12.12.2021

Autokirjat pukinkonttiin – tästä kirjalahjavinkit jouluksi!

autokirjat joulu

Kovakantisia joululahjoja autoista kiinnostuneille on tarjolla runsaasti: formuloista ralliin, menneiden vuosikymmenten autokaunottarista omakohtaisiin automuistoihin, automatkailuvinkeistä korjausneuvoihin – lempeänroiseja sarjakuvapiirroksia unohtamatta!

Radion musiikkitoimittaja Jake Nymanin Oi niitä autoja on lukijansa yhdeltä istumalta koukuttava kirja. Nymanin kirja herättää lukuisat muistot eri autoista ja saa lukijansa ylipäätään hyvälle mielelle – ei lainkaan hassumpi saavutus näinä somekärhämöinnin, maalittamisen ja vastakkainasettelun aikoina.

Nyman kertoo haluavansa muistella yksityisautoilun historiaa aikana, jona autotekniikan kehitys on ennennäkemättömässä murroksessa ja ilmasto- ja sähköautokeskustelu käy kiivaana.

Nyman vie lukijansa aikamatkalle, jossa vilahtelevat niin Tippa-Rellu, Rättäri, Kupla, Warre ja Mosse – kuin harvinaisemmatkin automerkit ja -mallit. Kenteis kirjan elähdyttävintä antia on kirjoittajan taitava tapa sitoa aikakaudet ja autot punokseen, joka kertoo myös siitä mitä suomalainen pop-musiikki on eri vuosikymmeninä kertonut suomalaisten suhteesta autoihin.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vanha idea jalostui kansiin

Jake Nyman kertoo, että kirjan idea on tosi vanha.

– Jo vuonna 1999 kirjoitin autolauluista kolumnin Soundiin, ja 2007 tein aiheesta tunnin mittaisen ohjelman radiosarjaan Sadan vuoden syke. Yksittäisiä autolauluja olen soitellut silloin tällöin muissakin ohjelmissani.

Nyman kertoo, että kirjaidea syntyi kustantajan kärttäessä uutta teosta, jolloin mies ehdotti ”yhtään nenääni pidemmälle ajattelematta” nyt toteutunutta aihetta. Idea meni läpi.

– Vasta sen jälkeen aloin miettiä kuinka sen toteuttaisin. Eikä se ihan helppoa ollutkaan.

Kunnes tuli korona-aika.

– Päätin, että kaikkien huonojen uutisten keskellä teen hyvän mielen kirjan. Nostalgista tarinaa suurille ikäluokille, joista ainakin jotkut kuvittelevat, että ennen vanhaan kaikki oli paremmin. Se voi joidenkin asioiden suhteen pitää jopa paikkansa, mutta kuten hyvin tiedät, autoja se ei koske.

Nyman pohtii, että autoissakin aika on kullannut muistot, eikä siinä mitään.

– Olen viime aikoina päässyt usean vuosikymmenen jälkeen sekä Volvo Amazonin että Ford Anglian rattiin ja kummankin kohdalla nuo muistojen kultasilaukset karisivat asvaltille saman tien. Aivan karmeita ajettavia molemmat!

Mikan faijan BMW

Musiikin siivittämä lukijamatka vie muistojen valtatielle, jossa kohtaavat Kummeli-miesten Toyota, Mikan faijan BMW ja Teuvon Anglia.

Ja paljastuu sekin, mikä on kirjoittajansa mielestä kaikkien aikojen parhaat autolaulut? Musiikin harrastajille kerrottakoon, että kirjassa on runsaasti laululyriikoita. Ansiokasta on löytää teoksen lopusta lähdekirjallisuusluettelo, levytysten tekijätiedot ja kattava henkilö- ja asiahakemisto.

Oi niitä autoja käy läpi suomalaisen autoilun historiaa keskittyen etenkin 1950-, 1960- ja 1970-luvuille. Kirjoittajan mukaan jotkut ovat sitä mieltä, että parhaat autot tehtiin 1950-luvulla ja paras musiikki seuraavalla vuosikymmenellä. Asia ei ole ihan näin yksinkertainen huomauttaa Nyman.

– Ei siinä silloin muistella huonoja teitä tai nykytekniikkaan verrattuna sangen alkeellisia levytysstudioita.

Ensirakkautta ei unohda – autoissakaan

Kirjoittajan mukaan ensimmäinen auto on kuin ensirakkaus: olipa se millainen tahansa, sitä ei unohda koskaan.

Mutta mikä on Jake Nymanille rakkain automalli? Onko se kenties De Soto Firedome, joka teki vuonna 1957 lähtemättömän vaikutuksen? Saihan tuo punainen maantielaiva muut taksitolpalla seisoneet autot kuten Volgat ja Pobedat näyttämään rumilta ankanpoikasilta. Eipä paljasteta enempää!

Yhdestä Nymanin valinnasta en voisi olla enempää samaa mieltä. Kautta aikain parhain autoelokuva on San Franciscon kaduilla etenevä vuoden 1968 Bullitt, ja tummanvihreän Ford Mustang GT Fastbackin ratissa itse vetomies Steve McQueen.

Jake Nyman: Oi niitä autoja – Tarinoita ja musiikkia muistojen valtateiltä, Gummerus 2021, 184 sivua, 24,90 €

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Porsche ja sen harrastajat saivat näyttävän juhlakirjan

On aika juhlateoksen, täyttihän Suomen vanhin automerkkikerho Porsche Club Finland 50 vuotta tänä vuonna. Teoksen sivuilta selviää, kuinka kaikki alkoi vuonna 1971 pienen ystäväporukan muodostamasta yhdistyksestä, ja millaista vilkas klubitoiminta on nykyisin. Porsche Club Finland ry järjestää vuosittain noin 20–30 erilaista tapahtumaa.

Käsissä ei todellakaan ole kuivakka yhdistyshistoriikki vaan kiinnostavasti kirjoitettu artikkelikokoelma ja visuaalisesti näyttävä juhlakirja, jota on nautinnollista selailla. Automaailman ikoni, perinteinen urheiluautomerkki on saanut arvoisensa esillepanon.

Kuten yhdistyksen nettisivuilla kuvataan ”Porsche ei ole tavallinen ajoneuvo eikä pelkkä kulkuneuvo; Porsche antaa omistajalleen paljon enemmän kuin tavanomainen ajoneuvo.”

Juhlakirja on oiva lahja kaikille saksalaisesta autonrakennustaidosta kiinnostuneille, kohdistuupa lukijan kiinnostus Porschen teknisiin hienouksiin, eri vuosikymmenen automallien muotoiluun, harvinaisten autoyksilöiden tarinoihin, automerkin vaiheisiin koto-Suomessa tai yhdistyksen järjestämien ratapäivien ja muiden tapahtumien muisteluihin.

Esittelynsä saavat niin harrastuksen kova ydin eli kiinnostavat suomalaiset autoyksilöt kuin Porsche Club Finlandin, Porsche Classic Club Finlandin sekä Porsche Racing Club Finlandin klubitoiminnan aktiivit.

Kirjan sivuilla käydään läpi Porschen maahantuonnin eri vaiheet vuodesta 1951 alkaen. Kirjan sivuilla käy ilmi myös Porschen rooli suomalaisessa autoilukulttuurissa.

Juhlakirja kuluu varmasti automerkin harrastajien, Porschen omistajien tai Porschesta haaveilevien käsissä, mutta on kirja kattavuutensa ja monipuolisuutensa ansiosta myös kulttuuriteko, onhan kirjan sivuille haastateltu laaja joukko harrastajia ja tietäjiä, eikä ainutlaatuisten valokuvien metsästämisessäkään ole ilmiselvästi laskettu työtunteja.

Kauttaaltaan englanninkielisen teoksen on toimittanut auto- ja liikennetoimittaja, Porsche-harrastaja Arttu Toivonen. Kirjasta voi muodostua keräilyharvinaisuus, sillä sen painos on rajoitettu: 1971 numeroitua kappaletta.

Porsche in Finland – 70 years of sports cars and 50 years of Porsche Club Finland, Porsche Club Finland 2021, 360 sivua, 66 €.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Fingerporin nauruhermoja hersyttävät autot

Autoista ja autoilusta Pertti Jarlalla on paljon kerrottavaa, sen osoittaa uusi Fingerporilla on asiaa -kirja. Se on jatkoa Jarlan suursuositulle Liikennekirjalle.

Itseoppinut sarjakuvapiirtäjä osaa väännellä sanoja ja sanontoja – ja löytää niiden varmasti väärät kaksoismerkitykset. Omanlaisikseen tunnistettavat piirrokset tukevat kansantaiteilijan tapaa katsoa maailmaa ja meitä (auto)ihmisiä kaikkine luonteen ja käytöstapojen outouksineen – kaksimielisyyksiä ja hävyttömyyksiä kaihtamatta.

Monet stripeistä ovat niin oivaltavia, ettei niihin tarvita kuin 1–3 kuvaa tueksi. Osa stripeistä antaa äkkihekotukset, osa vaatii kertausta, jotta joskus äkkiväärä oivallus aukeaa – ja se löytöhetki vasta palkitsevaa onkin, kuten kaikki Jarlan ystävät tietävät.

Lukijalle selviää sekin, että Nastolasta on lähtöisin kaksi autoista kiinnostunutta, Jarla ja Valtteri Bottas. Uutuus on varsin omakohtainen, sillä pilapiirtäjä paljastaa omat auto- ja autoilutaustansa. Mielikuvitusautojen piirtely alkoi jo kouluikäisenä. Kirjan autokatraan perusteella taiteilijan mieleen ovat klassiset automallit kaikissa kokoluokissa.

Jarlalle tärkeintä autoissa on, että niillä pääsee liikkeelle. Toinen Jarlalle tärkeä autojen piirre ei ole iso yllätys: autossa tulisi olla ”jotakin näkemisen arvoista myös muille tiellä ja tien varsilla liikkuville.”

Jarla kertoo kaihoisasta ensimmäisestään. Se oli Datsun, josta hirtti lopulta kaasu kiinni. Sitä seurasivat Tipparellu, itäsaksalainen matkailuauo, Saab 96 seitsemänkymmentäluvulta…

Jarla kertoo kirjassa, että hänellä oli omituinen tapa hankkia romuautoja ajatuksella, että laittaisi ne kuntoon. Jarla kertoo kirjassa ajavansa nykyisin ”todella tylsällä riisikupilla” Chevrolet Kalosilla. Se on pilapiirtäjän mukaan niin huomaamaton, ettei omistaja tahdo itsekään löytää autoaan pysäköintialueelta.

Kirjan aihevalikoima paljastaa myös sen, että Jarlalla on katkeransuloista omakohtaista kokemusta sakottamisesta.

Pertti Jarla: Fingerporilla on asiaa, Like 2021, 64 sivua, 14,95 €

Syytetyn tarina

Jos automaailmasta halutaan etsiä todellista saippuaoopperadraamaa, ei 2020-luvun taitteessa ole muita vaihtoehtoja kuin hämmästellä Carlos Ghosnin tarinaa.

Autokirjat jouluksi Carlos Ghosn Philippe Riés Broken Alliances kirja book

Kirjassa Ghosn avaa omasta näkökulmastaan vuonna 2018 tapahtunutta pidätystään Tokiossa ja kertoo samalla pidätykseen johtaneesta salaliitosta Nissanin johtajistossa. Ghosn on lyöttäytynyt yhteen toimittaja Philippe Riésin kanssa. He kirjoittivat yhdessä teoksen "Shift: Inside Nissan's Historic Revival" vuonna 2004, jossa Ghosn kertoi lääkkeensä kriisikypsän automerkin pelastamiseksi.

Broken Alliances on puolestaan täynnä Hollywood-valmiita käänteitä siitä, miten vallankaappaus on järjestelty ja suoritettu tuntien sisällä eri puolilla yhtiötä. Ghosnin oman kohtalon lisäksi kirjassa kerrotaan muiden tapahtumiin liittyvien tarinoita, sillä organisaatiossa tapahtui kummia myös muiden renaultilaisten ja nissanilaisten työpäivissä. Varsinaisen vallankaappauksen tapahtumat vievät kirjasta noin puolet, mutta alussa jännärikäänteiden määrä on hengästyttävä. Ghosn ei kerro Japanin paostaan yksityiskohtia, mutta perustelee päätöksensä kritiikissään maan oikeusjärjestelmää ja syyttäjien toimintaa kohtaan.

Toisen puolen kirjasta Ghosn kertoo näkemyksiään maailmanlaajuisista automarkkinoista aluekohtaisine erikoisuuksineen sekä viime vuosien kehitysaskelista. Hän ei säästele korostaessaan omaa rooliaan erilaisissa hyviksi osoittautuneissa päätöksissä, oli kyse aikaisesta panostuksesta sähköautoihin tai erilaisten markkina-alueiden ymmärtämisestä.

Ghosn taustoittaa taitavasti näkemyksensä siitä, miten japanilainen johtamiskulttuuri ja hyvävelikerho tarkoittivat, että oli vain ajan kysymys, milloin Nissan vastustaa Renault-Nissan-allianssin vahvistumista. Samat nimet kiertävät rooleista toiseen ja sama lakiasiaintoimisto tarkastaa omat tekemisensä, Toisaalta myös Renaultin suunnalta on annettu painetta Ghosnille tiiviimmästä yhteistyöstä ja molempien yhtiöiden erikoisen aseman vuoksi se on vaatinut tasapainoilua ja harkittuja järjestelyjä.

Samalla Ghosn ei piilottele sitä, miten hän arvostaa toisia johtajia ja ei siedä toisia. Salaliitossa mukana olleista hän kertoo halveksuen, erityisesti Nissanin Hari Nadasta ja muista "vanhan kaartin" jäsenistä. Arvostusta puolestaan saavat Carlos Tavares ja lukuisat Nissanilta kilpailijoille häipyneet johtajat, joiden erinomaisuus on Ghosnin vaatimattoman mielipiteen mukaan hänen oppiensa ansiota.

Varsinaisesti Nissanin ja Ghosnin tapahtumien totuus lienee jossain näkemysten puolivälissä, mutta Ghosnin tarinalle uskottavuutta antavat lakimies Ravinder Passin kaltaisten johtajien ulostulot japanilaismerkin erikoisesta kulttuurista.

Vauhdikkaasti kirjoitettu englanninkielinen kirja on kieliasultaan ja yksityiskohdiltaan hiukan huolimattomasti tehty, mutta autoalasta yhtiö- ja ilmiötasolla kiinnostuneille Ghosnin näkemykset ovat mielenkiintoista luettavaa. Vaatimattomuutta pehmeiden kansien välistä on kuitenkaan turha etsiä.

Ghosn-Riés: Broken Alliances – Inside the Rise and Fall of a Global Automotive Empire, Tanooki Press 2021, 291 sivua, 16,82 €.

Teksti ja kuvat: Aake Kinnunen

Mato Valtosen hullunrohkeat valinnat – ja autot ja prätkät

Rokkielämän kulissit ovat olleet Mato Valtosen uralla moninaiset, mutta yhdestä miestä ei voi syyttää: riskioton kaihtamnisesta. Leningrad Cowboys -bändiä ja sen huimia hankkeita kuten yhteiskonserttia Puna-armeijan kuoron kanssa Helsingin ytimessä Senaatintorilla ei olisi tehty ilman hullunrohkeutta. Idearikkaus ja rohkeus tehdä ovat ilmiselvästi erottamaton osa Sleepy Sleepers -bändin voimahahmona tunnetuksi tulleen Mato Valtosen tarinaa.

Siihen om mahtunut hengästyttävän paljon keskenään uskomattomiakin käänteitä – ja pahennuksenkin herättämistä.

Mukana musiikintäyteisessä tarinassa ovat kulkeneet myös monet autot ja moottoripyörät. Mies on maahantuonut Suomeen amerikkalaisia klassikkoautoja. Toimipa Valtonen aikansa myös moottoripyörätaiteilijan, hurjapää Arto ”Artsi” Nyqvistin managerina Euroopassa.

