3.3.2018 Liikenne Teitä päällystettiin riittävästi viimeksi vuonna 2005 Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Joka vuosi pitäisi päällystää vähintään 4 000 kilometriä teitä, mutta viime vuosina päällystettä on saatu vain 2 000–3 500 tiekilometrille. Vaikka valtateiden kunto on kohtalainen, on Suomessa jo 2 800 kilometrin verran erittäin huonokuntoisia teitä. Nämä tiet sijaitsevat lähinnä vähäliikenteisillä seutu- ja yhdystieverkoilla. Tiepäällysteiden kunnon nykytilan säilyttäminen koko maantieverkolla vaatii vuosittain vähintään 4 000 tiekilometrin päällystystä. Tähän on ylletty viimeksi vuonna 2005. Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen tähdentää, että teiden ylläpito tarvitsee riittävästi rahaa ja sitä pitää riittää keskeisten väylien lisäksi pienemmillekin teille. – Valtaväylät ovat teiden pääsuonisto, jonka kunto vaatii vaalimista, mutta katastrofi uhkaa, jos hiussuonisto eli pienempien väylien kunto lyödään laimin, Nieminen muistuttaa. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Uusia keinoja kaivataan Suomalaisen liikenneverkon rahoituksen ja ylläpidon ongelmia liki vuoden päivät ratkonut kansanedustajista ja virkamiehistä koostuva työryhmä on liikenneministeri Anne Berner (kesk.) johdolla tehnyt työnsä. Uusille rahoituskeinoille on huutava tarve, jottei teiden korjausvelka kasva ja tiet pysyvät ajokelpoisina. Tällä viikolla julkistetussa loppuraportissa työryhmä esittää, että tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen tulisi osoittaa vuosittain vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitus. Keskiössä on myös pitkäjänteinen suunnittelu. Poukkoilevuus vienyt ongelmiin Valtion kirstusta ei ole herunut pitkän ajan kuluessa riittävästi rahaa päällysteiden kunnostamiseen, siltojen korjauksiin ja muihin pakottaviin väylätöihin. Arvokas tieomaisuus on päässyt rapistumaan. Oman haasteensa tieverkon kunnolle luovat Suomen talviset olosuhteet. Työryhmän mukaan liikenneverkon rahoitustaso sekä lyhytjänteinen väyläpolitiikka ovat toimineet yhteiskunnan kehityksen esteenä. Tästä syystä liikenneverkkoa tulee kunnossapitää ja kehittää pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti vastaamaan elinkeinoelämän ja kansalaisten muuttuviin tarpeisiin. Liikenneverkkojen kunnossapidon nykytaso ei työryhmän mukaan riitä vastaamaan myöskään liikenteen automaation ja älykkään liikenteen tulevaisuuden tarpeisiin. Korjausvelkaa jo 2,5 miljardia euroa Perusväylänpidon rahoitus tulee valtion budjetista, mutta rahoituksen taso ei ole ollut riittävä teiden ja muiden kulkuväylien kunnon ylläpitämiseksi. Teiden ylläpidon korjausvelka uhkaa ilman lisärahoitusta kasvaa sadan miljoonan euron vuosivauhtia. Liikenneväylien korjausvelan suuruus on jo ylettömät 2,5 miljardia euroa. Korjausvelan vähentämiseen on vuosille 2016–2018 myönnetty valtion budjetista 600 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Näiden rahojen turvin korjausvelan kasvu on saatu pysähtymään vuoden 2017 lopulla. Auto- ja Tieforum kiittelee Bernerin työryhmän aikaansaannoksia, mutta muistuttaa, että työtä korjausvelan vähentämiseksi pitää jatkaa erityisrahoituksella vähintään seuraavien kahden hallituskauden ajan. Perustienpidon rahoituskehykseen tarvitaan tämän lisäksi pysyvä tasokorotus, jolloin voitaisiin varmistaa nykyisen tieverkon verkon riittävä talvikunnossapito sekä ylläpito, tähdentää ryhmä tuoreessa kannanotossaan. Auto- ja Tieforum on 29 järjestöstä koostuva vaikuttamisryhmä, joka on vuosikausia pitänyt ääntä teiden kehnosta kunnosta. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Keskeisille väylille rahaa Työryhmän mukaan korjausvelan vähentämistoimenpiteet tulee suunnata ensisijaisesti keskeiselle väyläverkostolle, missä korjausvelkaa syntyy nopeimmin. Tällöin rahoituksen vaikuttavuus on suurimmillaan. Vähäliikenteisten väylien korjausvelan vähentämistä tehdään elinkeinoelämän tarpeita priorisoimalla kansalaisten liikkumistarpeita unohtamatta. Myös ennakointia tulee kohentaa: ennakoiva kunnossapito vaatii alan koulutuksen lisäämistä, osaamisen kehittämistä ja digitalisaatioon perustuvien menetelmien hyödyntämistä. Käyttäjämaksut sivuutettiin Paljon porua herättävät käyttäjämaksut työryhmä käytännössä sivuutti – muutoin tuskin olisi päästy yksimielisyyteen raportista ylipäätään. Työryhmä ei ottanut kantaa käyttäjämaksuihin maanteillä tai katuverkolla. Valtion maanteiden ja kuntien katuverkon osalta käyttäjämaksujen käyttöönotto edellyttäisi lainsäädäntömuutoksia. Käyttäjämaksujen käyttöönoton edellytyksenä väylähankkeiden rahoituksessa olisi, että kyseessä olisi aito vastikkeellinen maksu paremmasta väylän palvelutasosta, mitä ei luokitella veroksi. Työryhmä ei tehnyt liikenteen verotusta koskevia ehdotuksia. Taustalla vuosikausien niukkuus Kunnostusrahaa on vuosien kuluessa pitkälti ohjattu päällystyksiin. Paksumpien päällysteiden käytöllä saadaan hyötyjä pitkäksi ajaksi, sillä ne pitävät tien kunnossa pidempään. Korjausvelkaohjelman rahoituksella tehdään myös teiden ja tierakenteiden rakenteellisia kunnostuksia. Korjausvelkaa kurissa pitävälle hätärahoitukselle on ollut huutava tarve, sillä teiden päällystetöiden rahoitus on ollut niukkaa ainakin viiden vuoden ajan ennen lisärahoitusta. Teiden päällysteiden ylläpitoon on käytetty vuosina 2007–2016 vuosittain 120–140 miljoonaa euroa. Tällä summalla on saatu tehtyä päällysteitä 2 000–3 500 kilometrille. Suomessa on kestopäällystettyjä teitä noin 21 000 kilometriä. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Haasteena vanhat sillat Suomen maantieverkolla on 15 140 siltaa. Niiden vuosittainen hoito ja korjaus nielee 45–50 miljoonaa euroa. Useat sillat ovat tulossa elinkaarensa vaiheeseen, jossa niiden peruskorjausta ei voida enää siirtää vuosikausilla tuonnemmaksi. Suomen tieverkostolla on noin kuusituhatta 40–50-vuotiasta siltaa. Rakenteiden ikääntymisen vuoksi 1970-luvulla rakennettuja siltoja on pakko korjata, ja se tulee vaatimaan ensi vuosikymmenen alkupuolelta alkaen merkittäviä lisäpanostuksia rahoitukseen. Siltojen huollon ja korjausten rahoitustarve nousee tasolle 70–80 miljoonaa euroa 2020-luvun loppuun mennessä. Rekkojen sallittujen kokonaismassojen noston takia on monille maantiesilloille ollut pakko asettaa painorajoituksia. Vuonna 2016 tällaisia siltoja oli noin 480. Rajoitukset vaikeuttavat elinkeinoelämän liikkumistarpeita. Harvaan asutun maan verisuonisto Suomi on harvaan asuttu maa, jonka elinkelpoisuus edellyttää kunnollista ja riittävän tiheätä tieverkostoa, jonka ajokelpoisuus voidaan taata ympäri vuoden ja vuorokauden. Suomessa on maanteitä yhteensä liki 78 000 kilometriä, josta kestopäällystettyjä teitä noin 21 000 kilometriä. Öljysorateitä on liki 30 000 kilometrin verran ja sorateitä yli 27 000 kilometriä. Teksti: Marko Jokela Kuva: Moottorin arkisto Lähteet: Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Auto- ja Tieforum Lue myös: Lisärahaa ja pitkäjänteisyyttä – väylänhoitoon ehdotetaan vihdoinkin jäärkilinjaa Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 25.7.2024 Uutinen Hyväkuntoinen soratie päihittää pahasti vaurioituneen päällystetyn tien 24.7.2024 Uutinen Käytettyjen autojen kauppa elpyy – sähkö- ja hybridiautojen kysyntä kasvussa 23.7.2024 Uutinen Akun kestävyys mietityttää suomalaisia sähköauton hankinnassa – todellisuudessa akkuvahingot ovat harvinaisia 23.7.2024 Uutinen Vanha, savuttava ja tehoton Volvo vietiin korjaamolle – korjaamo rikkoi auton moottorin ja veloitti tonnin 22.7.2024 Uutinen Suomen teiden heikko kunto vaarantaa liikenneturvallisuuden – moni väistelee päällystevaurioita pujottelemalla 21.7.2024 Autoilu Haamuautot haasteena – romutettavaksi tarkoitetut autot on kierrätettävä 17.7.2024 Yleinen ADACin tiepalveluraportti: pienempi ja isompi keskiluokka – nämä autot jättävät eniten tielle 17.7.2024 Autoilu Kysely: käytettyjen autojen suosio vahvassa kasvussa 16.7.2024 Autoilu Liikenteen teoriakokeiden vilpistelyä kitketään tallentavalla kameravalvonnalla Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 24.7.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Tämä neuvostojohdon Urho Kekkoselle lahjoittama ZIS-110 on salaa amerikkalainen 25.7.2024 Esittely Koeistuttu: Nissan Ariya Nismo – "tehokkaampi ja edullinen" 23.7.2024 Uutinen Vanha, savuttava ja tehoton Volvo vietiin korjaamolle – korjaamo rikkoi auton moottorin ja veloitti tonnin 25.7.2024 Käyttötesti Käyttötesti: Opel Astra Electric ja halpaa huoltoa 26.7.2024 Tekniikka Audin uusi 48 voltin kevythybridijärjestelmä lähentelee jo perushybridiä 23.7.2024 Uutinen Vanha, savuttava ja tehoton Volvo vietiin korjaamolle – korjaamo rikkoi auton moottorin ja veloitti tonnin 24.7.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Tämä neuvostojohdon Urho Kekkoselle lahjoittama ZIS-110 on salaa amerikkalainen 23.7.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: kesälomamatka diesel-Mersulla paljasti sivuääniä ja lisää auton hyvistä ja huonoista puolista 17.7.2024 Yleinen ADACin tiepalveluraportti: pienempi ja isompi keskiluokka – nämä autot jättävät eniten tielle 20.7.2024 Huutokauppahelmet Huutokauppahelmet – Ford Escort RS Cosworth ja aikakauden ikoni 23.7.2024 Uutinen Vanha, savuttava ja tehoton Volvo vietiin korjaamolle – korjaamo rikkoi auton moottorin ja veloitti tonnin 2.7.2024 Ajoneuvot Lataushybridiksi muuttunut BMW M5 löysi Suomen autoverojärjestelmän porsaanreiän - peräti 60 000 euroa edeltäjäänsä halvemmalle häviää hinnassa myös M3 24.7.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Tämä neuvostojohdon Urho Kekkoselle lahjoittama ZIS-110 on salaa amerikkalainen 17.7.2024 Yleinen ADACin tiepalveluraportti: pienempi ja isompi keskiluokka – nämä autot jättävät eniten tielle 11.7.2024 Uutinen Hallitus suunnittelee matkailuautojen autoverotuen poistamista asteittain – alan toimijat ovat huolissaan