Tavoitteena 4 000 tiekilometrin päällystys vuonna 2024 – samaan yllettiin viimeksi vuonna 2020

Maantieverkon korjausvelan kasvun taittamiseen käydään hallituksen myöntämän 520 miljoonan euron lisärahoituksen turvin.

Väyläviraston mukaan Suomen tiestön kuntotilanne on karu. Huonokuntoisten päällystettyjen maanteiden määrä lisääntyi viime vuoden aikana noin 720 kilometrillä. Taustalla ovat kohonneet kustannukset ja käytettävissä ollut rahoitustaso, joka on tarkoittanut viime vuosina päällystyskilometreissä. Seurauksena on ollut maantieverkon korjausvelan kasvu.

Esimerkiksi vuonna 2023 maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä päällystettiin yhteensä vain 1 682 kilometriä. Määrä on koko 2000-luvun pienin.

Väylävirasto ja ELY-keskukset tavoittelevat valtakunnallisesti noin 4 000 tiekilometrin päällystyksiä kuluvana vuonna. Samaan suuruusluokkaan päästiin viimeksi vuonna 2020.

Tavoitteena on taittaa hallituksen suoman lisärahoituksen avulla maantieverkon korjausvelan kasvua – vielä ei siis haaveilla korjausvelan vähentämisestä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lisärahoitus kipeästi tarpeen

Hallituskaudelle on osoitettu korjausvelan purkuun 520 miljoonaa euroa, josta vuonna 2024 saadaan käyttöön 250 miljoonaa euroa.

– Olemme erittäin tyytyväisiä lisärahoitukseen. Tavoitteena onkin päällystää tänä vuonna yhteensä noin 4 000 kilometriä maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä. Kun rahoitusta on käytössä enemmän, voimme vilkkaimman maantieverkon lisäksi kohdistaa päällystystöitä myös muille, alueellisesti merkittäville teille, väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta kertoo.

Päällystyskilometrien toteutumiseen vaikuttaa oleellisesti myös asfaltin sideaineena käytettävän bitumin hinnan kehittyminen työkauden aikana, sillä bitumin osuus päällysteen hinnasta on 30–40 prosenttia.

Työmaat hidastavat ajamista

Tiestön korjaustoimet ovat monin paikoin viime vuosia järeämpiä, kun korjauksia tehdään päällysteen alla oleviin rakennekerroksiin. Haastavat korjaustyöt tarkoittavat autoilijoille myös hermoja kiristävää liikenteen takkuamista.

– Jotta kaikki työt ehditään tehdä, päällystystyöaikoja pidennetään, mikä tulee näkymään liikenteen hidastumisena työmaiden kohdalla. Hetkellinen matka-ajan pidentyminen on kuitenkin lopputuloksen arvoista, kun uutta päällystettä saadaan joka puolella maata, Anttila sanoo.

8 700 kilometriä kehnoa

Huonokuntoisia päällystettyjä maanteitä oli vuoden 2023 lopussa noin 8 700 kilometriä. Niiden määrä lisääntyi vuoden aikana noin 720 kilometriä, ja niiden osuus oli vuoden lopussa lähes 16 prosenttia.

Alueellisesta tienpidosta vastaavat ELY-keskukset kilpailuttavat maanteiden päällystysurakat, ja kilpailutukset jatkuvat alueesta riippuen alkukesään asti. Päällystysohjelmat varmistuvat eri tahtiin eri puolilla maata. Päällystyskohteiden lopulliseen valintaan vaikuttaa tien mitatun kunnon lisäksi sen liikennemäärät. Osa päällystyskauden kohteista valitaan vielä keväällä päivittyvien, viimeisten kuntotietojen pohjalta.

– Päällystystyö ja erityisesti tierakenteeseen tehtävät korjaukset vaativat suunnittelua ja suunnitelmallisesti tehtyjä valmistavia toimenpiteitä, kuten esimerkiksi teiden kuivatuksen parantamista. Kaikkia päällystyskohteita ei ole vielä päätetty, Anttila muistuttaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Pintaa keskivilkkaillekin teille

Viime vuosina rahoituskehys on ollut niukka, joten päällystystyöt on priorisoitu vilkkaimmalle noin 10 000 kilometrin verkolle, jossa liikenteestä kulkee noin kaksi kolmasosaa. Siten muun tieverkon kunto on heikentynyt, mutta nyt uutta pintaa saadaan myös keskivilkkaille ja vähäliikenteisemmille teille.

Esimerkiksi keskivilkkaiden teiden päällystyskilometrit tuplaantuvat viime vuosiin verrattuna.

Päällystyskausi pyritään aloittamaan mahdollisimman aikaisin koko Suomessa. Parhaimmillaan työt voivat alkaa vapun tienoilla.

Väylät elintärkeitä kunnille – ja kestävyydelle

Valtion teiden kunnolla on elintärkeää merkitystä myös kunnille. Väyläviraston tuoreimmassa uutiskirjeessä. Kuntaliiton kehittämispäällikkö Johanna Vilkuna kiteyttää, että valtion liikenneväylillä on todella iso merkitys kunnille.

Kunnat vastaavat katuverkosta, mutta valtion väylät ovat todella tärkeitä kuntien ja kaupunkiseutujen välisten yhteyksien ja myös kansainvälisten yhteyksien saavutettavuuden kannalta. Kuntien, kaupunkien ja alueiden välillä tavaroiden ja ihmisten tulee pystyä liikkumaan sujuvasti.

Samaisessa uutiskirjeessä johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys Uudenmaan liitosta muistuttaa, että tehokas ja kestävä liikennejärjestelmä sovittaa yhteen maankäytön ja liikkumisen sekä tarjoaa asukkaille ja elinkeinoelämän toimijoille mahdollisuuksia valita vähäpäästöisiä kulkutapoja sekä nopeita ja toimivia yhteyksiä.

Tynyksen mukaan kestävät ratkaisut olisi huomioitava aina suunnittelusta rakentamisen kautta kunnossapitoon.

– Rakentamisen ratkaisuissa elinkaaritarkastelujen roolia ja suunnitteluvaiheen merkitystä tulee painottaa, esimerkiksi materiaalivalinnat ja kiertotalouden mukaan ottaminen hankintoihin on olennaista.

Hyväkuntoiset tieväylät ovat käyttäjilleen paitsi turvallisempia myös taloudellisempia.

– Kun tien päällyste on kunnossa, kitka pienenee ja varsinkin raskaan liikenteen polttoaineen kulutus ja päästöt vähenevät, Tynys toteaa viraston uutiskirjeessä.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Väylävirasto

a:4:{i:0;s:6:"149755";i:1;s:6:"133495";i:2;s:6:"141441";i:3;s:6:"149534";}