Tiemaksut huolettavat helsinkiläisiä – nämä aiheet nousivat esiin selvityksessä

HSL:n esiselvitysten perusteella ihmiset ovat epätietoisia mahdollisten tiemaksujen vaikutuksista. Moni myös kertoo oman auton olevan välttämätön omassa arjessa.

Helsingin seudun liikenne (HSL) on teettänyt esiselvityksiä, joissa käydään lävitse mahdollisten tiemaksujen mahdollisia toteutustapoja ja vaikutuksia. Niiden perusteella alueen asukkaita huolettaa oman arjen sujuvuus.

Tiemaksuista puhuttaessa on hyvä mieltää, että kokonaisuudesta voidaan käyttää myös termejä tietulli, ruuhkamaksu ja kilometrivero, sen mukaan mikä on toivottu vaikutus liikenteeseen: onko tarkoitus kerätä rahaa autoilusta, vähentää ruuhkaisuutta vai vähentää päästöjä – tai missä suhteessa kaikkea tätä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Arjen sujuvuus pohdituttaa

Nyt tehtyjen esiselvitysten haastattelujen perusteella autoilu on monelle arjen mahdollistaja. Autoilu koetaan usein välttämättömänä ja siksi moni haastatelluista ei uskonut tiemaksujen vaikuttavan autoilun määrään.

Esiselvityksen mukaan kokemus autoilun välttämättömyydestä liittyy esimerkiksi siihen, että asuu kantakaupungin ulkopuolella, on perheellinen, lapsilla on harrastuksia, on monivuorotyö, omistaa kesämökin tai kokee, että kaupassa on käytävä autolla.

”Kun koetaan, ettei varteenotettavaa vaihtoehtoa autolle ole, tiemaksu nähdään autoilijoiden rankaisemisena.” esiselvitys summaa.

Autoliitto: kyse arjen hallinnasta

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Niemistä haastatteluissa esiin nousseet huolet eivät yllätä.

– Eivät ihmiset hölmöjä ole. Huoli sietämättömästä maksutasosta ja järjestelmäkustannuksista on perusteltu.

Autoliitto Uusia veroja ei tarvita ruuhkamaksut — Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen suhtautuu nihkeästi ruuhkamaksujärjestelmän mielekkyyteen.

Nieminen muistuttaa, että autoa tarvitsevat ajavat keskimäärin 52 kilometriä vuorokaudessa.

– Matka koostuu matkaketjuista, joiden perusteet löytyvät arjen hallinnasta. Yhden osamatkan sattuminen ruuhkamaksun ajankohtaan johtuu siitä, että se on tehtävä, jotta koko päivän matkaketju saadaan tehtyä. Ketjusta ei voi irrottaa palaa välistä, silloin se katkeaa.

Onko joukkoliikenne vaihtoehto?

Haastatteluissa ihmiset tuovat esiin sen, että joukkoliikenteen valitseminen aiheuttaa haittaa ja hankaloittaa niin paljon arkea, ettei se ole todellinen vaihtoehto autolle. Toisaalta joukkoliikenteen merkittävä parantaminen, erityisesti raideliikenteen kehitys ja oman työmatkan helpottuminen nähdään kipukynnystä madaltavana tekijänä.

Työajat ovat yksi syy oman auton arkikäyttöön: ”Mulla on sellaset työajat. Lähinnä aamulla, kun tulen klo 6 tai klo 5.30, niin ei oikein pääse järkevästi julkisilla.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Oikeudenmukaisuus huolettaa

Myös eri alueilla asuvien tilanne tuli esiin oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. ”Ruuhkamaksu on ylimääräinen vero niille, jotka tulee kauempaa. Se ei oo mun mielestä reilua”, tiivisti eräs vastaajista.

Ihmisten tasavertainen kohtelu tulotasosta huolimatta pohdituttaa haastateltuja: “Vanhoilla autoilla ajavat saisi vähentää autoilua, mutta heillä usein ei ole vaihtoehtoa, joten verotus ei ole heille reilu.”

Eräs vastaaja tuo esiin kuljetustarpeet. ”Ruuhkamaksut hankaloittaa ihmisten liikkumista. Millä sä kuljetat isoja paketteja?”

Mikäli tiemaksu tai ruuhkamaksu koskisi vain pääkaupungin ydintä, saisi se erään vastaajista tekemään valinnan: ”Jos maksu koskisi vain ydinkeskustaa en tulisi autolla vaan 100% valitsisin julkiset.” Ja sekin kokemus tulee esiin, että keskustassa asuvat ihmiset eivät tarvitse autoa.

Mielipidettä vaikea muodostaa tietämättä hintaa

Haastattelujen perusteella käy ilmi, että ihmisillä on tiemaksuista ja niiden tavoitteista tietovajetta. Koetaan olevan epäselvää, miten tiemaksut vaikuttaisivat ihmisten arkeen.