Monet kirjaan tallennetut seikkailut ovat täynnään kaikenlaisia kommelluksia, mutta aina lopulta päästään perille kuten esimerkiksi alkuvuodesta 1980 Daytonan Bike Weekeille. ”Oltiin siellä kaksi viikkoa ja Harley-moottorien papatusta tulvi ovista ja ikkunoista, kun satatuhatta Harrikkaa päräyttelivät menemään edes takaisin pitkin kaupunkia. Oltiin ytimessä siinä, mitä siihen aikaan itse arvosti ja rakasti.”

Mato, Artsi ja bänditoveri Sakke Järvenpää perustivat vuonna 1987 moottoripyöräliikkeen Helsinkiin. Kauppa alkoi käydä julkkishahmojen tunnettuuden ja etenkin Harrikoiden vetämänä.

Pian kävi ilmeiseksi, että kysyntää olisi myös amerikanraudoille. ”Joten niitähän lähdettiin hakemaan Yhdysvalloista. Kolme neljä keikkaa vuodessa toinen toistaan upeampia autoja käytiin sieltä ostelemassa.”

Kirjassa kerrotaan, että oli aina kuin joulu, kun kontteja avattiin firman pihassa. ”Autot olivat tietysti tungettuna täyteen kaikenlaisia erikoisia tavaroita ja varaosia.”

Kauppa kävi neljän vuoden ajan, kunnes iski lama.

Kiinnostavaa on myös, kuinka Mato Valtonen ihastui Kuubaan, jossa hän kävi ensimmäisen kerran vuonna 2001. Kuuba-kuvioissa mies ystävystyi myös Che Guevaran pojan Erneston kanssa. Kaksikko vieriali muun muassa Che Guevaran koulutuskeskuksessa, jossa oli esillä ”ehkä maailman kuuluisin” moottoripyörä eli juuri se Triumph-yksilö, jolla nuori Che Guevara ajoi Argentiinasta Etelä-Amerikan halki Kuubaan.

Kontiainen–Starck–Valtonen: Mato Valtonen – Hullunrohkea monitoimielämä, Docendo 2021, 559 sivua, 27,95 €

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Autolla Norjaan, pätevin vinkein suunnitellusti!

Vuonomaa-Norja on toki lähellä, mutta onnistunut autoloma vaatii muutakin kuin kartan perille.

Norjalla on paljon annettavaa automatkailijalle, mutta onnistuneen matka vaatii kahta: päteviä vinkkejä ja riittävää ennakkosuunnittelua. Ja mikä mukavaa matkailijan kannalta, hyvällä ennakkosuunnittelulla Norjan-reissun ei tarvitse käydä edes kukkarolle.

Matkailukuumeessa kouristelevien suunnitteluavuksi käy suursuosittu Autolla Norjaan -kirja, joka päivittyi tänä vuonna jo 4. painokseensa. Käytännön vinkkejä jakava kirja käy lävitse Norjan alue kerrallaan. Sen lisäksi mainion matkaoppaan sivuilla esitellään 66 valikoitua matkailukohdetta yksityiskohtaisemmin.

Itä-Norjasta esillä ovat pääkaupunki Oslo, Gudbrandinlaakso sekä Pohjolan korkeimmat tunturit. Etelä-Norja on osuus, jossa kuljetaan lomarannikolla. Länsi-Norja on puolestaan vuonojen, jäätiköiden ja henkeäsalpaavien näköalapaikkojen koluajien toivesuunta.

Keski-Norjan se jokin ovat kiinnostavat serpentinitiet, Atlantinrannikko ja eloisa Trondheim. Pohjois-Norjassa ohittamattomia matkailukohteita ovat Lofoottien saariryhmä, Nordkapp ja Ruija.

Norja-opas auttaa käyntikohteiden valinnassa, ja antaa vinkkejä edullisesta majoituksesta. Kirjassa kerrotaan myös miten ajaminen Norjassa poikkeaa Suomen liikenteestä ja neuvoo kätevimmät reitit.

Norjan tärkeimmät liikennemääräykset käydään nekin lävitse.

Autolla Norjaan – käytännön tietoa Norjassa matkaavalle, Autoliitto 2021, 160 sivua, 25 € (jäsenille) / 30 €.

