27.2.2019 Liikenne Vaalikysely 2019: Tiestön rapautuminen huolettaa kaikkia puolueita Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Moottorin vaalikyselyn perusteella moni puolue pitää vuosittaista 300 miljoonan euron tasokorotusta kunnostusrahoihin riittävänä. Moottorin vaalikysely paljastaa, mitä mieltä kevään eduskuntavaaleihin valmistautuvat puolueet ovat liikkumisen edellytyksistä kuten Suomen tiestön yhä kehnontuvasta kunnosta ja riittämättömistä kunnostusrahoista. Moni puolue pitää vuosittaista 300 miljoonan euron tasokorotusta kunnostusrahoihin riittävänä panostuksena. Kysymykset esitettiin kaikille eduskunnassa edustettuna oleville puolueille. Liike Nyt -eduskuntaryhmä ei vastannut kyselyyn. Tutustu vastauksiin – ja muista äänestää! Ennakkoäänestys alkaa 3.4., vaalipäivä on 14.4. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Onko maan tienpidon määrärahat riittävällä tasolla? KYLLÄ / EI Paljonko vuotuisia kunnostus- ja päällystysrahoja tulisi lisätä nykyisestä? Keskusta Ei. Kunnostus- ja päällystysrahoja on lisättävä tekemällä perusväylänpitoon vuosittainen vähintään 300 miljoonan euron tasokorotus. Kokoomus Ei. Tärkeintä on löytää valtion budjettirahoituksen rinnalle vaihtoehtoisia rahoitusmalleja. Vaihtoehtoisia tapoja rahoittaa voisivat olla esim. EU-tuki, kiinteistökehittämisellä saatava arvonnousu, käyttäjämaksu tai yksityisen hyötyjän tai omaa pääomaa yhtiöön sijoittavan kolmannen tahon osuus. Viime kädessä rahoitus on kuntien ja valtion vastuulla. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy SDP Ei. SDP on sitoutunut parlamentaariseen korjausvelan tavoitteeseen, 300 miljoonaa euroa/vuosi lisää perusväylänpidon vajaan miljardin tasoon nähden. Siniset Ei. Vähintään parlamentaarisen työryhmän esittämä 300 miljoonaa euroa. Perussuomalaiset Ei. Parlamentaarisen työryhmän mukaan riittävä perusväylänpidon taso on minimissään 1,3 miljardia euroa vuodessa. Korjausvelkaohjelmalla ja aiemmalla lisärahoituksella on velan kasvu saatu pysähtymään. Tiestön saaminen pysyvästi parempaan kuntoon vaatii pitkäaikaista rahoitustason nostoa ainakin 300 miljoonalla vuosittain. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Vihreät Ei. Parlamentaarinen ryhmä esitti 300 miljoonaa euroa, ja vihreät ovat valmiita keskustelemaan tämän suuruusluokan panoksesta. Vasemmistoliitto Ei. Vasemmistoliitto kannattaa parlamentaarisessa ryhmässä sovittua 300 miljoonan euron lisäystä perusväylänpidon rahoitukseen. RKP Ei. Meidän pitäisi keskittyä jo olemassa olevien perusväylien ylläpitoon, sen sijaan että rakennetaan kilpailevia yhteyksiä, jonka myötä resurssit jakautuvat monelle väylälle, jotka kuitenkin yhdistävät samat lähtö- ja määränpäät. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Kristillisdemokraatit Ei. Perusväylänpitoon tarvitaan n. 300 miljoonan euron lisäpanostus vuositasolla, kuten parlamentaarinen työryhmä asiasta linjasi. Tällä panostuksella tiestön korjausvelkaa saataisiin vähennettyä ja poistettua pitkällä aikavälillä. Tähtiliike Ei, lisättävä pitkällä aikavälillä. Vuosien 2016–2018 ajaksi sovittu 600 miljoonan euron lisärahoitus liikenneväylien kunnostamiseen on käytetty. Mitkä ovat keskeiset keinot 2,5 miljardin euron korjausvelan lyhentämiseksi? Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Keskusta Tarvitaan väylärahoituksen uudistus ja perusväylänpidon määrärahatason korotus. Suurissa investointihankkeissa on rahoituksen keräämiseksi perustettava valtioenemmistöinen hankeyhtiö tai hankekohtaiset hankeyhtiöt. Tämä antaa mahdollisuuden kohdentaa valtion budjettirahoitusta aiempaa enemmän alemman asteiselle tiestölle, jonne markkinaehtoista rahoitusta ei saada. Korjausvelkaohjelmaa on jatkettava tekemällä perusväylänpidon rahoitukseen vuosittainen vähintään 300 miljoonan euron lisäys. Kokoomus Teiden kunnossapito on kilpailukyvyn, alueiden elinvoiman ja liikenneinfran ympäristön ja ilmaston kestävyyden kannalta oleellinen asia. Haluamme yhdistää rahoituksen liikenteen 12-vuotiseen liikenteen kehittämissuunnitelmaan, joka päästään ensi hallituskaudella aloittamaan. Budjettirahoituksen avuksi haluamme tuoda vaihtoehtoisia malleja liikennejärjestelmän kehittämiseksi. Yksi mahdollisista tavoista toteuttaa vaihtoehtoiset rahoitusmallit olisivat hankeyhtiöt. SDP Korjausvelkarahoituksen pitkäkestoisuus, tällä vaalikaudella korjausvelkaa rahoitettiin osin uusista hankkeista. Lisäksi rahoitus jakautui epätasaisesti sekä nyt viimeisenä vuonna jäätiin ilman rahoitusta. Kyllä tienpidon rahoitus pitää pystyä ratkaisemaan pitkäjänteisemmin, 12-vuotinen suunnitelma toivottavasti auttaa tässä. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Siniset Korjausvelan lyhentämiseksi rahoitusta täytyy nostaa seuraavalla hallituskaudella pysyvästi vähintään 300 miljoonalla. Liikenteen verotusjärjestelmä tulee uudistaa kokonaisvaltaisesti ja entistä suurempi osuus autoilijoilta kerättävistä veroista kohdentaa tiestön ylläpitoon. Perussuomalaiset Valtion ja kuntien väylähankkeita voisi olla mahdollista rahoittaa tierahastolla. Rahaston avulla voitaisiin toteuttaa sekä kasvua edistäviä liikennehankkeita että vähentää julkisen tiestön korjausvelkaa. Väylähankkeet ovat miljardien investointeja ja niiden hoitaminen normibudjetoinnilla on tästä syystä haastavaa. Tierahastossa voisi yhdistyä julkinen ja yksityinen raha. Muun muassa eläkeyhtiöt ovat ilmaisseet mahdollisen valmiutensa sijoittamaan infraan. Vihreät Perusväylänpidon rahoitusta tulisi korjausvelan vähentämiseksi nostaa. Tämä koskee yhtä lailla raideliikennettä kuin tieverkostostoa. Tieverkoston osalta prioriteettilistan kärjessä ovat yhtäältä liikenneturvallisuuden kannalta tärkeimmät vaaran paikat, toisaalta teollisuuden, kaupan ja energiainfran kuljetusten pullonkaulana olevat väylät ja kolmanneksi ne alueet, joilla raideliikenteestä ei ole tehtävissä realistista vaihtoehtoa, vaan ihmisten liikkuminen paikasta toiseen nojaa vastedeskin autoon. Siellä missä raideliikenne on ratkaisu, on perusteltua antaa sille etusija. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Vasemmistoliitto Rahoitustason selkeä nosto ja investointien suunnitteleminen yli vaalikausien. Valmisteilla oleva 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on hyvä työkalu rahoituksen suunnittelemiseen. RKP Meille on keskeistä, että Suomessa on toimiva liikenneinfra, joka kattaa koko maan. Kuten valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa todetaan, toimivat matkaketjut edellyttävät pääteiden lisäksi alemman asteisen tieverkon kunnossapitoa nykyistä kattavammin ja suunnitelmallisemmin. Kristillisdemokraatit Tarvitaan ennen kaikkea pitkäjänteisyyttä, eli parlamentaarisesti sovittu lisärahoitus pitää saada pysyväksi. