Tunneleissa ajetaan herkästi ylinopeutta, kertoo tutkimus

Suuri osa maantietunneleiden autoilijoista ajaa ylinopeutta. Kaupunkiliikennetunneleissa ylinopeutta ajavien osuus on noin 80 % ja moottoritietunneleissa hieman yli 50 %.

Ylinopeus maantietunneleissa on yleistä. Tutkimus selvitti tunneleissa ajettavien ylinopeuksien yleisyyttä ja arvioi ylinopeuden aiheuttamaa turvallisuusongelmaa. Sekin käy ilmi, että tieliikenneonnettomuudet tunneleissa aiheuttavat herkemmin vakavampia seurauksia kuin avonaisilla tieosuuksilla tapahtuvat onnettomuudet.

Väyläviraston tutkimuksessa selvitettiin myös tunneleiden automaattivalvonnan hyötyjä sekä kykyä hillitä liikenteen ajonopeuksia.

Maantietunneleissa tehdyt nopeusmittaukset osoittavat, että suuri osa maantietunneleiden autoilijoista ajaa ylinopeutta. Kaupunkiliikennetunneleissa ylinopeutta ajavien osuus on noin 80 % ja moottoritietunneleissa hieman yli 50 %.

Vastaavasti kaupunkitunneleissa 15 % kuljettajista ajaa yli 10–15 km/h ylinopeutta ja moottoritietunneleissa 15 % kuljettajista ajaa yli 15 km/h ylinopeudetta.

Tutkimuksessa tehdyt mittaukset toteutettiin eri puolilla Suomea Karnaisten (Vt1), Markkinamäen (Vt7), Hiidenkallion (Mt102) ja Revontulen (Vt4) tunneleissa sekä Rantatunnelissa (Vt12).

Artikkelin kuvituksena (kuten alla) on valokuvia Lahden eteläisen kehätien lähes kilometrin pituisesta Liipolan tunnelista, jossa järjestettiin loppuvuodesta 2020 myös pelastusharjoitus.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Peräänajoja ja kaistanvaihtokolareita

Suomessa yleisimmät onnettomuustyypit tunneleissa ovat peräänajot ja kaistanvaihto-onnettomuudet sekä törmäämiset tunnelin laitteisiin ja rakenteisiin.

Suomessa on 25 maantietunnelia, joista suurin osa sijaitsee moottoritieympäristössä. Lisäksi isompien kaupunkien kehä- ja läpiajoteillä on useita kaupunkiliikennetunneleita. Väyläviraston koostamien tietunneleiden tapahtumien yhteenvetoraporttien mukaan vuosina 2017–2019 Suomen maantietunneleissa on tapahtunut yhteensä 84 onnettomuutta tunneleissa sisällä ja 12 onnettomuutta tunnelialueella tunnelin ulkopuolella.

– Tunnelissa tapahtuvat onnettomuudet johtavat herkemmin vakavampiin seurauksiin: suljetussa ympäristössä esimerkiksi onnettomuuden raivaus- ja pelastustyöt vaikeutuvat. Lisäksi tunneleiden onnettomuudet sekä mahdolliset tulipalot aiheuttavat verrattain suurempia taloudellisia vahinkoja, Väyläviraston tietunneliturvallisuuden asiantuntija Kari Korpela kertoo.

Tutkimusten johtopäätöksissä otetaan esiin, että automaattinen nopeusvalvonta vaikuttaa liikenteen keskinopeuksiin ja suurimpiin ylinopeuksiin laskevasti. Tämä vähentää myös tunneleissa tapahtuvien henkilövahinko-onnettomuuksien sekä kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrää. ”Muista maantieympäristöön soveltuvista nopeudenhallintakeinoista esimerkiksi leveillä keskiviivamerkinnöillä on todettu olevan suotuisa vaikutus ajonopeuksiin”, tutkimuksessa todetaan.

Tunnelien tarkkailua 24/7

Jos kaikki sujuu hyvin, tunnelit sujuvoittavat liikennettä ja vähentävät esimerkiksi meluhaittoja ja ruuhkaisuutta kaupunkialueilla. Ajoneuvoliikenteen päästötkin vähenevät, kun kaupunkialueiden halki kulkevat ajoneuvot voivat ohittaa turhat pysähdykset ja liikennevaloristeykset tunnelin kautta.

Tunneleita tarkkaillaan Suomessa läpi vuorokauden. Liikenteenohjausyhtiö Fintraffic operoi tunneleita Helsingistä Rovaniemelle neljästä tieliikennekeskuksesta Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa.

Tarkkailtavaa riittää, sillä väkirikkaalla alueella kuten pääkaupunkiseudulla sijaitsevat tunnelit ovat erittäin vilkkaasti liikennöityjä. Esimerkiksi Kehä I:llä sijaitsevan Mestarintunnelin yli 80 000 auton päivittäisen ajoneuvoliikenteen tietoa kerryttää tieliikennekeskuksen käyttöön mm. 24 liikennekameraa, päivitetty paloilmoitinjärjestelmä sekä 48 häiriönhallintajärjestelmän kameraa.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Fintraffic, Väyläviraston julkaisuja 30/2021: Maantietunneleissa ajettavien ylinopeuksien vaikutus tunneliturvallisuuteen