Baltian suosikkikohteet automatkailijalle

Tarve kirjalle on ilmeinen, sillä Viro ja Latvia ovat jo vuosia olleet suomalaismatkailijoiden suosikkikohteita. Toisaalta suomalaismatkailijoiden kiinnostus Liettuaan ja Puolaan on kasvussa. Autoliiton Baltian matkailuopas ilmestyi viitisen vuotta sitten. Autolla Baltiaan ja Koillis-Puolaan -opaskirja on nyt kauttaaltaan tarkistettu ja päivitetty.

Euroistaan tarkkoja matkailijoita kiinnostaa, että Baltian maiden ja Puolan hintataso on edelleen edullinen Suomeen verrattuna. Baltiassa ja Puolassa syö ja majoittuu kohtuulliseen hintaan. Ja automatkailijan on hyvä mieltää, että erityisen selvä hintaero on polttoainehinnoissa, jotka ovat tuntuvasti alemmat kuin Suomessa.

Kirjassa käydään lävitse matkailualueina Baltia ja Koillis-Puola 13 suuralueen kautta. Kirjasssa on myös yli 80 matkakohdetta perusteellisesti esiteltyinä. Teema-artikkelit käyvät puolestaan lävitse maiden historiaa ja nykypäivää.

Via Baltica tänään on osuus, joka avaa automatkailijoille E67-valtaväylän reittiselostuksineen Tallinnasta Varsovaan. Kirjassa kerrotaan myös perustiedot eri maiden liikennemääräyksistä, sakoista ja tiemaksuista. Nelikielinen matkailijan perussanasto auttaa selviytymään eri tilanteissa.

Autolla Baltiaan ja Koillis-Puolaan, Autoliitto 2021, 168 sivua, 25 € (jäsenille) / 30 €.

Rallin viimeisimmät vuosikymmenet

autokirjat joulu

Rallimuseo Mobilia on julkaissut kahtena viime vuonna Marko Mäkisen kirjoittamat EK1 ja EK2 -rallikirjat, joista ensimmäisessä keskityttiin rallin syntyyn ja kehitykseen 1970-luvulle saakka, ja toisessa tarinaa jatkettiin 1990-luvun loppuun. Luonnollisesti EK3 jatkaa kerrontaa 2000-luvulle.

Uuden vuosituhannen alkaessa, kukaan ei olisi osannut uskoa pian koittavaan vuosikausien jaksoon ilman yhtään suomalaismestaruutta MM-sarjassa. Eikä siihen ollut syytäkään, olihan 1990-luvulla kuusi mestaruutta kymmenestä voitettu suomalaisten toimesta, ja Marcus Grönholm jatkoi listaa heti 2000-luvun alussa.

Kovakantisessa käydään tuttuun tyyliin läpi lajihistoriaa helposti luettavassa muodossa ja isosti kuvitettuna. Aiheissa keskitytään vuosituhannen tähän saakka merkittävimpien kuskien lisäksi käsittelemään sääntöjen ja autojen muuttumista vuosien saatossa.

Kirja toimii kokeneemmille rallikonkareille kivana kertauksena kahdesta edeltävästä vuosikymmenestä, vaikka fanaattisimmille faneille kirjassa ei juurikaan uutta tietoa tule. Kuka olisi kuitenkaan ulkomuistista osannut heittää, että Volkswagen voitti neljän vuoden aikana ennätykselliset 82,7 prosenttia ralleista joihin sillä osallistuttiin? Tai että 2000-luvun alussa titaanista valmistettu pyörännapa saattoi maksaa yli 20 000 euroa kappaleelta?

Varsinaista lajihistoriaa kirjasta on neljännes. Kirjassa käydään myös läpi suomalaisten F1-kuskien kokeiluja rallin parissa, mutta ennen kaikkea esitellään mahtavia ralliautoklassikoita vuosien varrelta. Näihin lukeutuu muun muassa B-ryhmän Nissan 240 RS, idän ylpeys Lada VFTS ja tietysti kirjan kannessakin komeileva Subaru Impreza WRC. Kaikkiaan kirjasarjan kolmannessa osassa esitellään kahden edellisen kirjan tapaan kahdeksan klassikkoa.

Mäkinen-Pentti: EK3, Mobilia säätiö, 2021, 120 sivua, 25,00 €

Teksti ja kuva: Eetu Kokkonen

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Suomalaiset formulaykköset

Autourheilun tähtisadetta, sampanjaa ja salamavaloja, tallijuonitteluja ja pokaaleja, vauhtia ja vaarallisia tilanteita – ja maamme väkiluku huomioiden käsittämättömän vahva kansallinen edustus.

Tätä kaikkea on formulaykkösten maailma, tuo autourheilun kuninkuusluokka, jonka historiaa ovat kirjoittaneet monet suomalaiset puolen vuosisadan aikana. Viisi formulakautta on myös huipentunut suomalaisiin mestaruusjuhliin – toistaiseksi.

Kirja käy läpi kisakuskit Keke Rosbergista Mikä Häkkisen ja Heikki Kovalaisen kautta Valtteri Bottakseen – ja omien ansioidensa mukaan saa sivutilaa toki myös tänään sunnuntaina Abu Dhabissa uransa päättävä Jäämies Kimi Räikkönen.

Kirjoittaja takaa laadun, sillä tekstistä vastaa Suomen kokenein F1-toimittaja Heikki Kulta, joka on ollut varsin tuottelias kuten aiemmin kerroimme.

Kirjoittajan pitkä kokemus kisapaikoilta näkyy tekstistä. Hän tietää mistä kertoo ja hän tuntee kenestä kirjoittaa. Kulta on esimerkiksi haastatellut Kekeä ensi kerran vasta mestarina, mutta jälkipolven kanssa keskustelut englanniksi alkoivat jo Nicon ollessa viisivuotias.

Kirja kertoo kiinnostavasti myös kisakuskien tärkeistä tukijoista, huippusuoritusten takaajina työskennelleistä suomalaisista kuntovalmentajista. Oman tilansa saa esimerkiksi Antti Kontsas, joka työskenteli Sebastian Vettelin kanssa. Yhteistyö on tiivistä, sillä valmentaja ja kuski työskentelevät tiiviisti keskenään niin onnistumisten kuin epäonnistumistenkin päivinä, liki 300 päivää vuodessa.

Mutta mikä on se kaikkein elämyksellisin hetki. Se selviää kirjan lopulla luvussa Ohitusten ohitus. Tietäjät tietää, mutta kerrottakoon, että kisa käytiin Spa-Francorchampsin radalla 27.8. vuonna 2000. Kuski itse kertoo kirjassa, että ohitus saa ihon yhä kananlihalle.

Heikki Kulta: F1 – suomalaisten F1-ajajien matkassa, Readme.fi 2021, 574 sivua, 35,00 €

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kansallisaarre – Pappa-Tunturi

Pappatunska. Jos jollekin moottorikäyttöiselle ajoneuvolla annetaan lempinimi tai useampi, on se kunnianosoitus. Kyseistä kulkuneuvoa joko rakastetaan tai vieroksutaan, mutta kylmäksi se ei jätä.

Pappa-Tunturi on valmistajansa tunnetuin luomus – ja tämä kirja kertoo sen ja mopedien tarinan laajemminkin. Ensimmäinen peltirunkoinen Tunturi oli PL 38 -malli, joka valmistui vuonna 959. Viimeinen Classic-malli näki päivänvalon vuonna 1987.

Tunturin vahva asema Suomen markkinoilla perustui osin onnistuneeseen moottorivalintaan, sillä itävaltalainen puhallinjäähdytteinen Puch oli luotettava voimanlähde. Hyvä niin, sillä alppimaisemissa kykynsä osoittaneen moottorin tulee kyetä selviytymään myös Suomen talvessa ja pitkilläkin työmatkoilla, jolloin Pappa-Tuntureilla kuskattiin painaviakin työkaluja kuten moottorisahaa.

Kirja kuvaa osuvasti kuinka mopedit olivat alkuaikoina arkisia aikuisväestön kulkupelejä, monen kotitalouden ensimmäinen moottoriajoneuvo. Nuorison vapaa-ajan käyttöön mopot levisivät hieman myöhemmin.

Kirja käy säntillisesti ja kronologisesti läpi Tunturin mopedituotannon. Kulkupelit käsitellään vuosimalleittain kautta aikojen, taustahistoriaa ja Tunturien entisöintiä unohtamatta. Tunturi-mopedeita myytiin kaikkiaan yli 400 000. Tunturin mopotuotanto päättyi Tiger-malliin vuonna 1996.

Jussi Muotiala: Pappa-Tunturista Tigeriin, Alfamer 2021, 176 sivua, 29,90 €

Kuorma-autoihin tykästyneille

Tämä kirja valottaa liki sata vuotta maantiekilometrejä taivaltaneiden kuormajuhtien eli kuorma-autojen pitkää historiaa. Keskenään yllättävän erilaisten kuorma-autojen kavalkadia on ryyditetty tekijänsä yli 20 vuoden aikana kertyneen kuvakokoelman avulla. Mikko Hiittu on kuvannut kuorma-autoja Pohjois-Euroopassa tapahtumissa ja museoissa. Yli 200 valokuvassa esiintyy yli 40 Suomessa yleistä kuorma-automerkkiä.

Mikko Hiittu: Junior – Kuorma-autokirja, Alfamer 2021, 104 sivua, 23,90 €

Sähkötekniikan perusteita ja valotekniikkaa

Autojen tekniikasta kiinnostuneiden tiedonjanon sammuttamiseksi on syytä suunnata näille nettisivuille. Suomen Autoteknillinen Liitto ry (SATL) on autoalan ammattilaisten ja asiantuntijoiden yhteistyö- ja koulutusjärjestö, jonka julkaisutoiminta on laajaa, josta voi löytää kovia lahjapaketteja täynnä vankkaa tietoa.

Esimerkkeinä tuoreimmista kirjoista ovat Sähkö- ja hybridiautojen sähkötyöturvallisuus -kirja sekä Modernit valaistusjärjestelmät – Komponentit, tekniikka, huolto -kirja.

Vesa Linja-ahon kirja paneutuu monipuolisesti sähkötekniikan perusteisiin, hybridi- ja sähköajoneuvotekniikkaan sekä sähkötyöturvallisuuteen ja alaa koskeviin säädöksiin. Kirjalle on tilausta, onhan Suomessakin käynnissä väkevä käyttövoimamurros, joka on lisännyt ja lisää sähkö- ja hybridiautojen määrää liikenteessä. Teos on laadittu olettaen, että lukijalla on jo jotain kokemusta sähkötekniikasta. Linja-ajon kirja on tarkoitettu käsi- ja oppikirjaksi kaikille henkilöille, jotka työskentelevät korkeajännitteisten ajoneuvojen huollon ja korjaamisen parissa.

Modernit valaistusjärjestelmät vie lukijansa kattavasti menneiden ja nykyaikaisten ajoneuvojen valotekniikan saloihin ja ratkaisuihin. Valaistustekniikoiden moderneinta ydintä kirjassa edustavat esimerkiksi LED/Matrix-tekniikka, laser- ja pikselivalot sekä ajoneuvon maantieteelliseen sijaintiin perustuva valojen ohjaustekniikka. Valaistustekniikan lisäksi kirjassa käsitellään ajovalojen suuntauksen tarkastusta ja säätöä. Käteville kerrottakoon, että kirjassa on runsaasti käytännön neuvoja ja ohjeita esimerkiksi lamppujen vaihtoa ja valojen suuntauksen tarkastamista ja säätöä varten. Opus käy läpi myös ajoneuvojen valaistukseen liittyvää lainsäädäntöä sekä tärkeimpien valoteknisten termien ja yksiköiden sisältöä.

Vesa Linja-aho: Sähkö- ja hybridiautojen sähkötyöturvallisuus, Suomen Autoteknillinen Liitto ry, 152 sivua, 39 €

Fritz Lorek: Modernit valaistusjärjestelmät – Komponentit, tekniikka, huolto, suomentaja Juha Kiiskinen, Suomen Autoteknillinen Liitto ry, 55 sivua, 27,50 €

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Marko Jokela, Jari Saarentaus

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lisää aiheesta

Luetuimmat