Valitse kuudesta kiinnostavasta radasta

Kokenut rata-autoilija Toni R. Ruokonen arvioi moottoriradat.

Rata-arviot tehnyt Toni R. Ruokonen, 40, on toisen polven rata-autoilija. Ruokonen siirtyi vuonna 1987 alkaneen karting-uran jälkeen isoille radoille. Heti vuonna 1992 meriittilistalle kirjattiin SM-kultaa N-ryhmästä. Ruokonen hallitsi kotimaan ratoja viisi vuotta putkeen.

Viiden SM-kullan jälkeen Ruokonen siirtyi Britteinsaarille kilpaillen myös Suomessa. Kuudennen SM-kullan ja Britannian sarjan hopean jälkeen Ruokonen siirtyi ammattilaiseksi. Hän kilpaili mm. Britanniassa, Saksassa ja Aasiassa vuosina 1999–2004.

Ammattilaisuran jälkeen autoelektroniikkaan korjaamoyrittäjänä keskittynyt Ruokonen teki paluun radoille Time Attack -harrastajana vuonna 2010.

Eri puolilla maailmaa aktiiviurallaan kilpaillut Ruokonen pitää Suomen ratatilannetta hyvänä.

– Meillä on hienoja ja keskenään erilaisia ratoja. Täältä kuitenkin puuttuu vielä se niin sanottu iso rata. Euroopassa on isoja ratoja, joissa on enemmän pitkiä suoria ja pitkiä, nopeita kaarteita. Siinä mielessä ne sopivat myös formuloille ja muille nopeille, matalille autoille, Ruokonen vertaa.

Myös ratojen puitteet ovat monin paikoin erilaiset, Ruokonen tietää.

– Monet radat ovat todellisia moottoriurheilukeskittymiä. Ratojen yhteydessä on usein paljon kilpatiimejä, yrityksiä ja muuta alan liiketoimintaa. Meidän ratamme ovat valitettavasti sen verran syrjässä, ettei yrittäjä voi oikein siirtää yritystään niin kauas kaupungeista, Ruokonen arvioi.

Ahvenisto tekee puistomaisena kaupunkiratana tässä suhteessa poikkeuksen. Tosin kaupunkikaava ja ymmärrettävästi tiukat melurajat eivät mahdollista varsinaista moottoriurheiluteollisuutta.

Sillä on kuitenkin merkittävä asema matkailukohteena. Valitettavasti Suomessa ei täysin ymmärretä radan historiallista arvoa ja mainetta maailmalla.

– Maailmalla on paljon ihmisiä, jotka matkustavat eri puolille maapalloa kokeakseen hienoimpia ratoja. Ahvenisto on yksi näistä kohteista. Lisäksi Ahveniston historia on huikea. Siellä on ajettu erilaisilla formuloilla ja prototyyppiautoilla, jopa formulaykkösellä. Ja Ahvenistolla kilpailleiden nimilista on huikea, Ruokonen muistuttaa.

Ahveniston Moottorirata

• Poltinahontie 47, Hämeenlinna
• Pituus 2 840 metriä, leveys 9–17 metriä
• Avoinna ma–su klo 9–18
• Meluraja 95 dBA (erillisinä melupäivinä 110 dBA)
• ahvenistonmoottorirata.fi
• Puhelin 0400 817002

Ahvenisto on autolle ja kuljettajalle vaativin rata. Siinä on varikon mäessä ”pimeä” kurvi ja siellä on muitakin hohdokkaita kaarteita. Esimerkiksi suolenkin ensimmäinen nopea kaarre, jossa on pieni kuoppa keskellä. Se on yllättävän vaativa, nopea ja tekninen mutka. Radassa on lisäksi monta paikkaa, jotka voi ajaa eri ajolinjoilla yhtä nopeasti.

Ahvenisto on eräänlainen nettikulttirata. Aina kun ulkomailla selviää, että olen Suomesta, minulta kysytään, olenko ajanut Ahvenistolla. Sillä on samankaltainen maine kuin Nürburgringin legendaarisella Nordschleifella.

Alastaro Circuit

• Jarno Saarisentie, Virttaa
• Pituus 2 970 metriä, leveys 12–15 metriä
• Avoinna ma–su klo10–20
• alastarocircuit.fi
• Puhelin 0504388279

Alastaro näyttää helpolta, mutta todellisuudessa sekin on yllättävän tekninen rata. Se sisältää muutamia nopeita kaarteita. Esimerkiksi takalenkille meno ja paluu ovat molemmat paikkoja, jotka tehottomalla autolla ajetaan kaasu pohjassa, mutta tehokkaimmilla pitää olla tarkkana.

Lisäksi radan loppupuolella on mielenkiintoinen S-mutka, joka ajetaan esimerkiksi etu- ja takavetoisella autolla eri tavalla. Se on paikka, missä tehdään eroja.

Reunakivet eli kanttarit ovat suomalaiseen tapaan korkeita, eikä niitä joka paikassa voi hyödyntää menettämättä auton tasapainoa. Kanttareita on talven aikana huollettu, joten tilanne on aiempaa parempi.

Botniaring

• Kauhajoentie 688, Jurva
• Pituus 4 014 metriä, leveys 12–20 metriä
• Avoinna ti–to klo 11–21, pe–su klo 9–21
• botniaring.fi
• tsto@botniaring.fi
• Puhelin 03 68 1000

Uusi jatko-osa teki radasta täysin uudentyyppisen. Ennen radalla oli mutkia oikeastaan vain oikealle, joten vasen eturengas kului nopeasti, vaikka muut renkaat olivat vielä kuin uusia.

Nyt rata on täysin eriluonteinen. Se tuo uutena mukavan piristysruiskeen. Muutokset nostivat keskinopeutta.

Aiemmin Botniaring ei ollut kovin tekninen rata, mutta nyt siellä on paljon mielenkiintoisia ja vaativia paikkoja. Esimerkiksi uuden osuuden lopussa on kaarre oikealle, jossa voi tehdä helposti virheen. Jos kaarteen ajaa leveäksi, on kierrosaika piloilla. Rata on nykymuodossaan erittäin hieno. Kun uusi asvaltti saa vähän kumia pintaan, on pitokin varmasti hyvä.

Kemora

• Kemorantie 161, Sillanpää
• Pituus 2 723 metriä, leveys 15–18 metriä
• Avoinna ark. klo 10–20, la klo 10–18, su klo 11–20
• kemora.fi
• info@kemora.fi
• Puhelin 06 862 6166, 040 670 3700

Kemora on todella nopea rata. Takasuoralla saa melkoisesti vauhtia. Lisäksi siellä saa eroja jos suoralle tulo onnistuu. Maalisuoran ja pitkän suoran välinen oikea on todella kriittinen mutka. Jos auton säädöt ovat kohdallaan ja ajolinja onnistuu, siitä saa pari kilometriä kovemman ulostulonopeuden, mikä kertaantuu suoralla.

Se on myös malttirata. Keskivaiheilla oleva S-kaarreyhdistelmä on todella haastava. Tehokkaalla autolla tulee kiusaus mennä kaasulle liian aikaisin, jolloin auton balanssi menetetään ja ajolinjaa on enää vaikea pitää. Kemora on mukavasti erilainen kuin muut radat ja siinäkin riittää opeteltavaa.

Motopark

• Motoparkintie 62, Virtasalmi
• Pituus 3 516 metriä, leveys 11–12 metriä
• Avoinna ma-su klo 11–18
• Melupäivinä ei desibelirajaa, normaalipäivinä ohiajomelu max. 96,9 dB
• motopark.fi
• katja.repo@motopark.fi
• Puhelin 044 278 0088

Motoparkin erityispiirteitä ovat kova nopeus ja muutama niin sanottu pimeä mutka. Rata täytyy oppia hyvin, sillä ihan kaikkia kaarteita ei näe lähestyttäessä. Radan lopussa oleva ylitys on erityisen jännä paikka. Siihen saa aika hyvän vauhdin ja ajolinjan on osuttava seuraavaan mutkaan todella tarkasti. Myös niin sanotun hevosenkengän jälkeinen vasen laajenee, joten siinä voi taitava ja rohkea kuljettaja ohittaa jopa ulkokautta toisen ajajan, joka pitää sisälinjan.

Radan kanttarit ovat tyypillisiä omalle aikakaudelleen. Ne ovat kuin betoniporsaita, eikä niitä voi lainkaan hyödyntää ajamisessa. Auto on siis pidettävä koko ajan asvaltilla, valkoisten viivojen sisäpuolella.

Pesämäki, Honkajoki

• Vanhamaantie 237, Honkajoki
• Pituus 1 800 metriä, leveys 12 metriä
• Avoinna ma–la klo 9–20, su klo 10–19
• pesamaki.fi
• Puhelin 050 366 3603, 0500 724 205

Uusi rata on mukava yllätys. Ensin ajattelin, että se on kovin lyhyt, mutta kokemus oli todella myönteinen. Rata on tehty eurooppalaiseen tyyliin. Kanttikivet on upotettu maahan, jolloin niitäkin voi hyödyntää ajamisessa.

Kaarteet ovat todella vaativia. Radalla on pitkiä kaarteita, joita voi ajaa periaatteessa yhtenä, jos on pienitehoinen kulkupeli alla. Tehokkaammalla autolla joutuu vähän sovittelemaan kaasun kanssa. Useat radan kaarteista pitää tavallaan ajaa kahdessa osassa.

Pesämäki radalla on hienosti kaikki lajit samalla alueella. Rata on muita selvästi lyhyempiä, mutta ehdottomasti tutustumisen arvoinen.

Lue lisää moottoriradoista

Teksti ja kuvat: Jari Kohonen