3.3.2018 Liikenne Teitä päällystettiin riittävästi viimeksi vuonna 2005 Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Joka vuosi pitäisi päällystää vähintään 4 000 kilometriä teitä, mutta viime vuosina päällystettä on saatu vain 2 000–3 500 tiekilometrille. Vaikka valtateiden kunto on kohtalainen, on Suomessa jo 2 800 kilometrin verran erittäin huonokuntoisia teitä. Nämä tiet sijaitsevat lähinnä vähäliikenteisillä seutu- ja yhdystieverkoilla.Tiepäällysteiden kunnon nykytilan säilyttäminen koko maantieverkolla vaatii vuosittain vähintään 4 000 tiekilometrin päällystystä. Tähän on ylletty viimeksi vuonna 2005.Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen tähdentää, että teiden ylläpito tarvitsee riittävästi rahaa ja sitä pitää riittää keskeisten väylien lisäksi pienemmillekin teille.– Valtaväylät ovat teiden pääsuonisto, jonka kunto vaatii vaalimista, mutta katastrofi uhkaa, jos hiussuonisto eli pienempien väylien kunto lyödään laimin, Nieminen muistuttaa.Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyyUusia keinoja kaivataanSuomalaisen liikenneverkon rahoituksen ja ylläpidon ongelmia liki vuoden päivät ratkonut kansanedustajista ja virkamiehistä koostuva työryhmä on liikenneministeri Anne Berner (kesk.) johdolla tehnyt työnsä. Uusille rahoituskeinoille on huutava tarve, jottei teiden korjausvelka kasva ja tiet pysyvät ajokelpoisina.Tällä viikolla julkistetussa loppuraportissa työryhmä esittää, että tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen tulisi osoittaa vuosittain vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitus. Keskiössä on myös pitkäjänteinen suunnittelu.Poukkoilevuus vienyt ongelmiinValtion kirstusta ei ole herunut pitkän ajan kuluessa riittävästi rahaa päällysteiden kunnostamiseen, siltojen korjauksiin ja muihin pakottaviin väylätöihin. Arvokas tieomaisuus on päässyt rapistumaan. Oman haasteensa tieverkon kunnolle luovat Suomen talviset olosuhteet.Työryhmän mukaan liikenneverkon rahoitustaso sekä lyhytjänteinen väyläpolitiikka ovat toimineet yhteiskunnan kehityksen esteenä. Tästä syystä liikenneverkkoa tulee kunnossapitää ja kehittää pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti vastaamaan elinkeinoelämän ja kansalaisten muuttuviin tarpeisiin.Liikenneverkkojen kunnossapidon nykytaso ei työryhmän mukaan riitä vastaamaan myöskään liikenteen automaation ja älykkään liikenteen tulevaisuuden tarpeisiin.Korjausvelkaa jo 2,5 miljardia euroaPerusväylänpidon rahoitus tulee valtion budjetista, mutta rahoituksen taso ei ole ollut riittävä teiden ja muiden kulkuväylien kunnon ylläpitämiseksi. Teiden ylläpidon korjausvelka uhkaa ilman lisärahoitusta kasvaa sadan miljoonan euron vuosivauhtia.Liikenneväylien korjausvelan suuruus on jo ylettömät 2,5 miljardia euroa. Korjausvelan vähentämiseen on vuosille 2016–2018 myönnetty valtion budjetista 600 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Näiden rahojen turvin korjausvelan kasvu on saatu pysähtymään vuoden 2017 lopulla.Auto- ja Tieforum kiittelee Bernerin työryhmän aikaansaannoksia, mutta muistuttaa, että työtä korjausvelan vähentämiseksi pitää jatkaa erityisrahoituksella vähintään seuraavien kahden hallituskauden ajan.Perustienpidon rahoituskehykseen tarvitaan tämän lisäksi pysyvä tasokorotus, jolloin voitaisiin varmistaa nykyisen tieverkon verkon riittävä talvikunnossapito sekä ylläpito, tähdentää ryhmä tuoreessa kannanotossaan. Auto- ja Tieforum on 29 järjestöstä koostuva vaikuttamisryhmä, joka on vuosikausia pitänyt ääntä teiden kehnosta kunnosta.Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyyKeskeisille väylille rahaaTyöryhmän mukaan korjausvelan vähentämistoimenpiteet tulee suunnata ensisijaisesti keskeiselle väyläverkostolle, missä korjausvelkaa syntyy nopeimmin. Tällöin rahoituksen vaikuttavuus on suurimmillaan. Vähäliikenteisten väylien korjausvelan vähentämistä tehdään elinkeinoelämän tarpeita priorisoimalla kansalaisten liikkumistarpeita unohtamatta.Myös ennakointia tulee kohentaa: ennakoiva kunnossapito vaatii alan koulutuksen lisäämistä, osaamisen kehittämistä ja digitalisaatioon perustuvien menetelmien hyödyntämistä.Käyttäjämaksut sivuutettiinPaljon porua herättävät käyttäjämaksut työryhmä käytännössä sivuutti – muutoin tuskin olisi päästy yksimielisyyteen raportista ylipäätään. Työryhmä ei ottanut kantaa käyttäjämaksuihin maanteillä tai katuverkolla.Valtion maanteiden ja kuntien katuverkon osalta käyttäjämaksujen käyttöönotto edellyttäisi lainsäädäntömuutoksia. Käyttäjämaksujen käyttöönoton edellytyksenä väylähankkeiden rahoituksessa olisi, että kyseessä olisi aito vastikkeellinen maksu paremmasta väylän palvelutasosta, mitä ei luokitella veroksi.Työryhmä ei tehnyt liikenteen verotusta koskevia ehdotuksia.Taustalla vuosikausien niukkuusKunnostusrahaa on vuosien kuluessa pitkälti ohjattu päällystyksiin. Paksumpien päällysteiden käytöllä saadaan hyötyjä pitkäksi ajaksi, sillä ne pitävät tien kunnossa pidempään. Korjausvelkaohjelman rahoituksella tehdään myös teiden ja tierakenteiden rakenteellisia kunnostuksia.Korjausvelkaa kurissa pitävälle hätärahoitukselle on ollut huutava tarve, sillä teiden päällystetöiden rahoitus on ollut niukkaa ainakin viiden vuoden ajan ennen lisärahoitusta.Teiden päällysteiden ylläpitoon on käytetty vuosina 2007–2016 vuosittain 120–140 miljoonaa euroa. Tällä summalla on saatu tehtyä päällysteitä 2 000–3 500 kilometrille. Suomessa on kestopäällystettyjä teitä noin 21 000 kilometriä.Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyyHaasteena vanhat sillatSuomen maantieverkolla on 15 140 siltaa. Niiden vuosittainen hoito ja korjaus nielee 45–50 miljoonaa euroa. Useat sillat ovat tulossa elinkaarensa vaiheeseen, jossa niiden peruskorjausta ei voida enää siirtää vuosikausilla tuonnemmaksi.Suomen tieverkostolla on noin kuusituhatta 40–50-vuotiasta siltaa.Rakenteiden ikääntymisen vuoksi 1970-luvulla rakennettuja siltoja on pakko korjata, ja se tulee vaatimaan ensi vuosikymmenen alkupuolelta alkaen merkittäviä lisäpanostuksia rahoitukseen.Siltojen huollon ja korjausten rahoitustarve nousee tasolle 70–80 miljoonaa euroa 2020-luvun loppuun mennessä.Rekkojen sallittujen kokonaismassojen noston takia on monille maantiesilloille ollut pakko asettaa painorajoituksia. Vuonna 2016 tällaisia siltoja oli noin 480. Rajoitukset vaikeuttavat elinkeinoelämän liikkumistarpeita.Harvaan asutun maan verisuonistoSuomi on harvaan asuttu maa, jonka elinkelpoisuus edellyttää kunnollista ja riittävän tiheätä tieverkostoa, jonka ajokelpoisuus