Tarvitaanko sähköautojen hankintatukia – ja minkä suuruisia?

Moottorin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan liikenteen sähköistyminen ja päästötavoitteet ovat saavutettavissa, mutta keinoista kuten hankintatuista vallitsee vahvastikin erilaisia näkemyksiä.

Liikenteen käyttövoimamurros on käynnissä. Polttomoottoriautoista ollaan siirtymässä ajossa päästöttömiin sähköautoihin, monellakin tapaa ladattavien hybridien kautta.

Taustalla ovat kunnianhimoiset ylikansalliset liikenteen päästövähennystavoitteet, joihin Suomi on sitoutunut. Tavoitteissa Suomen teillä liikkuisi jo vuonna 2030 peräti 700 000 ladattavaa henkilöautoa.

Tavoite on haastava monestakin eri näkökulmasta: maan autokanta on iäkästä, uusien autojen kauppa mataa eikä kotitalouksilla ole sähköautojen hankintatuista huolimatta useinkaan taloudellisia mahdollisuuksia vaihtaa nykyistä polttomoottoriautoaan sähköautoon. Ne maksavat enemmän kuin vastaavat polttomoottoriautot, eikä käytettyjen autojen markkinoilla ole vielä kovin paljon sähköautoja tarjolla.

Kysyimme asiantuntijoilta näkemyksiä suomalaisen liikenteen tulevaisuudesta päästövähennystarpeiden tuomissa muutostarpeissa. Artikkelikokonaisuus jakaantuu kahteen peräkkäisinä päivinä julkaistavaan osaan.

Tässä ensimmäisessä osassa selviää, mitä asiantuntijakaksikkomme on mieltä Suomen liikenteen päästöjen vähennyskeinoista ja liikenteen sähköistymistahdista. Artikkelin toisessa osassa huomenna selviää, mitä mieltä asiantuntijat ovat autoilun verotuksen mahdollisista muutostarpeista ja kuluttajan autovalinnan perusteista.

Näkemyksensä kysymyksiin kertovat Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio (TK) ja Sitran johtava asiantuntija Saara Tamminen (ST).

Onko sähköautotavoite mahdoton?

Ensimmäinen kysymys asiantuntijoille on kenties se keskeisin pyrittäessä henkilöautoliikenteen päästöttömyyteen lähitulevaisuudessa. Suomen henkilöautokanta on hieman yli 2,7 miljoonaa autoa, jotka ovat aivan valtaosiltaan polttomoottorikäyttöisiä.

Voiko Suomen teillä liikkua – kuten Fossiilittoman liikenteen työryhmässä on tuotu esiin – jopa 700 000 ladattavaa henkilöautoa vuonna 2030, joista valtaosa täyssähköautoja?

TK: ”Autoalan tuoreen käyttövoimaennusteen mukaan Suomen autokannassa olisi vuonna 2030 noin 600 000 sähköhenkilöautoa. Tämä kuitenkin edellyttää, että hallituksen tuoreen Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimet toteutetaan ja suurin piirtein niillä summilla, jotka hallituksen tiekarttaluonnoksessa on linjattu. Tähän päälle tulevat vielä noin 30 000 sähköpakettiautoa ja noin 2 000 sähkökuorma- ja linja-autoa.”

ST: ”Tavoite 700 000 ladattavasta henkilöautosta, ladattavat hybridit ja täyssähköautot yhteensä, on saavutettavissa, mikäli ohjauskeinoja voimistetaan. Suuri osa uusista autoista tulee olemaan sähköisiä jo muutamien vuosien kuluttua pelkästään autovalmistajille asetettujen EU-tason päästörajojen takia ja autovalmistajien omien ilmoitusten perusteella. Jo nykyisillä ohjauskeinoilla odotetaan VTT:n laskelmien mukaan saavutettavan 350 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä.”

Tulisiko myöntää nykyistä parempia hankintatukia sähköauton ostajille? Mikä olisi sopiva eurosumma hankintatueksi a, 4 000, b, 6 000, c, 8 000, d, 10 000 euroa?

TK: ”Etenkin täyssähköautojen osalta hankintatuki ja sen tason korottaminen on avainasemassa. Sähköistymisuran alkuvaiheessa eritoten kannustin on tärkeä, koska täyssähköautojen hinta on vielä noin 1,6 kertainen vastaavaan polttomoottoriautoon nähden. Sopiva hankintatukisumma olisi b) 6 000 euroa alle 50 000 euroa maksavalle täyssähköautolle ja a) 4 000 euroa yli 50 000 euroa maksavalle täyssähköautolle. Tällöin Suomen tukitaso olisi linjassa – vaikka toki hiukan matalammalla tasolla – esimerkiksi Ruotsin ja Saksan tukitasoihin verrattuna. Ruotsissa käytössä oleva Bonus malus -järjestelmä voisi toimia myös Suomessa, jos vastapainona ja oikeasuhtaisuuden vuoksi autovero samalla hallitusti poistettaisiin.”

ST: ”Tutkimusten (esimerkiksi VTT 2020) mukaan sähköisten henkilöautojen hankintatuet ovat hyvin kallis keino tavoitella päästövähennyksiä. Liikenteen päästövähennyskeinoja mietittäessä tulisi tarkastella myös niiden kustannustehokkuutta, jotta päästövähennykset saataisiin tehtyä mahdollisimman taloudellisesti eli samalla rahalla saataisiin mahdollisimman paljon päästövähennyksiä. Nykytietojen valossa hankintatukia ei voi suositella ensisijaisena keinona liikenteen päästöjen vähentämiseksi.”

Mikä merkitys on ladattavilla hybrideillä ja muilla vaihtoehtoisilla käyttövoimilla (biopolttoaineet, kaasu, vety) päästötalkoissa?

TK: ”Merkitys on suuri. Sähköautot ovat vielä useamman vuoden keskihinnaltaan selvästi vastaavan kokoisia polttomoottoriautoja arvokkaampia – erityisesti akut nostavat hankintahintaa. Uusiutuvien biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta tuleekin nostaa, raskaan kaluston puolella diesel on valtateknologia vielä pitkään, joten uusiutuva diesel on sillä puolella tärkeä, biokaasun ohella. Biokaasu on pieneltä osin myös henkilöautokannassa alkaneen vuosikymmenen osaratkaisu päästöjen vähentämistalkoissa. Polttokennoautojen esiinmarssiin liittyy vielä epävarmuuksia esimerkiksi vedyn hinnan osalta. On kuitenkin melko selvää, että erityisesti raskaalla puolella vety tulee olemaan yksi tulevaisuuden energialähteistä. Henkilöautopuolella mm. Saksalla, Etelä-Korealla ja Japanilla on mahdollisesti valmiuksia vastata sekä vedyn jakeluasemaverkoston rakentamistarpeeseen ja polttokennoautojen tuotantoon.”

ST: ”Pelkästään täyssähköautojen avulla ei päästäisi päästötavoitteisiin vuoteen 2030 mennessä, minkä takia käytännössä kaikki tavat vähentää liikkumisen päästöjä ovat tärkeitä. Vanhoja polttomoottoriautoja tulee säilymään autokannassa vielä pitkään, niin henkilöautoissa kuin raskaammassa kalustossa. Erityisesti raskaassa liikenteessä, lento- ja meriliikenteessä sähköistyminen vaikuttaa lisäksi osin haastavalta, joten biopolttoaineet, biokaasu ja synteettiset polttoaineet ovat niiden osalta hyvin tärkeässä osassa päästövähennyksissä. Biokaasu ja biopolttoaineet nähdään tärkeäksi osaksi päästövähennyskeinoja raskaassa liikenteessä myös EU:n pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa. Sähköllä ajaminen ladattavilla hybrideillä on hyvä keino vähentää liikkumisen päästöjä lähivuosina, vaikka pitkällä aikavälillä henkilöautokanta muuttuisi kaikkialla maailmassa enemmän täyssähköautojen suuntaan.”

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto