Väyliin investoidaan lähivuosina, mutta painotus rataverkolla

Autoliitto: ”Tieliikenteen merkitys yhteiskunnalle on ylivoimaisesti suurin kaikista liikennemuodoista.”

Väyläviraston tuore ehdotus uusien rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden investointiohjelmaksi vuosille 2023–2030 suo mannaa myös tiestölle, mutta painotus on rataverkostolla.

Investointiohjelma on Väyläviraston näkemys lähivuosina toteutettavista investoinneista. Väyläviraston kädet ovat kuitenkin varsin sidotut ehdotuksessa rahojen jaosta eri liikennemuotojen välillä, sillä väyläverkon investointiohjelman tavoitteet ja taloudelliset raamit tulevat valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta, joka tunnetaan myös nimellä Liikenne 12.

Investointiohjelma tarkoittaa monenlaisia rahareikiä: väylien kehittämishankkeita sekä eri kokoisia parantamishankkeita ja hankekokonaisuuksia.

Ehdotus rahanjaosta ei vielä tarkoita toteutusta: hankkeiden mahdollisesta käynnistämisestä päättää eduskunta.

Investointiohjelma sisältää myös ehdotuksia niistä hankkeista, jotka rahoitetaan EU:n tuella tai yhdessä kaupunkiseutujen sekä elinkeinoelämän kanssa. Investointiohjelman toteutumista seurataan ja sitä päivitetään vuosittain.

Tähtäimessä koko Suomen etu

Investointiohjelmaan esitettyjen hankkeiden tulee edistää koko Suomen saavutettavuutta sekä eri liikkumismuotojen kestävyyttä ja tehokkuutta. Hankkeiden tulee myös olla yhteiskuntataloudellisesti tehokkaita. Taustalla on myös ajatus siitä, että tavoitteiden avulla voitaisiin osaltaan hillitä ilmastonmuutosta ja kohentaa liikenneturvallisuutta.

2,7 miljardista radoille 1,5 miljardia

Investointiohjelman talouskehys Liikenne 12 -suunnitelmassa vuosille 2023–2030 on 3,4 miljardia euroa. Suuri osa rahoituksesta eli 2,7 miljardia kohdennetaan väyläverkon kehittämishankkeisiin. Perusväylänpidon parantamishankkeisiin taas on varattu noin 727 miljoonaa euroa.

Kehittämishankkeissa yli puolet rahoituksesta eli noin 1,5 miljardia euroa on osoitettu rataverkon hankkeisiin. Tieverkon kehitysinvestointeihin on osoitettu noin 1,1 miljardia ja vesiväylähankkeisiin noin 83 miljoonaa euroa.

Autoliitto: raha ei riitä

Autoliitto investointiohjelmaa koskeva lausunto tuo esiin, että ohjelmassa ei pystytä vastaamaan kaikkiin sille asetettuihin tavoitteisiin riittämättömän rahoituksen takia.

”Rahoituksen riittämättömyyttä lisää entisestään rakentamisen ja erityisesti tienpidon kustannusnousu. Inflaatio nostaa tämän lisäksi vielä kaikkia muitakin kustannuksia”, Suomen suurin autoilijoiden etujärjestö huomauttaa.

Suomi liikkuu kumipyörin

Autoliittoa kummastuttaa, ettei tiestön keskeinen merkitys näy ansaitsemallaan vahvuudella ohjelmassa. Autoliitto toteaa lausunnossaan, että tieliikenteen toimintaedellytykset vaikuttavat kaikkiin muihin liikennemuotoihin.

”Sen merkitys yhteiskunnalle on ylivoimaisesti suurin kaikista liikennemuodoista. Samoin sen kulkutapaosuus kaikista liikennemuodoista on ylivoimaisesti suurin sekä tavaraliikenteessä että henkilöliikenteessä. Nämä asiat eivät näy investointiohjelman vaikutusten arvioinnissa riittävällä tavalla.”    

Autoliitto on tuonut aiemmin esiin, että liikennejärjestelmiä suunniteltaessa tulisi huomioida paremmin, että tieliikenteessä liikkuu 93 prosenttia henkilöliikenteestä ja henkilöauton osuus henkilöliikenteestä on yli 80 prosenttia. Maantieliikenteen osuus kaupallisesta tavaraliikenteestä on 88 prosenttia tavaratonneista ja 2/3 tonnikilometreistä.

Korjausvelka tulisi saada kuriin

Autoliiton näkemyksen mukaan rahanjaon painotuksen tulisi tieverkon osalta olla korjausvelan hallinnassa.

”Mikäli rahoitus ei siihen enää riitä, niin koko väyläverkon kehittämishankkeista tulisi siirtää rahoitusta tieverkon ylläpidon ja korjausvelan kasvun estämiseen”, lausunnossa linjataan.

Luvassa vuotuista budjettivääntöä

Autoliitto pelkää, että hyvä ja kannatettava aie eli Liikenne 12:n taustalla oleva ajatus pitkäjänteisestä ja hallituskausista riippumattomasta investointisuunnittelusta ei näyttäisi toteutuvan.

”Väyläverkon rahoitus jatkaa elämistään entiseen malliin ja toteuttaminen vaihtelee vuotuisten talousarvioiden mukaan.”

Autoliitosta on ymmärrettävää, että eri liikennemuotojen väliset hyötykustannussuhteet eroavat toisistaan, ”mutta se, että tässä mittakaavassa ohjataan rahoitusta kannattamattomiin hankkeisiin, ei ole yhteiskuntataloudellisesti hyväksyttävää.”

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto