Vakavimmat kolarit sattuvat päätieverkolla

Viime vuonna sattui 224 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta.

Vuonna 2018 sattui 224 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joissa menehtyi 246 henkeä. Onnettomuuksia tapahtui eniten päätieverkolla.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Onnettomuuksia aiempaa enemmän

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien ilmoittamien ennakkotietojen mukaan viime vuonna sattui 13 kuolemaan johtanutta onnettomuutta enemmän kuin edeltävänä vuonna. Eniten lisääntyivät henkilöautoilijoiden aiheuttamat onnettomuudet, joita tapahtui 12 enemmän.

– Valitettavasti vuoden 2017 hyvä liikenneturvallisuuskehitys ei jatkunut viime vuonna, vaan onnettomuuksien määrä kääntyi jälleen nousuun, Onnettomuustietoinstituutin (OTI) liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari taustoittaa.

Yleisin onnettomuustyyppi vuonna 2018 oli tieltä suistuminen. Kaikista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista suistumisia oli vajaa puolet (44 %).

Valta- ja kantateillä rytisee

Kuolemaan johtaneet moottoriajoneuvo-onnettomuudet, eli onnettomuudet, joissa on osallisena vain moottoriajoneuvoja, painottuivat aiempien vuosien tapaan päätieverkolle eli valta- ja kantateille. Edellisvuoteen nähden niin tieltä suistumiset kuin kohtaamisonnettomuudet eli törmäykset lisääntyivät tällä ylemmällä tieverkolla.

Kohtaamisonnettomuuksia sattui melkein kolmannes enemmän.

– Onnettomuustutkinnan perusteella päätieverkon turvallisuuden kehittämiselle on tarvetta. Toimenpiteitä tarvitaan jatkossakin, Parkkari painottaa.

Ikäkuljettajat riskiryhmässä

Yli 64-vuotiaiden kuljettajien aiheuttamia onnettomuuksia tapahtui viime vuonna eniten viiteen vuoteen. OTIn mukaan heidän onnettomuuksiensa osuus oli vajaa kolmannes (27 %) kaikista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista.

– Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna iäkkäämmille kuljettajille sattuneet kuolonkolarit ovat lisääntyneet pikkuhiljaa ja tasaisesti väestön ikääntyessä. Monissa iäkkäämmille tapahtuneissa onnettomuuksissa taustalla on ollut sairaskohtaus ja usein kolarissa ei ole mukana muita ajoneuvoja, OTIn liikenneturvallisuustutkija Salla Salenius kertoo.

Ikääntyneiden kuljettajien kesken ajokyvyssä on suuria eroja. Kun ikää alkaa olla enemmän, ajokykyä on kuitenkin tärkeää tarkkailla.

– Esimerkiksi lääkärin kannattaa ottaa asia puheeksi jo hyvissä ajoin ennen kuin ajokortista luopuminen tulee ajankohtaiseksi, Salenius tähdentää.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Hyvä ajokeli, turhia riskinottoja

On nurinkurista, että valtaosa kuolonkolareista sattuu hyvissä ajo-olosuhteissa.

OTI muistuttaa, että vuoden 2017 valmistuneista onnettomuustutkinnoista selviää, että pahimmat seuraukset liikenteessä liittyvät yleiseen riskinottoon: päihteidenkäyttöön, nopeuteen sekä turvalaitteiden käyttämättä jättämiseen. Usein onnettomuuden taustalla on ollut useita samanaikaisia riskitekijöitä.

Vuonna 2017 moottoriajoneuvo-onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista noin kolmannes oli rattijuoppoja. Kaksitoista kuljettajaa (7 %) ajoi huumeiden vaikutuksen alaisena.

Kolmanneksessa vuoden 2017 moottoriajoneuvo-onnettomuuksista taustalla vaikutti jokin nopeuteen liittyvä riskitekijä. Nopeuteen liittyviä taustariskejä voivat ylinopeuden lisäksi olla esimerkiksi liian suuri nopeus olosuhteisiin, kuljettajan taitoihin tai ajoneuvoon nähden.

Joka kolmas ei käyttänyt turvavyötä

Joka kolmas henkilö- tai pakettiautossa matkustaneista moottoriajoneuvo-onnettomuudessa olleista ei käyttänyt turvavyötä vuonna 2017.

Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan turvavyötä käyttämättömistä kuolleista kolmannes eli kaikkiaan 22 henkilöä olisi voinut pelastua, jos vyö olisi ollut käytössä.

Lähde: OTI Kuvitus: Moottorin arkisto

Tästä syystä onnettomuusluvuissa on eroja

OTIn ja Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilastoinnissa on eroavaisuuksia, joka johtuu tilastointitavasta. OTIn tilastoissa sairauskohtaukseen kuolleet sisältyvät lukuihin, mutta Tilastokeskuksella eivät.

OTIn tilastoissa näkyvät pääsääntöisesti onnettomuudet, joissa kuolema tapahtuu kolmen päivän kuluessa onnettomuudesta. Tilastokeskuksen tilastoissa liikennekuolemaksi lasketaan menehtyminen 30 vuorokauden kuluessa onnettomuudesta.

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia Suomessa. OTI koordinoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja hallinnoi tutkinnasta kerättyä tietoa muiden liikennevahinkotilastojensa lisäksi.

OTI tarjoaa tietoa, jonka avulla voidaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen muun muassa lainsäädännön tasolla. Tiedon määrä ja laatu ovat kansainvälisestikin vertaillen ainutlaatuista. Instituutti toimii erillisenä yksikkönä Liikennevakuutuskeskuksessa.

Lähde: OTIn ennakkoraportti vuodesta 2018 sekä liite alueellisista luvuista, OTI-vuosiraportti 2017

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy