Tiestö uhkaa rapautua, ellei rahaa tule lisää

Väyläverkon 2,9 miljardin euron korjausvelka on mittava haaste liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden näkökulmista. Autoliitto: ”Kannattavat tiehankkeet saavat väistyä kannattamattomien ratahankkeiden tieltä.”

Suomen tiestö uhkaa rapautua, ellei teiden kunnostamiseen ja korjaamiseen osoiteta riittävästi varoja. Perusasiat ovat vielä kunnossa, mutta haasteita riittää. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, joka tarvitsee kunnollisen tieverkon – niin yksityisten kansalaisten kuin elinkeinoelämänkin näkökulmasta. Ja tieverkko on verisuonisto, joka pitää Suomi-neidon vireänä.

Suomen vilkasliikenteiset liikenneväylät ovat yhä pääosin hyvässä kunnossa, arvioidaan valtioneuvoston selonteossa valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021–2032. Tämä suunnitelmaa kantaa myös nimeä Liikenne 12. Se laaditaan kahdeksitoista vuodeksi. Suunnitelmaa päivitetään hallituskausittain ja suunnitellaan seuraavat neljä vuotta eteenpäin.

Moottorin läpikäymän 150-sivuisen dokumentin mukaan maan pääteiden liikenteen sujuvuus on hyvä lukuun ottamatta suurimpien kaupunkiseutujen sisääntuloväyliä ja kehäteitä, joilla ruuhkaisuus on kasvanut. Valtaväylilläkin on kuitenkin merkittäviä kohennustarpeita, jotta liikenne olisi tulevina vuosinakin sujuvaa ja turvallista.

Korjausvelka ei nykyrahoituksella vähene

Valtion väyläverkon korjausvelka on noin 2,9 miljardia euroa. Maanteillä korjausvelkaa on noin 1,5 miljardia euroa ja rataverkolla noin 1,25 miljardia euroa. Suunnitelmien mukaan väyläverkon korjausvelkaa vähennetään 2,9 miljardista eurosta 2,2 miljardiin euroon vuoteen 2032 mennessä. Tavoitteen mukaan ”Korjausvelkaa vähennetään valtion koko väyläverkolla, myös alemmalla tieverkolla.”

Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman on muistuttanut, että vaikka Liikenne 12 -suunnitelmassa esitetään perusväylänpidon rahoitustason nostoa 1,4 miljardiin euroon vuodessa vuodesta 2025 alkaen, ei europotti riitä todennäköisesti kuin korjausvelan kasvun pysäyttämiseen.

”Merkittävä korjausvelan vähentäminen edellyttäisi perusväylänpidon rahoitukseen vielä suurempaa lisäystä”, Wihlman toteaa.

Myös eduskunta kiinnitti vastikään huomiota rahoituksen riittävyyteen. Syyskuun alun kannanotossaan eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa huomioon Liikenne 12 -suunnitelman toimeenpanoon tarvittavat määrärahat julkisen talouden suunnitelmassa ja valtion talousarvioesityksissä.

Autoliitto: miksi tiestö saa niin vähän?

Väylävirasto laatii vuosittain valtion väyläverkon kahdeksanvuotisen investointiohjelman. Se on näkemys rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista. Se on osa Liikenne 12 -suunnitelman toimeenpanoa. Tämä on pohjasuunnitelma, joka muotoutuu päätöksiksi eduskunnassa, poliittisen kädenväännön jälkeen.

Investointiohjelman luonnokseen perehtynyt Autoliitto kritisoi, että Liikenne 12 -suunnitelma sitoo Väyläviraston käsiä liian voimakkaasti.

Liikenne 12 -suunnitelman painotuksissa on Autoliiton mukaan lukuisia epäkohtia.

”Tieverkon rahoitusosuus on Liikenne 12 -suunnitelmassa kehittämisrahasta vain 45 % ja perusväylänpidon rahoituksesta 52 %”, Autoliitto huomauttaa.

Autoliitto kritisoi, että valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman rahanjakoperiaatteet eri liikennemuotojen välillä ovat vääristyneitä.

”Investointiohjelman tiehankkeiden hyöty-kustannussuhde on 2,3 ja ratahankkeiden 0,6. Kannattavat tiehankkeet saavat väistyä kannattamattomien ratahankkeiden tieltä.”

Autoliitto on teiden rahoituksen yhteydessä myös tuonut painokkaasti esiin, että tieliikenteessä liikkuu 93 % henkilöliikenteestä ja henkilöauton osuus henkilöliikenteestä on yli 80 %.

Liikenneministeriö: rahoitusta tarvitaan

Liikenne- ja viestintäministeriö seuraa vuosittain valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden etenemistä ja laatii yhteenvetoraportin, joka julkaistiin 12.10.2021. Ministeriö tunnustaa tiedotteessaan rahankäytön haasteet.

”Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden toteuttamisessa keskeinen haaste on, etteivät keväällä 2021 päätetty julkisen talouden suunnitelma ja vuoden 2022 talousarvioehdotus sisällä suunnitelman mukaisia määrärahoja suunnitelman toimeenpanoon. Suunnitelmassa ei juurikaan esitetty uusia rahoitusta edellyttäviä toimenpiteitä vuodelle 2022, mutta pitemmällä aikavälillä rahoituksen puute tulee näkymään.”

Korjausvelan kasvun hillintää

Väylävirasto käyttää vuosittain noin kaksi miljardia euroa väyliin. Tällä katetaan nykyisten väylien kunnossapidon lisäksi myös uusien väylien suunnittelu ja rakentaminen.

Toimialajohtaja Mirja Noukka Väylävirastosta on kertonut, että valtaosa rahoituksesta käytetään perusväylänpitoon. ”Vajaalla 1,4 miljardilla eurolla kustannamme muun muassa väylien talvihoidon, rakenteiden korjaukset, päällysteiden paikkaukset sekä liikenteenohjauksen palvelut.”

Raha on jyvitettävä Noukan mukaan tarkoin. ”Pyrimme hillitsemään korjausvelan kasvua ja pitämään väylät sellaisessa kunnossa, että ne vastaavat kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Koska raha ei riitä kaikkeen, joudumme priorisoimaan vilkasliikenteisten väylien kunnossapitoa.”

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Grafiikat: Väylävirasto Lähteet: Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032, Autoliitto, Väylävirasto,  Väylävirasto: Luonnos valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2022–2029 lausuntopalvelu.fi-palvelussa, Traficom / Henkilöliikennetutkimus 

Korjattu ingressin teiden-sana väyläverkoksi.

a:8:{i:0;s:5:"91788";i:1;s:5:"49242";i:2;s:5:"82899";i:3;s:5:"94127";i:4;s:5:"96747";i:5;s:5:"94708";i:6;s:5:"96845";i:7;s:6:"101384";}