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Tähtiliike Keskeiset keinot korjausvelan lyhentäminen valtion budjettiin. Korjausvelka kurottava umpeen. Voidaanko osa nykyisistä verotuloista korvamerkitä tierahastoon? KYLLÄ / EI Keskusta Tällä hetkellä tiestön ja muiden väylien tarpeet hoidetaan valtion budjetin määrärahamomenteilta. Suomessa ei ole tierahastoa, vaan sellainen pitäisi ensin perustaa. Vaikka liikenteeltä kerätään erilaisina veroina ja maksuina yhä enemmän, niin väylien kehittämiseen ja kunnossapitoon palautuu vain murto-osa. Siksi Keskusta on valmis harkitsemaan tietyn summan korvamerkitsemistä. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Kokoomus Ei. Lähtökohtaisesti hyvä tapa budjettirahoituksessa ei ole korvamerkitä verotuloja erikseen. Verotuloja tulisi käsitellä valtion taloudessa kokonaisuutena. Kokoomukselle tärkeintä on sitoa budjettirahoitus liikenteen 12-vuotiseen liikenteen kehittämissuunnitelmaan, joka päästään ensi hallituskaudella aloittamaan. SDP Ei. Liikenteen verotulot ovat yleiskatteellisia eikä näin korvamerkittävissä. Korjausvelan ja hankkeiden määrän huomioiden olisi kuitenkin outoa, mikäli liikenteen osuus verotuloista pienenisi. Siniset Kyllä. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Perussuomalaiset Kyllä. Mikäli väylähankkeiden ja korjausvelan kuriin saamiseksi päädyttäisiin niiden rahoittamiseksi tierahastolla. Vihreät Ei. Juridisesti verotuloja ei varsinaisesti voi korvamerkitä johonkin tiettyyn kohteeseen. Ajatus korvamerkinnästä olisi lähinnä poliittinen julistus. Olennaista on kuitenkin taata riittävät resurssit perusväylänpitoon, rahoituslähteestä riippumatta. Vasemmistoliitto Ei. Suomessa ei korvamerkitä verotuloja. Tienpidon rahoitus pitää hoitaa kuntoon muulla tavoin. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy RKP Ei. Kristillisdemokraatit Kyllä. Tähtiliike Ei. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Mitkä ovat tärkeimmät uudet tiehankkeet, joita aiotte puolueena edistää? Keskusta Keskusta ei ole asettanut tulevia väylähankkeitta paremmuusjärjestykseen. Haluamme pitkäjänteistä ja ennustettavaa väyläpolitiikkaa ja sen resursointia. Näin voidaan huolehtia mahdollisimman monen väylän kehittämisestä, kunnostamisesta, ylläpidosta ja turvallisuudesta tulevina vuosina. Tarvitaan väylärahoituksen uudistus. Valtion väyläpolitiikan on palveltava tasapuolisesti kaupunkiseutujen, työssäkäyntialueiden, pitkämatkaisen liikenteen ja haja-asutusalueiden erilaisia tarpeita. Toimivat liikenneyhteydet mahdollistavat teollisuuden, kaupan, tavaroiden ja ihmisten sujuvan liikkumisen koko maassa. Kokoomus Näemme, että yksittäisten tiepätkien sijaan on tärkeää katsoa peruskorjaustarvetta pitkäjänteisesti. 12-vuotinen suunnitelma koko maan liikennejärjestelmän parantamiseksi on kokoomukselle olennaisin tavoite. Näin voimme kehittää koko suomalaista liikenneverkkoa kokonaisvaltaisesti. Ratahankkeissa kokoomukselle on tärkeintä mahdollistaa rahoitus pääradan, Tunnin junan Turkuun ja Idän radan kehittämiseksi. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy SDP SDP ei ole julkistanut mitään hankelistoja. Lähdemme siitä, että liikenneverkkoa on kehitettävä työllisyyden, asumisen ja elinkeinoelämän hyötyjä painottaen. Siniset Siniset pitävät tärkeänä, että tieverkko on kunnossa metsätieltä valtaväylille. Investoinnit liikenneinfraan tulee nähdä sijoituksena tulevaan. Tulemme edistämään tiehankkeita, jotka helpottavat tavaroiden ja ihmisten siirtymistä. Katsomme liikennejärjestelmää kokonaisuutena ja teemme tiehankkeiden priorisoinnit vaikutusarvioiden pohjalta. Perussuomalaiset Suomessa sallitaan Euroopan painavimmat rekat. Suomen tieverkko on kovilla, mutta ennen kaikkea sillat. Siltojen kunnostukseen on panostettava ja hyvinvointimme rahoittavan vientiteollisuuden tarpeita palvelevat tiet on syytä laittaa ykköstilalle. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Vihreät Emme ole puolueena priorisoineet valtakunnan tiehankkeita. Olemme sen sijaan esittäneet kunnianhimoisen raidepaketin, joka merkittävästi lyhentäisi keskeisten kaupunkien välisiä matka-aikoja. Vasemmistoliitto Hankkeista ei pidä käydä siltarumpuhuutokauppaa, vaan väyläverkostoa tulee kehittää suunnitelmallisesti. Liikenne- ja viestintäministeriössä ja Väylävirastossa tehdään jatkuvasti tarpeellisten hankkeiden priorisointia, ja tätä työtä tulee hyödyntää kehittämishankkeiden toteutuksessa. RKP Paikallisesti löytyy monia tärkeitä projekteja, mutta meidän on keskityttävä jo olemassa olevien perusväylien ylläpitoon. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Kristillisdemokraatit Tärkeitä tiehankkeita on useita. Oleellista on asettaa tiehankkeet tärkeysjärjestykseen niin, että siinä huomioidaan alueelliset ja valtakunnalliset vaikutukset ihmisten liikkumiseen ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Uusiin tiehankkeisiin on varattava riittävä rahoitus ja myös tutkittava ennakkoluulottomasti uusia rahoitusmalleja. Tähtiliike Tärkeitä tiehankkeita kehitettävä tasapuolisesti koko maassa. Onko Tallinnan tunnelihanke realistinen? Miksi se pitäisi toteuttaa tai jättää toteuttamatta? KYLLÄ / EI Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Keskusta Tallinnan tunnelihanke on luonteeltaan poikkeuksellisen suuri ja kansainvälinen hanke, jonka toteuttamiseksi tarvitaan ensisijaisesti sijoittajien ja EU:n rahoitusta. Keskusta suhtautuu siihen ennakkoluulottomasti. Ensin tarvitaan huolellinen selvitys, jossa punnitaan rakentamiskustannuksia, kannattavuutta sekä riittävää rahoitusta ja sen pitävyyttä. Vasta sen jälkeen voidaan pohtia, onko tunnelihanke toteuttamiskelpoinen. Kokoomus Kyllä. Pelkästään julkisista varoista rahoitettuna Tallinnan tunnelihanke on investointina suhteessa suuri, eikä siihen ole tällä hetkellä edellytyksiä. Ottamalla muita rahoittajia mukaan hankeyhtiöihin, Tallinnan tunnelikin voi olla mahdollista toteuttaa. Tallinnan ja Suomen välisten liikenneyhteyksien monipuolistaminen ja kehittäminen on itsessään esimerkiksi matkailua ja elinkeinoa edistävä hanke. Tunnelihanketta on vielä arvioitava huolellisesti hyötyineen ja haittoineen. SDP Ei. Tallinnan tunneli ei näytä vielä kannattavalta. Rail Baltican rakentaminen on vielä kesken, eikä uuden radan läpäisynopeudesta ole vielä kokemusta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kehitystä kannattaisi seurata ja selvittää tunnelin mahdollisuuksia tulevaisuudessa Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Siniset Kyllä. Hanke on niin kallis, ettei sitä tule rakentaa budjettivaroin. Siitä huolimatta näemme, että tunnelin rakentaminen Tallinnaan helpottaisi tavaroiden, palveluiden ja ihmisten liikkumista. EU:n ulkorajalla sijaitseva Suomi tarvitsee hyvät yhteydet muualle Eurooppaan, jonne merkittävä osa viennistämme suuntautuu. Tunneli hyödyttäisi niin vientivaltaista teollisuuttamme kuin kansalaisiamme. Perussuomalaiset Ei. Valtionbudjetista ei ole valitettavasti varaa rahoittaa tällaisia hankkeita seuraavaan 20 vuoteen. Tunnelin hinta-arvio vaihtelee 13–15 miljardin euron välillä. Tunnelihanke on realistinen ainoastaan, jos löytyy yksityisrahoitus koko hankkeelle. Vihreät Kyllä. Näyttää siltä, että ainakin tekniseltä kannalta tunneli on mahdollista toteuttaa. Keskeisin avoin kysymys on hankkeen rahoitus, sillä on selvää, että normaalien valtion budjettikehysten puitteissa sitä ei ainakaan voine toteuttaa. Raideyhteys Suomesta Euroopan metropoleihin on kuitenkin houkutteleva ajatus, jonka merkitys vain kasvaa ilmastonmuutoksen pakottaessa hillitsemään lentoliikennettä. Samoin kaksoiskaupunki Helsinki–Tallinna voisi olla huomattava menestyksen ja taloudellisen elinvoiman dynamo Itämeren ympäristössä. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Vasemmistoliitto Ei, ainakaan lyhyellä aikavälillä. Tunneli voisi yhdistää Suomen manner-Eurooppaan, mikäli myös Rail Baltica Tallinnasta Varsovaan saadaan kuntoon. Mutta toisaalta hankkeen korkea hinta heikentää tunnelin kannattavuutta. RKP Ei. Emme kannata julkisin varoin rakennettua tunnelia. Kristillisdemokraatit Ei. Tallinnan tunnelihanke ei ole tällä hetkellä realistinen mutta mahdollisesti tulevaisuudessa. Hankkeen hyötysuhde kustannuksiin nähden ei ole tällä hetkellä riittävän suuri. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Tähtiliike - Teksti: Moottori Kuva: Moottorin arkisto Lue lisää Kaikki artikkelit 29.4.2024 Uutinen Kokonaan uudistunut Škoda Superb sai hinnat – ja se kasvaa vain koko ajan 28.4.2024 Matkailuajoneuvot Suomessa kehitetty retkeilyvaunu tähtää samantien kansainväliselle markkinalle 28.4.2024 Uutinen Autohallin rikkonainen ovi aiheutti riidan – sitä ratkottiin kuluttajariitalautakunnassa asti 27.4.2024 Liikenne Suomalaisten tyytyväisyys joukkoliikenteeseen on noussut – takseihin päinvastoin 26.4.2024 Moottoripyörät Testi: Vedenpitävä reppu pyöräilyyn ja moottoripyöräilyyn – vesitiiveys menee käytettävyyden edelle 25.4.2024 Uutinen Polestar 4 kävi ensivisiitillä Suomessa – tältä näyttää auto ilman takalasia 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 23.4.2024 Uutinen Nuoret hirvieläimet etsivät nyt elinpaikkojaan – ja voivat poukkoilla liikenteessä 17.4.2024 Liikenne Veroaikeet: Autoilulle keppiä ja porkkanaa Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 28.4.2024 Matkailuajoneuvot Suomessa kehitetty retkeilyvaunu tähtää samantien kansainväliselle markkinalle 29.4.2024 Käytetyt erikoisuudet Käytetyt erikoisuudet: Opel GT - Tehokas moottori, takaveto ja hulmuava tukka 28.4.2024 Uutinen Autohallin rikkonainen ovi aiheutti riidan – sitä ratkottiin kuluttajariitalautakunnassa asti 28.4.2024 Koeajo Koeajo: Hyundai Ioniq 5 N – sähköautokin paranee vaihtamalla 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 28.4.2024 Matkailuajoneuvot Suomessa kehitetty retkeilyvaunu tähtää samantien kansainväliselle markkinalle 22.4.2024 Käytetyt erikoisuudet Käytetyt erikoisuudet: Simca Chambord V8 - ”kaunis mutta voimaton” 23.4.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: Mercedes-Benz S124 tyylikkäämmäksi tummennuskalvojen poistolla 25.4.2024 Koeajo Koeajo: Suzuki Swift – tonnikeiju tarjoaa halvalla hauskaa 24.4.2024 Uutinen Sähköautoista paljastunut yksi merkittävä ongelma – lähes joka viides hylätty katsastuksessa 1.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Toyota Yariksen avolavaversio ei ole ollenkaan hassumpi 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 17.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: tältä olisi näyttänyt ainutlaatuinen Porschen versio Lada 2103:sta, jota VAZ ei lopulta hyväksynyt 9.4.2024 Autoilu Auton kilometrimittaria rukattu – mistä huijaus paljastuu?