voidaan taata ympäri vuoden ja vuorokauden.Suomessa on maanteitä yhteensä liki 78 000 kilometriä, josta kestopäällystettyjä teitä noin 21 000 kilometriä. Öljysorateitä on liki 30 000 kilometrin verran ja sorateitä yli 27 000 kilometriä.Teksti: Marko Jokela Kuva: Moottorin arkisto Lähteet: Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Auto- ja Tieforum Lue myös: Lisärahaa ja pitkäjänteisyyttä – väylänhoitoon ehdotetaan vihdoinkin jäärkilinjaa Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 14.7.2025 Uutinen Nissanin tehdas Sunderlandissa on ensimmäinen laatuaan Euroopassa – näin siellä syntyy koko kansan katumaasturi Nissan Qashqai 13.7.2025 Uutinen Volkswagenin Yhdysvaltain piina jatkuu: ID. Buzz huilaa nyt tariffien takia 9.7.2025 Ajoneuvot Puolustusvoimat tilaa Scanialta 15 paloautoa – autojen täysi varustelu tehdään Säynätsalossa 9.7.2025 Liikenne Lux Express by OnniBus -vuorolla Helsingistä Jyväskylään – näin premium-bussi eroaa tavallisesta 8.7.2025 Autonhoito Yksi yllättävä kohta naarmuuntuu helposti sähköautossa – auton maalipinnan suojaaminen suojakalvolla yleistyy koko ajan enemmän 8.7.2025 Uutinen Maailman vanhin Rolls-Royce-kerho visiitillä Suomessa: ”Kerho on perustettu ajamista varten” 7.7.2025 Autoilun hinta Tässä on polttoaineiden hinta Virossa – yksi asia saa suomalaiset hätkähtämään 6.7.2025 Uutinen Pikkuautot pulassa Euroopassa kiristyvien säädösten kanssa – avuksi Japani-tyyliset kääpiöautot? 4.7.2025 Uutinen Kamuxin vastine Moottori-lehden 3.7.2025 julkaisemaan verkkojuttuun Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 14.7.2025 Laivat Star of the Seas luovutettiin varustamolleen Meyer Turun telakalta - ei enää lisää kokoa, mutta muutamia pikkuparannuksia 14.7.2025 Koeajo Koeajo: Smart #5 Brabus – raju perhe-SUV on oikea lataushirmu 13.7.2025 Tekniikka Viimeiset käynnistykset: kolmoskone – uuden ajan oletusmylly 13.7.2025 Sähköautot BYD:n sähköautot kasaantuvat varastoihin, kysyntä sakkaa 11.7.2025 Kuluttajat Käytetty BMW myytiin asiakkaalle vuoden 2019 autona, vaikka se oli valmistettu vuonna 2017 – myyjäliikkeen mielestä ei merkitystä markkina-arvoon 7.7.2025 Autoilun hinta Tässä on polttoaineiden hinta Virossa – yksi asia saa suomalaiset hätkähtämään 11.7.2025 Kuluttajat Käytetty BMW myytiin asiakkaalle vuoden 2019 autona, vaikka se oli valmistettu vuonna 2017 – myyjäliikkeen mielestä ei merkitystä markkina-arvoon 8.7.2025 Autoilun hinta Päivän kuva: tämän verran polttoaineet maksoivat Latvian Ainažissa – ennen mysteerialennusta 9.7.2025 Liikenne Lux Express by OnniBus -vuorolla Helsingistä Jyväskylään – näin premium-bussi eroaa tavallisesta 9.7.2025 Ajoneuvot Kia EV5 tarjoaa lopultakin Kian vastauksen Enyaqin, ID.4:n ja Model Y:n haasteeseen myös täällä Euroopassa 21.6.2025 Ajoneuvot Auto per 10 sekuntia – maailman suurin autotehdas pyörii lähes tauotta 21.6.2025 Päivän kuva Päivän kuva: Huomaatko mikä tässä kuvassa on pielessä? 3.7.2025 Uutinen RAM-autojen virallinen maahantuoja: ”Kamuxin väite autojen valmistusmaasta on väärä” 23.6.2025 Uutinen Moottori paljastaa: Suomessa on rekisteröity jenkkiautoja väärillä papereilla – kaksi avolava-autoa myynnissä Kamuxilla 3.7.2025 Sähköautot "10 vuotta liian aikaisin" – Mercedes myöntää EQS-mallin virheen