Liity Autoliittoon

Etsi auton merkillä ja mallilla kiinnostavat artikkelit
13.10.2022

Yli kolmannes uusista henkilöautoista käyttää uusia käyttövoimia

Tätä nykyä jo yli kolmannes uusista henkilöautoista käyttää uusia käyttövoimia. Mutta ehtiikö latausinfra sähköistymisen vauhtiin?

Liikenne sähköistyy, fossiilisilla polttoaineilla liikkuvien autojen määrä laskee. Käyttövoimamurros jyllää ja tämä on myös valtiovallan tavoite, jotta lähivuosikymmeninä voitaisiin siirtyä fossiilittomaan liikenteeseen.

Tammi–syyskuussa 2022 ensirekisteröidyistä henkilöautoista uusilla käyttövoimilla toimivien osuus oli 36 prosenttia kun nelisen vuotta sitten vastaava osuus oli 6 prosenttia. Uusilla käyttövoimilla toimivia autoja ovat täyssähköautot, ladattavat hybridit, kaasu- ja flex-fuel -autot.

Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen liikenne- ja viestintäministeriöstä esittelee Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin laatiman liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuuri -muistiota ja siihen liittyen henkilöautojen käyttövoimaosuuksia.

Valtiovallan päästötavoitteissa kuten Fossiilittoman liikenteen tiekartassa on linjattu, että kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöt saadaan puolitettua vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta ja liikenteen muuttaminen nollapäästöiseksi vuoteen 2045 mennessä. Ratkaisu siihen on lähinnä liikenteen sähköistyminen.

Jääskeläinen kertoo kesäkuun lopun tilanteesta, jolloin liikennekäytössä olevat henkilöautot Suomen teillä jakaantuvat uusien käyttövoimien suhteen seuraavasti: 32 981 sähköautoa, ladattavia 92 103 ladattavaa hybridiä, 15 177 kaasuautoa, 4 542 etanoliautoa.

Hieman tuoreempiakin tietoja henkilöautojen osalta on tarjolla. Elokuun lopussa liikennekäytössä oli 37 079 täyssähköautoa ja 96 761 ladattavaa hybridiä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tutkijat kriittisiä ja epäileväisiä

Sähköautojen määrän kovat kasvuprosentit ovat vain yksi tapa tarkastella muutosta. On hyvä suhteellistaa asiat ja mieltää, että Suomen henkilöautokanta on yli 2,7 miljoonan auton suuruinen.

Kuten Moottori aiemmin uutisoi, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATTin tutkimusprofessori Tuomas Kosonen ja johtava tutkija Marita Laukkanen epäilevät, ettei nykytahdilla ylletä kunnianhimoisiin päästötavoitteisiin.

Tutkijat toivat esiin, että päästöjen puolittaminen vaatisi, että Suomen teillä kulkisi vuonna 2030 vähintään 600 000 sähköautoa. Tänä vuonna Suomen autokanta lisääntyy noin 100 000 autolla, joista täyssähköautoja on tammi–heinäkuussa ollut noin 14 prosenttia ja ladattavia hybridejä noin 20 prosenttia.

– Tällä skenaariolla vuoden 2022 lopulla koko 2,7 miljoonan (henkilö)auton kannasta vain noin 50 000 autoa tulee olemaan täyssähköautoja. Se on häviävän pieni osa Suomen autokannasta, vaikka julkisuudessa puhutaan mielellään sähköautojen hankintojen huimista kasvuprosenteista, Tuomas Kosonen ja Marita Laukkanen huomauttavat.

Pysyykö latausverkosto mukana vauhdissa?

Henkilöautoja palveleva julkinen latausinfrastruktuuri on laajentunut nopeasti viime vuosina. Latausinfran peittävyys Suomessa on varsin hyvä. Lähes koko maassa lähin julkinen latausasema löytyy 50 kilometrin säteellä.

Saara Jääskeläinen kiteyttää tänäisessä tiedotustilaisuudessa latausverkoston suhteen, että osittain tilanne on jo hyvä, mutta moniaalla tekemistä kuitenkin vielä riittää.

– Latausinfran osalta tilanne on aika hyvällä malilla, mutta tekemistä riittää vielä, hän tiivistää.

Suomessa oli elokuun lopussa liki 1 800 julkista latausasemaa ja niissä lähes 8 000 latauspistettä. Näistä pikalatauspisteitä (antoteho 50 kW–150 kW) oli 542 kappaletta ja suurteholatauspisteitä (antoteho vähintään 150 kW) 515 kappaletta.

Tieverkoston pääväylien varsien julkinen latausverkosto kattaa jo paikka paikoin tulevan EU-tasoisen ns. AFI-asetuksen vaatimukset myös nopeiden latauspisteiden suhteen.

Etelä- ja Länsi-Suomi katettu paremmin

– Etelä- ja Länsi-Suomessa julkinen latausasema löytyy enintään 25 kilometrin säteellä. Voisi sanoa, että tilanne on kohtuullisen hyvä vaikkei tietty vielä valmis, Jääskeläinen arvioi.

EU-tavoitteiden mukaisesti tulisi yltää siihen, että Suomessa olisi julkinen latauspiste 10 täyssähköautoa ja ladattavaa hybridiä kohden.

– Nyt suhdeluku on 0,5 kymmentä autoa kohden, Jääskeläinen kertoo ja toteaa, että kuva muuttuisi merkittävästi, jos kotilatauspaikat laskettaisiin mukaan.

EU-tavoitteena on myös yksi julkinen pika- ja suurteholatauspiste/100 täyssähköautoa. Tässä suhteessa Suomessa ollaan peräti tavoitteiden edellä, sillä Jääskeläisen kertoman mukaan suhdeluku on 3,2 pika- ja suurteholatauspistettä/100 täyssähköautoa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kaasuasemien määrä kasvanut

Paineistetun bio- ja maakaasun tankkausinfra tilanne on Jääskeläisen mukaan kehittynyt varsin suotuisasti. Henkilöautojen käyttämää kaasua voi tankata Suomessa kaikkiaan 73 asemalta. Raskaan kaluston tarvitsemia nesteytetyn kaasun tankkausasemia on niitäkin jo 14.

Kaasuasemien jakeluverkoston osalta määrää ja sijoittumista kuvaava tilanne on samankaltainen kuin sähköautojen latauspisteidenkin osalta.

Väestörikas Etelä-Suomi on pohjoista Suomea paremmin katettu kaasutankkausasemin ja Länsi-Suomi on paremmin katettu kuin Itä-Suomi.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Liikenne- ja viestintävirasto Traficom: Taustamuistio: Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuurin nykytila, Netwheels Oy, Mittaristo ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, liikenneasioiden rekisteri, VATT

a:1:{i:0;s:6:"122133";}

Lue lisää

Kaikki artikkelit

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat

Liity Autoliiton jäseneksi

Autoliiton jäsenenä saat rajattoman pääsyn kaikkiin Moottori+ -sisältöihin ja lisäksi Moottori-lehden 9 kertaa vuodessa.

Liity jäseneksi