Tutkimus: pyöräilijä samaistuu pyöräilijään, autoilija autoilijaan

Pyöräilijät arvioivat toiset pyöräilijät suotuisammin kuin moottoriajoneuvon kuljettajat arvioivat pyöräilijät. Saman tienkäyttäjäryhmän jäsenet nähdään usein lempeämmässä valossa kuin eri ryhmiin kuuluvat.

On pyöräilijöitä ja on autoilijoita. Liikenteessä ihmisillä on erilaisia rooleja, vahvempia tai miedompia. Rooli liikenteessä voi olla yhdentekevä tai se voi muodostua identiteetiksi, jossa tunnetaan vahvaa kuuluvuutta tiettyyn tienkäyttäjäryhmään.

Sosiaalinen identiteetti on henkilön minäkäsitys, joka perustuu ryhmään kuulumiselle. Se ei ainoastaan vaikuta näkemyksiimme ryhmän jäsenistä ja sen ulkopuolisista, vaan se myös ohjaa ryhmien välistä käyttäytymistä.

Vaikutukset käyttäytymiseen voivat olla myönteisiä tai kielteisiä.

Ihmiset ovat liikenteessä myös eri aikoina eri rooleissa. Moni myös liikkuu monipuolisesti: välillä autoilleen, välillä, kävellen tai pyöräillen, välillä joukkoliikennettä käyttäen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Miten näemme muut liikenteessä?

Ihmisen identiteetti liikenteessä vaikuttaa myös siihen, millaisessa valossa näemme muihin ryhmiin kuuluvat tienkäyttäjät, kiteyttää tuore tutkimus.

Sosiaalisten identiteettien vaikutusta käyttäytymiseen on tutkittu tiuhaan, mutta tutkimustietoa siitä, miten liikenteessä omaksutut tienkäyttäjäroolit vaikuttavat käyttäytymiseen, on kaivattu lisää.

Tuoreessa tutkimuksessa tutkijat Igor Radun ja Jenni Radun tarkastelevat suomalaisten tienkäyttäjäidentiteettejä ja näiden välisiä suhteita kahden esimerkkiryhmän kautta.

– Jokainen meistä on lähes päivittäin liikenteessä jossain roolissa. Meitä kiinnosti kysymys siitä, milloin kulkutavasta tulee identiteetti ja miten se vaikuttaa käyttäytymiseen liikenteessä, tutkimuksen vastuututkija Igor Radun kiteyttää.

Pyöräilijöitä ja autoilijoita

Tulosten perusteella yleisimmät tienkäyttäjäidentiteetit Suomessa ovat tällä hetkellä: henkilöautonkuljettaja (60,7 %), jalankulkija (55,8 %), henkilöauton matkustaja (31,3 %), pyöräilijä (30,6 %) ja julkisen liikenteen käyttäjä (24,1 %).

Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti moottoriajoneuvon kuljettajiin ja pyöräilijöihin.

Tutkimuksessa valintaa perustellaan seuraavasti: ”Moottoriajoneuvojen kuljettajat ja pyöräilijät ovat kaksi ryhmää, jotka ovat liikenteessä aktiivisia ja saattavat joutua ristiriitatilanteisiin keskenään. Voi myös olettaa, että heillä olisi vahvemmat tienkäyttäjäidentiteetit kuin jalankulkijoilla ja julkisen liikenteen käyttäjillä. Mediassa, erityisesti sosiaalisessa mediassa, käydyt kuumentuneet keskustelut nostavat myös nämä kaksi tienkäyttäjäryhmää esille.”

Vastaajat luokiteltiin pääasiassa moottoriajoneuvon kuljettajiksi (45,3 %), pääasiassa pyöräilijöiksi (11,4 %), molemmiksi (19,2 %) tai ei kummaksikaan (24 %).

Luokittelun jälkeen tutkimuksessa arvioitiin, mikä vaikutus tienkäyttäjäidentiteetillä on tyypillisiin pyöräilijään ja autoilijaan liittyviin käsityksiin, muista tienkäyttäjistä ärsyyntymiseen sekä liikenneturvallisuuteen ja liikennepolitiikkaan liittyviin näkemyksiin.

Me ja muut

Tutkimus osoittaa, että ihminen samaistuu varsin vahvasti oman liikkujaryhmäänsä ja näkee liikenneympäristön ja siinä käyttäytymisen tämän viitekehyksen kautta.

– Tulokset osoittavat, että saman tienkäyttäjäryhmän jäsenet nähdään usein lempeämmässä valossa kuin eri ryhmiin kuuluvat. Tienkäyttäjäidentiteetti saattaa vaikuttaa myös käyttäytymiseen liikenteessä sekä havainnoinnin että konfliktien osalta, Radun toteaa.

Tulokset kertovat, että pyöräilijät arvioivat toiset pyöräilijät suotuisammin kuin moottoriajoneuvon kuljettajat arvioivat pyöräilijät. Kaikki neljä identiteettiryhmää arvioi tyypillisen pyöräilijän liikennesääntöjen tuntemuksen heikommaksi kuin tyypillisen autoilijan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mitkä liikkujaryhmät ärsyttävät?

Moottoriajoneuvon kuljettajat ärsyyntyivät muista autoilijoista ja pyöräilijöistä enemmän kuin muut ryhmät.

– Liikennepolitiikkaan ja -turvallisuuteen liittyvissä väittämissä pyöräilijöiden ja autoilijoiden näkemykset olivat useimmiten kauimpana toisistaan. Tämä viittaa siihen, että tienkäyttäjäidentiteetti vaikuttaa myös näkemyksiimme liikenteestä ja sen ihannetilasta, Radun pohtii.

Tutkijasta olisi tärkeätä, ettei vahvasta tienkäyttäjäidentiteetistä huolimatta, lietsottaisi eri tienkäyttäjäryhmien välistä vastakkainasettelua.

– Se, miten puhumme liikenteestä vaikuttaa osaltaan tähän. Niin virkamiesten, median, tutkijoiden kuin etujärjestöjen tulisi kiinnittää viestiessään huomiota siihen, etteivät lisäisi mahdollisia erilaisista tienkäyttäjäryhmistä nousevia ennakkoluuloja ja stereotyyppejä – ja siten myös mahdollisia konflikteja, Radun tähdentää.

Tutkijan mukaan liikenteessäkin on muistettava, että siellä liikkuvat ihmiset, eivät identiteetit tai tietyt tienkäyttäjäroolit.

Näin tutkimus tehtiin

Radunien tutkimus perustui kyselyaineistoon, joka kerättiin keväällä 2021 edustavalta otokselta (N=1 018) 15-vuotiaita ja sitä vanhempia suomalaisia.

Tutkimuksen aineisto kerättiin osana vakuutusyhtiö LähiTapiolan Arjen katsaus –kyselyä. Tutkimus on osa liikennepsykologian dosentti Igor Radunin viisivuotista tutkimusprojektia. Projekti on saanut taloudellista tukea useilta organisaatioilta ja säätiöltä. Tutkimuksen tekijät: Igor Radun, liikennepsykologian dosentti, Helsingin yliopisto ja Jenni Radun, ympäristöpsykologian tutkija, Turun ammattikorkeakoulu.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Igor Radun, Jenni Radun: Identiteetit tieliikenteessä (Liikenneturvan selvityksiä 1/2021)