Tankojuoppous on kiellettyä – vaikkei kaikki sitä usko

”Alkoholi tai muu päihde vaikuttaa pyöräilyyn ja ajokykyyn. Reaktioaika pitenee, liikkeiden hallinta vaikeutuu, riskinotto voi kasvaa ja havainnointikyky kaventua”, muistuttaa asiantuntija.

Kesän tullessa lisääntyy pyöräily ja hyvä niin: mukavalla säällä on mukava polkea ja pyörällä pääsee kätevästi paikasta toiseen, yhä paremmin myös kaupunkiympäristössä.

Kesän ja vapaa-ajan tullen terassit houkuttelevat, ja myös pyörällä liikkuvat saattavat ottaa tuopin tai toisen. Liikenneturvan kyselyjen perusteella moni on kuitenkin siinä väärässä luulossa, että laki ei kieltäisi tai rajoittaisi humalassa pyöräilyä.

Liikenneturvan viimevuotisen kyselyn tulos on sikäli hämmentävä, että peräti joka viides (22 %) suomalainen on siinä uskossa, että laki ei kieltäisi tai rajoittaisi humalassa pyöräilyä. Kyselyyn vastasi hieman yli tuhat henkilöä, ja näyte edustaa 15–79-vuotiaita suomalaisia.

Tankojuopumus kuitenkin on rikos, josta voidaan tuomita jopa vankeuteen. Pyöräily humaltuneena eli tankojuoppous tarkoittaa liikennejuopumusta moottorittomalla ajoneuvolla, mikä on laissa määritelty rikokseksi. Alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena moottoritonta ajoneuvoa kuljettava, joka aiheuttaa vaaraa toisen turvallisuudelle, voidaan tuomita sakkoon tai jopa vankeusrangaistukseen.

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Leena Piippa muistuttaa, että minkään ajoneuvon rattiin, sarviin tai ohjaimiin ei ole asiaa päihtyneenä.

– Laki on ollut tankojuopumuksen osalta sama jo pitkään. Siihen ei tullut muutoksia uuden viime kesänä käyttöön otetun tieliikennelain myötä, sillä kyse on rikoslain pykälästä, Piippa muistuttaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Neljännes pyöräillyt vaikutuksen alaisena

Piippa nostaa esiin Liikenneturvan hieman varhemman eli vuonna 2017 teettämän kyselytutkimuksen, jossa yli neljännes (28 %) vastaajista kertoi pyöräilleensä alkoholin vaikutuksen alaisena viiden viime vuoden aikana.

– Tähän kyselyyn vastanneista 45 prosenttia piti ainakin pienessä humalassa pyöräilyä hyväksyttävänä, Piippa taustoittaa ja linjaa napakasti.

– Vanha ohje pätee ajoneuvosta riippumatta: jos otat, et aja.

Vaarat kasvavat hutikassa

Yllättävän moni pitää humalassa pyöräilyä turvallisena. Liikenneturvan vuoden 2020 kyselyyn vastanneista suomalaisista noin joka kuudes (16 %) oli samaa mieltä väitteestä, että pyöräily on ihan turvallinen kulkutapa humalassa.

Piipan mukaan pyöräilyonnettomuuksien taustalta löytyy myös päihtyneenä pyöräilyä. Piippa nostaa esiin vuonna 2018 julkaistun pyöräilijöiden tapaturmia koskeneen väitöstutkimuksen, jonka mukaan noin kolmasosa pyöräilijöistä oli alkoholin vaikutuksen alaisena sairaalahoitoon tullessaan.

– Alkoholi tai muu päihde vaikuttaa pyöräilyyn ja ajokykyyn. Reaktioaika pitenee, liikkeiden hallinta vaikeutuu, riskinotto voi kasvaa ja havainnointikyky kaventua. Myös kypärä voi humalassa polkevalta jäädä liian helposti laittamatta, Piippa listaa.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto, Lähteet: Liikenneturva, Noora Airaksinen: Polkupyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden tapaturmat – vammojen vakavuus ja tapaturmien tilastointi, Itä-Suomen yliopisto terveystieteiden tiedekunta 2018