Ajoneuvot | Moottoripyörät | 29.1.2019

Maistiainen: Honda Monkey 125 – Apina kasvoi aikuiseksi

Tarkasti esikuvaansa muistuttava ulkomuoto herättää hilpeyttä. Satulaan istuessa puolestaan hämmästyttää selvästi kasvanut istuinkorkeus. Käynnistynapin painallus tuo mieleen vanhan mopo-Monkeyn, sillä tyhjäkäynnillä yksisylinterisen nelitahtimoottorin pehmeää käyntiääntä tuskin kuulee.

70-luvun Monkeyn keskipakokytkin on pelkkä muisto. Nyt kytkin ja vaihteet toimivat kuten muissakin moottoripyörissä, paitsi paljon herkemmin ja kevyemmin. Ykkösvaihde on välitetty niin lyhyeksi, että liikkeelle lähtö onnistuu sujuvammin kakkosvaihteella. PItkäiskuisen moottorin suurin vahvuus on tasainen vääntö koko kierrosalueella, joten suurin vaihde eli nelonen on käyttökelpoinen jo kaupunkinopeuksissa.

Myötätuulessa satasta

Pienistä 12-tuumaisista pyöristä ja vain 1155 millin akselivälistä huolimatta Monkey on yllättävän vakaa maantienopeuksissakin. Kahdeksankympin rajoitusalueella sen 9,3 hevosvoiman teholla pysyy hyvin liikennevirran mukana, mutta turhan optimistiset ohitusyritykset kannattaa jättää väliin. Myötätuulessa satasen nopeus ylittyy jos pitää kaasua riittävän pitkään pohjassa.

Jousitus on pehmeä. Se on perusteltua, sillä Monkey on rekisteröity yhdelle hengelle eikä matkustajalle ole edes jalkatappeja. Parhaimmillaan se on lyhyillä matkoilla ja kaupunkiajossa. Ensimmäiset Monkey-erät saatiin Suomeen 2018 ja ne myytiin kaikki loppuun etukäteen. Tänä vuonna mallin saatavuus on parempi. Jo satoihin nousseen myyntimäärän perusteella voikin sanoa Monkeyn ottavan Suomessa samanlaisen aseman kuin skoottereilla on muualla Euroopassa, vaivaton kaupunkiajoneuvo vailla pysäköintiongelmia. Bonuksena Monkey-kuljettaja saa jokaisella pysähdyksellä uusia kavereita, kun ventovieraat ihmiset tulevat ihmettelemään hauskalta näyttävää Hondaa tai kertomaan omia Monkey-kokemuksiaan 70- ja 80-luvuilta.

Teksti ja kuvat: Janne Huhtala