Vetoomus: vähäliikenteiset tiet Suomen elinehto

”Vähäliikenteisen tieverkon huono kunto vaarantaa maamme huoltovarmuuden. Myös matkailu elinkeinona on vähäliikenteisten teiden ja niiden kunnon armoilla.”

Vähäliikenteiset tiet ovat tärkeitä Suomelle. Suomen Tieyhdistys on niin huolissaan näiden teiden kunnosta, että yhdistys luovutti tänään vetoomuksen vähäliikenteisten teiden puolesta eduskunnalle. Vetoomuksen luovutti Tieyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Juha Ojala ja vastaanotti liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen (sd).

Vetoomuksen mukaan vähäliikenteisen tieverkon arvo ja merkitys ei synny liikennemäärästä, vaan se mahdollistaa monia elintärkeitä yhteiskunnan toimintoja ja kuljetuksia. Näiden teiden varressa myös asutaan ja yritetään.

Vetoomuksessa tähdennetään, että vähäliikenteiset tiet ovat tärkeä osa liikennejärjestelmää: yli 360 000 kilometrin yksityistieverkko yhdistyy valtakunnan pääteihin, rautateihin, satamiin ja lentoasemiin.

”Yhden verkon osan huono kunto rapauttaa koko liikennejärjestelmämme toiminnan.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Huoltovarmuutta ja matkailua

Vähäliikenteisen tieverkon huono kunto vaarantaa vetoomuksen mukaan Suomen huoltovarmuuden. Vetoomuksessa muistutetaan, että sähköverkon toiminta, uusiutuvan energian tuotanto, pelastustoiminta sekä puolustusvoimat käyttävät koko ajan myös vähäliikenteistä tieverkkoa. Vähäliikenteisten teiden takana on myös kotimainen ruokatuotanto kuten myös ”metsien mahdollistamat vientieurot ja hiilinielut.”

Näiden teiden päässä ovat myös luontoharrastukset: patikointi, marjastus, metsästys ja mökkeily.

Vetoomus myös muistuttaa, että matkailu elinkeinona on vähäliikenteisten teiden ja niiden kunnon armoilla.

Riittääkö teiden rahoitus?

Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen on aiemmin todennut, että tieliikenteellä on poikkeuksellisen iso rooli Suomen kaltaisessa laajassa ja harvaanasutussa maassa ja se ei ole kannattavasti korvattavissa muilla liikennemuodoilla.

Tieyhdistys on huolissaan Liikenne 12 -suunnitelman rahoitustasosta vähäliikenteisten teiden osalta. Yhdistyksen arvion mukaan suunnitelmassa esitetty rahoitustaso riittää juuri ja juuri pääteiden kunnossapitämiseen.

Vetoomuksessa esitetään, että eduskunta laatii välittömästi tieverkon pelastussuunnitelman, jossa seuraavan kahdeksan vuoden aikana vähäliikenteiselle perustieverkolle kohdistetaan Liikenne 12 –suunnitelman ulkopuolelta vuosittain 150 miljoonaa euroa.

”Tämä on alle 10 senttiä päivässä jokaista suomalaista kohden.”

Suomen pinta-alasta 70 prosenttia on saavutettavissa ainoastaan teitä pitkin

Suomen pinta-alasta 70 prosenttia on saavutettavissa ainoastaan teitä pitkin ja pääosa tästä Suomesta on pääteiden ulkopuolella. Tuoreesta selvityksestä käy myös ilmi, että noin puolet maakuntien asukkaista on käytännössä yksinomaan tieverkon varassa.

Suunnittelu- ja konsultointiyritys WSP:n tekemässä ja Suomen Tieyhdistyksen tilaamassa selvityksessä Väestö tieverkon varassa tarkasteltiin, kuinka suuri osa Suomesta on pelkästään tieyhteyksien varassa. Aihetta lähestyttiin käänteisesti eli tutkittiin mille osalle väestöstä rautatieyhteydet olisivat saavutettavissa, jolloin pelkästään tieyhteyksien varassa on loppuosa väestöstä.

Koko Suomen pinta-alasta noin 30 prosenttia sijaitsee 20 kilometrin säteellä rautatieasemasta. Siten noin 70 prosenttia Suomen pinta-alasta on – tieverkon kattavuuden puitteissa – vain tieliikenteellä saavutettavissa.

Noin puolet maakuntien asukkaista on käytännössä yksinomaan tieverkon varassa. Tietä käytetään myös silloin, kun mennään melko kaukana olevalle rautatieasemalle. Rautatien käytettävyys edellyttää kattavaa ja kunnossa olevaa tieverkkoa.

Matkojen määränpäät eivät läheskään kaikissa matkan tarkoituksissa ole junalla saavutettavissa. Lapin ja Kainuun alueista vain noin 10 prosenttia sijaitsee 20 kilometrin säteellä asemasta, kun Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä osuus on yli 60 prosenttia.

Selvityksen mukaan viiden kilometrin etäisyydellä rautatieasemasta asuu 55 prosenttia suomalaisista, ja 20 kilometrin etäisyydellä jo 83 prosenttia eli noin viisi kuudesta suomalaisesta. Käänteisesti siis noin 17 prosenttia suomalaisista asuu yli 20 kilometrin päässä rautatieasemasta.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Lähde: Suomen Tieyhdistys, WSP 2021: Väestö tieverkon varassa -tarkastelu

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy