26.9.2021 Liikenne Tiestön kunnostamiseen riittävästi rahaa, vaatii Keskuskauppakamari Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä ”Infran kunnolla on suuri merkitys myös liikenteen päästövähennyksiin”, tähdentää Keskuskauppakamari, joka pelkää nyt suunnitellun rahoituksen riittävän vain liikenneverkon pistemäisiin paikkauksiin. Liikenneinfran rahoitustasoa on nostettava, jotta väylästön kuten tieverkoston kuntoon voidaan panostaa, muistuttaa Keskuskauppakamari tuoreessa kannanotossaan. Lausuntokierroksella ollut valtion infrainvestointiohjelma on riittämätön, liikenneinfran rahoitustasoa on nostettava, jotta infran kuntoon voidaan panostaa. Keskuskauppakamari toivoo, että päätöksenteossa huomioitaisiin paremmin liikenteen taloudellinen merkitys. – Infran kunnolla on suuri merkitys myös liikenteen päästövähennyksiin, Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood linjaa. Keskuskauppakamari on antanut oman lausuntonsa, joka liittyy väyläverkon vuosien 2022–2029 investointiohjelman luonnokseen. Wood tuo esiin, että nykyisellä rahoitustasolla on useita yhteiskunnallisesti merkittäviä hankkeita, jotka tulevat jäämään uuden investointiohjelman ulkopuolelle. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Kehnoja siltoja ja pikapaikkauksia Moottorin haastattelemat tienpidon asiantuntijat myöntävät, ettei tienpidon nykyrahoitus riitä aina järkevimpään korjaustapaan. Rahoitus ei siis anna myöten päällystää kaikkia huonokuntoisia teitä vaan paljon joudutaan myös paikkamaan – jos kohta se on ongelmien sysäämistä eteenpäin. – Ohjelman taloudellinen raami pohjautuu Liikenne 12 -suunnitelman taloudelliseen kehykseen, joka ei valitettavasti riitä takaamaan riittävää investointitasoa suomalaiselle väyläverkolle, eikä tue suomalaisten yritysten logistista kilpailukykyä, Wood huomauttaa. Tiestön kunto vaikuttaa yksityisautoiluun mutta myös tavarankuljetusten kilpailukykyyn. Haasteina ovat tiestön ajettavuus ja matka-ajat, jotka saattavat pidentyä kiertoreittien vuoksi, joiden syynä ovat korjaustarpeessa olevat vanhat panorajoitetut sillat. Ongelmallisia ovat erityisesti 1950–1970-luvuilla valmistuneet teräspalkkisillat, joista monia ei ole koskaan peruskorjattu. Suomessa on noin 800 huonokuntoista siltaa eli viitisen prosenttia koko siltakannasta. Raha valuu pistepaikkauksiin Wood epäileekin, että liikenneinfran rahoitustason jäädessä nykytasolle investoinnit valuvat liikenneverkon pistemäisiin paikkauksiin. Woodista liikenteen ja liikenneväylien merkitys olisi huomioitava yhtenä talouden toimintaedellytyksistä. Investointisuunnitelman yhtenä heikkoutena on investointien pistemäisyys, joka ei tue alueiden elinvoimaa ja kasvua. – Suomen vientiteollisuuden vaikutus suoraan ja välillisesti on yli 46 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Yksi merkittävimmistä reunaehdoista viennille on toimiva ja hyväkuntoinen liikenneinfra. Suomen väyläomaisuudesta eli liikenneverkostosta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Wood tuo esiin myös sen, että yritysten sijoittautumiseen vaikuttaa kuljetusten toimintavarmuus ja kustannustehokkuus. Suomen sisäisten yhteyksien toimivuus on yritysten toiminnan perusedellytys niiden toimiessa globaaleilla markkinoilla. Liikenteen päästövähennysten saavuttaminen vaatii useita eri keinoja, eikä infran kunnon merkitystä pidä aliarvioida näissä päästötalkoissa, Keskuskauppakamari muistuttaa. Autoliitto: Suomi liikkuu kumipyörin Autoliitto on puolestaan muistuttanut eri otteisiin, että tieliikenteessä liikkuu 93 prosenttia henkilöliikenteestä ja henkilöauton osuus henkilöliikenteestä on yli 80 prosenttia. Suomen hieman yli 2,7 miljoonalla liikennekäytössä olevalla henkilöautolla ajetaan myös erittäin merkittävä määrä tavaraliikennettä. Maantieliikenteen osuus kaupallisesta tavaraliikenteestä on 88 prosenttia tavaratonneista ja 2/3 tonnikilometreistä. Samaan aikaan rautatieliikenteen osuus henkilöliikenteestä on 4 prosenttia (Henkilöliikennetutkimus 2016) ja kaupallisesta tavaraliikenteessä 13 prosenttia ja 1/4 tonnikilometreistä. Vuoden 2021 toisella neljänneksellä kuorma-autoilla kuljetettiin tavaroita 61 miljoonaa tonnia, mikä oli 10 prosenttia enemmän kuin edeltävän vuoden vastaavalla neljänneksellä. Maa-ainesten kuljetettu määrä kasvoi 14 prosenttia ja muiden kuin maa-ainesten kuljetettu määrä kasvoi 9 prosenttia verrattuna edeltävän vuoden vastaavaan neljännekseen. Nämä tuoreet tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta Tieliikenteen tavarankuljetukset -tilastosta. Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Keskuskauppakamari, Autoliitto, Tilastokeskus / Tieliikenteen tavarankuljetukset, Traficom / Henkilöliikennetutkimus, a:3:{i:0;s:6:"101384";i:1;s:5:"96753";i:2;s:6:"101387";} Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 25.7.2024 Uutinen Hyväkuntoinen soratie päihittää pahasti vaurioituneen päällystetyn tien 24.7.2024 Uutinen Käytettyjen autojen kauppa elpyy – sähkö- ja hybridiautojen kysyntä kasvussa 23.7.2024 Uutinen Akun kestävyys mietityttää suomalaisia sähköauton hankinnassa – todellisuudessa akkuvahingot ovat harvinaisia 23.7.2024 Uutinen Vanha, savuttava ja tehoton Volvo vietiin korjaamolle – korjaamo rikkoi auton moottorin ja veloitti tonnin 22.7.2024 Uutinen Suomen teiden heikko kunto vaarantaa liikenneturvallisuuden – moni väistelee päällystevaurioita pujottelemalla 21.7.2024 Autoilu Haamuautot haasteena – romutettavaksi tarkoitetut autot on kierrätettävä 17.7.2024 Yleinen ADACin tiepalveluraportti: pienempi ja isompi keskiluokka – nämä autot jättävät eniten tielle 17.7.2024 Autoilu Kysely: käytettyjen autojen suosio vahvassa kasvussa 16.7.2024 Autoilu Liikenteen teoriakokeiden vilpistelyä kitketään tallentavalla kameravalvonnalla Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 25.7.2024 Esittely Koeistuttu: Nissan Ariya Nismo – "tehokkaampi ja edullinen" 24.7.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Tämä neuvostojohdon Urho Kekkoselle lahjoittama ZIS-110 on salaa amerikkalainen 26.7.2024 Tekniikka Audin uusi 48 voltin kevythybridijärjestelmä lähentelee jo perushybridiä 26.7.2024 Päivän kuva Päivän kuva: tunnistatko jo tämän pienen sinisen pisteen suuren merkityksen? 25.7.2024 Käyttötesti Käyttötesti: Opel Astra Electric ja halpaa huoltoa 23.7.2024 Uutinen Vanha, savuttava ja tehoton Volvo vietiin korjaamolle – korjaamo rikkoi auton moottorin ja veloitti tonnin 24.7.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Tämä neuvostojohdon Urho Kekkoselle lahjoittama ZIS-110 on salaa amerikkalainen 23.7.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: kesälomamatka diesel-Mersulla paljasti sivuääniä ja lisää auton hyvistä ja huonoista puolista 17.7.2024 Yleinen ADACin tiepalveluraportti: pienempi ja isompi keskiluokka – nämä autot jättävät eniten tielle 20.7.2024 Huutokauppahelmet Huutokauppahelmet – Ford Escort RS Cosworth ja aikakauden ikoni 23.7.2024 Uutinen Vanha, savuttava ja tehoton Volvo vietiin korjaamolle – korjaamo rikkoi auton moottorin ja veloitti tonnin 2.7.2024 Ajoneuvot Lataushybridiksi muuttunut BMW M5 löysi Suomen autoverojärjestelmän porsaanreiän - peräti 60 000 euroa edeltäjäänsä halvemmalle häviää hinnassa myös M3 24.7.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Tämä neuvostojohdon Urho Kekkoselle lahjoittama ZIS-110 on salaa amerikkalainen 17.7.2024 Yleinen ADACin tiepalveluraportti: pienempi ja isompi keskiluokka – nämä autot jättävät eniten tielle 11.7.2024 Uutinen Hallitus suunnittelee matkailuautojen autoverotuen poistamista asteittain – alan toimijat ovat huolissaan