”Mielipidettä ruuhkamaksuista on vaikea muodostaa tietämättä hinnasta.”

Nyt tehdyn esiselvityksen perusteella moni haastatelluista yhdisti ”tiemaksun” tietulleihin, joka vahvisti heidän negatiivista näkökulmaansa ruuhkamaksuja kohtaan, sillä mallin uskottiin hidastavan liikennettä entisestään.

Elinvoimainen, sujuva, päästötön ja hyvinvoiva seutu koetaan tärkeäksi, mutta alueen asukkaiden on kuitenkin toistaiseksi vaikea nähdä, miten heidän oma toimintansa tai ruuhkamaksumalli vaikuttavat tähän tavoitteeseen.

Mitä eroa ruuhka- ja tiemaksulla?

Esiselvityksessä huomautetaan, että maksujärjestelmän nimi ohjaa ihmisten käsityksiä. Autoliiton Pasi Nieminen muistuttaa, että kaikissa esillä olleissa malleissa on kyse verosta.

– Veroa ja sen tasoahan ei tarvitse kytkeä mihinkään menoihin. Tässä on etikettihuijauksen makua, kun verolle yritetään keksiä erilaisia yleisesti hyväksyttävämpiä nimiä kuten maksu, Nieminen kummeksuu.

Esiselvityksen mukaan:

Ruuhkamaksu viittaa siihen, että maksua suoritetaan ruuhka-aikaan ajamisesta ja tavoitteena on vähentää ruuhkia. Toisaalta tätä vastaan argumentoidaan nykykokemuksella ruuhkattomuudesta. Haastateltavat eivät yhdistäneet ruuhkaa autojen viemään tilaan kaupunkialueella.

Tiemaksu viittaa siihen, että teiden käytöstä pitää maksaa. Toisaalta tämä sekoitetaan helposti tieveroon tai tietulleihin.

Päästömaksu ymmärretään niin, että liikenteen päästöttömyyttä halutaan kehittää. Kuitenkin mallin toteutus herättää kysymyksiä, sillä osa kokee, että jos vähäpäästöiset autot saavat alennuksia, vain rikkailla on varaa maksaa sähköautoista ja jos vähäpäästöiset autot eivät saa alennuksia, ei voida sanoa, että mallilla tavoitellaan vähäpäästöisyyttä. Jokainen ajettu kilometri kuitenkin lisää päästöjen määrää.

Esiselvitys suosittaa, että mahdollisesti käyttöön tulevalle tiemaksulle valitaan yksi päätavoite eli jokin kolmesta:

Auton päästömaksu. ”Jos päästöjen vähennys on tavoite, niin on oikeudenmukaista ja ymmärrettävää, että maksetaan auton päästöluokan mukaan. Pienet, halvemmat autot usein vähäpäästöisempiä kuin isot katumaasturit.”
Ruuhkamaksu. ”Jos tavoite on ruuhkien vähentäminen, niin maksetaan ruuhka-ajan aikana ajettaessa. Esimerkiksi kolmivuorotyötä tekevät usein ajavat ruuhka-ajan ulkopuolella. Ruuhka voidaan liittää vahvemmin myös autojen viemään tilaan kaupungista.”
Tiemaksu. ”Jos tavoite kerätä rahaa tieinfran ylläpitoon. Kun tietä käytetään, siitä maksetaan, hinta voi olla kertasuoritus tai ajettuun kilometrimäärään perustuva.”

Selvityksen mukaan tavoitteena voi myös olla kaikkien kolmen yhdistelmä eli järjestelmä, joka koostuu päästö-, ruuhka- ja tiemaksusta. Tätä X-vaihtoehtoa selvitys ei osaa nimetä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Päätöksiä ruuhka- tai tiemaksuista ei ole

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että säädetään laki, joka mahdollistaa kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan tähtäävien ruuhkamaksujen käyttöönoton. Helsingin seudun liikenne (HSL) on teettänyt esiselvityksiä, joissa käydään lävitse mahdollisten tiemaksujen mahdollisia toteutustapoja ja vaikutuksia. HSL vastaa Helsingin seudun pitkäjänteisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnasta, mikä kattaa kaikki liikennemuodot tieliikenteestä raideliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn.

Liikenteen sujuvoittamisen ja päästöjen vähentämisen keinona ruuhkamaksut esiintyvät myös maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL2019-suunnitelmassa, jota tehdään yhteistyössä seudun kuntien, kaupunkien ja valtion kanssa. Tässä vaiheessa kyse on esiselvityksistä, ei päätöslinjauksista.

– Päätöksiä tiemaksujen käyttöönotosta ei ole tehty, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi toteaa.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto