16.4.2025

Viimeiset käynnistykset: rivikutosen selittämätön jalous

Kuva BMW, Rolls-Royce, Mercedes-Benz, Alfa Romeo, Porsche, Aake Kinnunen
Viimeiset käynnistykset kuusi sylinteriä rivikutonen L6 R6 V6 H6
Bild 104

Kuusi sylinteriä on muodostunut polttomoottoreissa eräänlaiseksi arkikompromissiksi karkeakäyntisen nelisylinterisen ja tuntuvasti arvokkaamman kahdeksansylinterisen välillä. Kysymys kuitenkin kuuluu: jonoon vai kulmaan?

Juttusarjan kahdessa ensimmäisessä osassa käsittelimme 12-sylinterisiä ja 8-sylinterisiä moottoreita, mutta kuuden sylinterin osuus polttomoottorin historiankirjoituksessa alkaa lähes samaan aikaan nähden kahden muun kanssa. Kuitenkin kutoskoneiden kohdalla mielenkiintoisimmat kehitysvaiheet nähtiin myöhemmin, 1950-luvulle sultaessa, ja pian tuon jälkeen alkanut V6-trendi on puolestaan hiukan hiipunut 2010-luvulle tultaessa modulaaristen moottoridesignien myötä.

Ensimmäisen kerran kuusisylinterinen polttomoottori nähtiin tuotantomallisena henkilöautossa 1903, kun Spyker 60 HP esitteli rivikutosen maailmalle. Rivimoottorina kuusi sylinteriä muodosti halutun kokoonpanon, sillä moottorin perusdesign on helposti luonteva ensiö- ja toisiovärinöiden kannalta, eli männät liikkuvat tasatahtia moottorin etu- ja takapäässä, ja kampiakselin kaulojen jakautuminen 120° välein. 

1909 jo yli 80 valmistajaa kertoi tekevänsä rivikutosia. Näistä peräti 62 oli Iso-Britanniassa, jossa moottorityyppi otettiin avosylin vastaan. Hollantilaisen Spykerin jälkeen Rolls-Royce olikin ensimmäisenä asialla jo 1905 Rolls-Royce 30 hp:n muodossa ja 1906 moottori löysi tiensä, joskin sivuventtiilidesigniin muunnettuna, Rolls-Royce Silver Ghostiin.

Rolls-Royce kutoskone
Rolls-Royce 40/50 H.P. ja yli seitsemänlitrainen kutoskone, joka oli jaettu kahteen osaan tasaisen käynnin vuoksi.

Samana vuonna Standard Six esitteli kutoskoneen edustusautoluokkaan ja Standardin kautta moottori päätyi ensin SS Carsille ja siitä luontevasti Jaguarille. 

Atlantin toisella puolella edustusauto Ford Model K käytti rivikutosta samaan aikaan vuosina 1906-1908, kunnes Ford piti peräti yli 30 vuoden tauon kuusisylinterisistä. Ennen 1910-lukua kuutta sylinteriä myytiin myös Oldsmobilen keulalla ja merkki pitikin kutoskoneen tarjonnassa aina 1950-luvulle asti. 1910-luvulla Oakland, Buick ja Hudson innostuivat niin ikään moottorityypistä ja Oaklandin perintönä nähtiin myöhemmin Pontiacin “Split-Six” -moottori, jossa sylinterikansi koostui kahdesta kolmen sylinterin palasta. 

Hanki rajaton lukuoikeus

Haluatko jatkaa lukemista?

Autoliiton jäsenenä saat rajattoman pääsyn kaikkiin Moottori+ -sisältöihin.

Jäsenenä saat nämä edut ja paljon muuta

Moottori

Moottori+ -sisältöjen lukuoikeus ja painettu lehti 9 kertaa vuodessa.

Tiepalvelu

Autoliiton Tiepalvelu turvaa Plus- ja Premium-jäsenten matkan Suomessa ja ulkomailla.

Kommentit (3)

  • MATTI MERI

    ”BMW antoi periaatteistaan periksi turboahtamisen verran 2006, jolloin yksittäisten kokeilujen sijaan ahdettiin koko bensiinimallisto”

    Ei kai sentään, N53 taidettiin esitellä vasta 2006 jälkeen. Omassa pihassakin on kyseisellä vapaasti hengittävällä moottorilla varustettu 325i vuosimallia 2011.

    • Moottorin toimitus

      N54 esiteltiin kuitenkin 335i:ssä 2006, josta BMW:n nykyisen turbotrendin voi katsoa alkaneen.

  • TIMO TURKULA

    Jutussa väitettiin, että vuonna 1959 tuli Chevroletin Slant Six – moottori, joka oli hieman kallellaan moottoritilassa. Tuo legendaarinen ja vuosikymmeniä tuotannossa ollut moottori on Chrysler-yhtymän moottori, joka on Suomessakin tuttu 60-luvun alun Dodge Lancer- ja Plymouth Valiant -malleista ja myöhemmin monesta muusta Chrysler-yhtymän mallista. Muistaakseni Slant Six oli joko 2.8-litrainen tai 3,7-litrainen, tehot 101 ja 145 hv SAE. Vanhemmillani oli vuosimallin 1961 Dodge Lancer 3, 7-litraisella Slant Six-moottorilla. Minäkin ajoin tuolla autolla. Mieleen jäi moottorin tasainen käynti, hyvä vääntömomentti ja tuolloin harvinainen vaihtovirtalaturi.

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat