenneturvallisuusstrategian taustalla on pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen ohjelman kirjaus, jonka mukaan liikenneturvallisuuden parantaminen otetaan mukaan liikenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto Henkilökuva: Henri Posa Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy