Väylien kuntokuuri – 300 miljoonan euron piristysruiske

Autoliitto: Pitää huolehtia siitä, ettei tiestön kunnostukseen tarkoitetut varat valu muille liikennemuodoille.

Tuoreessa hallitusohjelmassa luvataan lisää rahaa perusväylänpitoon, siten että vuodesta 2020 eteenpäin toteutetaan 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus. Talvikunnossapitoon tehdään puolestaan 20 miljoonan euron pysyvä korotus perusväylänpidon tasokorotuksen sisällä. Rahoitusta kohdennetaan erityisesti alueille, joissa talvi asettaa suurimmat haasteet.

Näitä linjauksia Autoliitto kiittelee.

– Järkeviä toimenpiteitä ja kannatettavia kuten myös lisäpanostus yksityistieavustuksiin, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen arvioi.

Henkilöauto tärkein liikkumismuoto

Suomi on Euroopan unionin harvimmin asuttu maa, jossa henkilöauto on tulevaisuudessakin tärkein liikkumismuoto.

– Rahoitusta jaettaessa eri liikennemuotojen kesken tulee huomioida tieverkon omaisuusarvo ja se, että sen suorite henkilöliikenteestä on yli 90 prosenttia ja tavaraliikenteestä noin kaksi kolmasosaa, Nieminen taustoittaa.

Hän aikoo seurata tarkasti rahankäyttöä, jotta tiestön korjausvelan kasvun pysäyttäminen kohdentuu suomalaisten yksityisautoilijoiden ja myös yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeiden elinkeinoelämän kuljetusten hyväksi.

– Pitää huolehtia siitä, ettei tiestön kunnostukseen tarkoitetut varat valu muiden liikennemuotojen isoihin väylähankkeisiin, kuten raideliikenneprojekteihin.

Uhkana kehnot väylät

Antti Rinteen (sd) johdolla muokatussa hallitusohjelmassa linjataan, että väylien peruskorjauksessa painotetaan perusväylästön kuntoa parantavia ja pullonkauloja poistavia, päästöjä vähentäviä ja liikenneturvallisuutta vahvistavia investointeja. Ne hyödyttäisivät joukkoliikenteen kehittämisen ohella alueellista saavutettavuutta sekä elinkeinoelämän tarpeita.

Maan liikenneverkoston korjausvelka on kasvanut jo 2,5 miljardiin euroon ja väylien kunto heikentyy vuosi vuodelta.

Ongelma on tiedostettu hallitusohjelmassakin, jossa tuodaan esiin, että ”ihmisten ja tavaroiden turvallinen sekä saumaton liikkuminen on uhattuna yhä useammalla alueella.”

Hallitusohjelmassa myönnetään riittämätön rahoitustaso, joka vaikuttaa liikenteen turvallisuuteen ja sujuvuuteen sekä alueiden saavutettavuuteen ja yritysten kilpailukykyyn.

SKAL: tieverkkoa käyttävät kaikki

Kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL muistuttaa, että liikenneturvallisuuden nollavision ja liikenteen päästövähennysten saavuttamiseksi on kehitettävä voimakkaasti tieverkkoa.

Yhden tiekilometrin parantamisella on erinomainen panos–tuotos -suhde, sillä tieverkkoa käyttävät kaikki, toteaa SKAL tiedotteessaan.

SKALin mukaan hallitusohjelman 300 miljoonan euron vuotuinen tasokorotus perusväylänpitoon on välttämätöntä, ja pääpainon on oltava tiestöllä.

Pitkä suunnittelu kannatettavaa

Autoliitto ottaa ilolla vastaan myös tienpidon nykyistä pitkäjänteisemmän suunnittelun ja rahoituksen. Hallitusohjelma ottaa ohjenuoraksi parlamentaarisen työryhmän aiemmin esittämän mallin 12-vuotisesta valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta.

Hallituksen tavoitteena on vähentää pääväylien lisäksi myös alemman tieverkon ja yksityisteiden korjausvelkaa.

Turvallisuus lisääntyy, jos hallitusohjelman tavoite vaarallisten tasoristeysten poistamiseen varattavasta 22 miljoonan euron lisärahoituksesta toteutuu vuosina 2020–2022.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto