Teiden sähköistystä selvitetty – akkujen lataaminen ajon aikana kallis ratkaisu

Väylävirasto selvitti, voisiko tieliikenteen päästöjä vähentää tieverkon sähköistyksellä. Eri lataustavat osoittautuivat selvityksessä monin tavoin hankaliksi toteuttaa ja rakennuskustannukset korkeiksi.

Suomen tavoitteena on puolittaa liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä ja vuoteen 2045 mennessä liikenteen tulisi olla päästötöntä. Yhtenä päästöjen vähennyskeinona on esitetty tieverkon sähköistämistä, mikä mahdollistaisi ajoneuvojen akkujen lataamisen ajon aikana.

Väylävirastossa on nyt tehty tuore selvitys, jossa käydään lävitse mitä tieväylien sähköistäminen vaatisi eri toteutustapojen, kustannusten ja vaikutusten suhteen.

Ajoneuvojen akkujen lataamiselle ajon aikana on useita tapoja, joista jokaisella on omat etunsa ja haittansa. Seikkaperäinen selvityksen perusteella tieverkon sähköistämisellä on lukuisia haasteita ja se kävisi ilmeisen kalliiksi – valittaisiinpa mikä lataustapa hyvänsä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kannattavuus kyseenalaista

Yksikään Väyläviraston selvityksen tarkastelukohteista ei osoittautunut yhteiskuntataloudellisesti kannattavaksi laskelmissa käytetyillä arvoilla ja oletuksilla. Sähköistämisen toteuttamiskelpoisuutta ohjaa selvityksen mukaan käytössä olevat muut päästöjen vähennyskeinot ja tieverkon sähköistämisen kannattavuus suhteessa muihin keinoihin.

”Keskeisimpinä hidasteina sähköisten tieverkkojen yleistymiselle ovat suuret investointikustannukset ja pitkä sitoutuminen vielä kehittyvään teknologiaan”, todetaan selvityksessä.

Pohdinnassa Helsinki–Tampere -valtatien sähköistys

Väyläviraston tiedotteessa tuodaan esiin, että vilkasliikenteisillä teillä – esimerkiksi valtatie 3:lla välillä Helsinki–Tampere – sähköistäminen voisi kannattaa taloudellisesti, mikäli kilometrikohtaiset investointikustannukset pysyisivät matalina ja riittävän iso osuus liikenteestä sähköistettäisiin.

– Koko pääväyläverkon sähköistäminen ei kuitenkaan liene realistista, sillä vähäliikenteisillä teillä ilmastovaikutukset jäisivät vähäisiksi kustannuksiin nähden, Väyläviraston apulaisjohtaja Tapio Ojanen arvioi.

Haasteena talviset olosuhteet

Selvityksen johtopäätösten ja nykytiedon mukaan sähköiset tieverkot voivat olla vaihtoehto päästövähennyksiin erityisesti kuorma-autoissa ja pitkän matkan linja-autoliikenteessä. Henkilö- ja pakettiautoissa sekä kaupunkien sisäisessä linja-autoliikenteessä suuntaus sitä vastoin on kohti sähköakkuteknologian hyödyntämistä.

Haasteena on myös se, että Suomessa on huomioitava talviolosuhteet sekä niiden asettamat vaatimukset tieverkon kunnossapidolle. Lisäksi tulee huomioida pieni kotimarkkina ja riippuvuus kansainvälisistä teknologiatoimittajista ja ajoneuvovalmistajista.

Tieverkon sähköistämisselvityksen konsultteina ovat toimineet Gaia Consulting ja FLOU.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kolme tapaa ladata ajon aikana

Tieverkkoa voidaan sähköistää ajojohdinten, tienpintaan upotettujen kiskojen tai tienpinnan alle sijoitettavien induktiokäämien avulla.

Ajoneuvojen ajon aikaisen latauksen toteutustapoihin on siis kolme pääteknologiaa. Yksi tapa on ajolanka ajoneuvon yläpuolelta tapahtuvaan lataukseen, toinen tapa raide tai kisko joko ajoneuvon alapuolelta tai sivusta tapahtuvaan lataukseen. Kolmas vaihtoehto on langaton/induktiivinen lataus, jossa ajoneuvo latautuu alapuolelta tien sisällä olevista johdinkäämeistä ilman mekaanista kontaktia ajoneuvon ja tiensisäisten latausrakenteiden välillä.

Teksti: Moottori Kuva: Moottorin arkisto Lähde: Väylävirasto