Uusi ilmastolaki etenee eduskuntaan – hiilineutraaliustavoite 2035 lain tasolle

Hiilineutraaliustavoitteen lisäksi uusi heinäkuussa voimaan tulevaksi kaavailtu laki asettaa päästövähennystavoitteet myös tuleville vuosikymmenille.

Esitys uudeksi ilmastolaiksi etenee eduskuntaan. Hallitus hyväksyi asian 3. maaliskuuta. Laki uudistetaan, jotta Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite sekä kansainväliset ja EU-tason ilmastotavoitteet saavutetaan.

Hiilineutraaliustavoitteen lisäksi laki asettaa päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Laissa säädetään ilmastopolitiikan suunnitelmista ja uudistuksen myötä laki laajenee koskemaan maankäyttösektoria. Lakiin lisätään myös hiilinielujen vahvistamista koskeva tavoite.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr) kuvaa ilmastolakia ”pysyvimmän jäljen jättäväksi hallituksen ilmastopäätökseksi.”

Karin mukaan lailla varmistetaan, että hiilineutraaliustavoite 2035 säilyy ja ilmastotyö jatkuu vaalikausien yli. Hiilineutraaliustavoite tarkoittaa, että kasvihuonekaasupäästöjen sekä päästöjä ilmakehästä poistavien nielujen on oltava tasapainossa vuoteen 2035 mennessä.

Ympäristöministeriöstä korostetaan, että vaikka ilmastolaki velvoittaa vain valtion viranomaisia, ilmastonmuutos koskettaa kaikkia.

– Ilmastolaki antaa myös yrityksille vahvan signaalin siitä, että tässä maassa kannattaa investoida puhtaisiin ratkaisuihin. Olen erityisen ylpeä siitä, että ilmastolain laatimisessa on tehty vahvaa yhteistyötä tutkijoiden kanssa ja laissa asetettavat tavoitteet perustuvat tieteen suosituksiin, Kari summaa.

Karin mukaan Suomen tavoite rakentaa fossiilivapaata hyvinvointivaltiota on paitsi ilmastokriisiin myös turvallisuuspolitiikkaan liittyvä kysymys.

– Mitä nopeammin irtaudumme fossiiliriippuvuudesta, sitä parempi ilmastolle ja sitä parempi Suomen ja koko Euroopan turvallisuudelle, Kari linjaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Koskettaa myös liikennettä

Ilmastotavoitteet koskettavat myös liikennettä ja sen aiheuttamia päästöjä. Esimerkiksi sähköautokannan toivottu kasvu liittyy valtiovallan tavoitteisiin kehittää autoliikennettä kohti nollapäästöisyyttä.

Fossiilittoman liikenteen tiekartan linjausten mukaisesti tavoitteena on kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta ja liikenteen muuttaminen nollapäästöiseksi vuoteen 2045 mennessä. Tavoitteena on myös fossiilisten liikennepolttoaineiden myynnin lopettaminen kotimaan liikenteeseen vuoteen 2045 mennessä.

Edeltävä ilmastolaki vuodelta 2015

Edellinen ilmastolaki tuli voimaan vuonna 2015 ja se sisältää päästövähennystavoitteen ainoastaan vuodelle 2050. Uuteen ilmastolakiin kirjataan Suomen ilmastopaneelin suosituksiin perustuvat päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040 ja vuoden 2050 tavoitetta päivitetään. Päästövähennystavoitteet ovat -60 % vuoteen 2030 mennessä, -80 % vuoteen 2040 mennessä ja -90 % pyrkien kuitenkin -95 % vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.

Ilmastovuosikertomus eduskunnalle

Ilmastolaissa säädetään valtakunnallisista ilmastopolitiikan suunnitelmista, joiden avulla Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja ilmastonmuutokseen sopeudutaan.

Laissa säädetään keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta, ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta sekä pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta. Uutena suunnitelmana laissa säädetään maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta: hiilinielut ja maankäytön päästöt tulevat ilmastolain piiriin ja laissa asetetaan tavoite nielujen vahvistamisesta. Kaikissa ilmastopolitiikan suunnitelmissa on tarkoitus varmistaa ilmastotoimien oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys.

Lisäksi laissa säädetään suunnitelmien toteutumisen seurannasta, minkä johdosta valtioneuvoston on seurattava Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista ja lisätoimien tarvetta.

Uudistuksessa kehitetään eduskunnalle vuosittain annettavaa ilmastovuosikertomusta niin, että se on sisällöltään entistä kattavampi. Päästökehityksestä ja ilmastotoimien riittävyydestä tiedotetaan entistä paremmin myös yleisölle.

Ympäristöministeriössä on aloitettu keväällä 2021 ilmastolain mukaisen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmistelu. Suunnitelman on tarkoitus valmistua keväällä 2022.

Uuden ilmastolain on puolestaan tarkoitus tulla voimaan 1. heinäkuuta 2022.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Ympäristöministeriö

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy