Vaarana on tiestön korjaustarpeen hallitsematon kasvu

”Vuositasolla päivittäishoidon rahoitus pitää säilyttää ostovoimaltaan nykyisenä, päällystysmäärä vakiinnuttaa 4 000 kilometriin ja teiden muuhun korjaamiseen osoittaa 300 miljoonaa euroa.”

Teiden kehno kunto on aiheuttanut vahinkoja ja vaaratilanteita eri puolilla Suomea. Ikävämpää voi olla luvassa, arvioidaan tuoreessa Tieverkon kunnossapidon visio -raportissa, joka on karua luettavaa.

Sen mukaan tiestön peruskorjaustarve näyttää lähtevän jyrkkään kasvuun lähivuosina. Keskeinen syy on ilmeinen: moni Suomen väylistä on tulossa korjausikään.

– Vuositasolla päivittäishoidon rahoitus pitää säilyttää ostovoimaltaan nykyisenä, päällystysmäärä vakiinnuttaa 4 000 kilometriin ja teiden muuhun korjaamiseen osoittaa 300 miljoonaa euroa. Kun nämä on tehty, vakautetaan tilanne ja pannaan piste rahoituksen jatkuvalle poukkoilulle, INFRAn johtava asiantuntija Nina Raitanen linjaa.

Vision julkaisseet elinkeinoelämän ja väyläalan organisaatiot pitävät tilannetta hälyttävänä ja esittävät ratkaisuksi muutoksia väylärahoitukseen. Väyläviraston tuoreimman arvion mukaan tieverkkoon kohdistuu liki 2,4 miljardin euron korjausvelka.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vuonna 2023 päällystettä vain 1 400 km

Vuonna 2023 tiestöä päällystettiin noin 1 400 kilometriä. Tierakenteiden korjaamiseen käytettiin 74 miljoonaa euroa perusväylänpidon rahaa. Etenkin päällystysrahat vaihtelevat rajusti eri vuosina.

Hyötyjä uudistuksista saadaan Raitasen mukaan nopeasti, kun korjausvelka ja tiestön ylläpitokustannukset kääntyvät laskuun ja tieturvallisuus sekä kuljetusten toimitusvarmuus paranevat.

– Saamme yhteiskuntana säästöjä. Suomihan on täysin riippuvainen tieyhteyksistä: tavaraliikenteen tonneista 90 prosenttia kulkee meillä tietä pitkin. Siksi niin kilpailukykymme, kokonaisturvallisuutemme kuin kykymme houkutella vaikkapa vihreitä investointeja kohenevat, kun tiestö tulee kuntoon.

Tiet eivät voi olla säästökohde

Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola toivoo, että valtion menosäästöissä nähdään metsä puilta.

– Miljardisäästöjen paineessa tieverkko ei voi olla säästökohde, sillä se on ollut sitä jo yli 20 vuotta. Tiestön kunnossapidon vähentäminen johtaa kansalaisten ja yritysten kulkemisen ja kuljettamisen kustannusten nousuun. Ei meillä ole kansakuntana tällaiseen varaa.

Tieverkon kunnossapidon vision toteuttivat INFRA, Kaupan liitto, Koneyrittäjät, MTK, Sahateollisuus, Tieyhdistys ja Destia. Raportti löytyy täältä.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto