Tribuutti Henri Toivoselle

Henri Toivosen todellinen valtakausi rallissa kesti vain muutaman kuukauden. Silti monet pitävät häntä kaikkien aikojen lahjakkaimpana ja nopeimpana kuljettajana.

Kun MM-rallikaravaani siirtyi keväällä 1986 Korsikalle ajamaan MM-osakilpailua, pidettiin Henri Toivosta sen hetkisistä kuljettajista kaikkein nopeimpana. Jos joku ennen kilpailua sitä epäilikin, niin ei enää kisan startattua. Toivonen ajoi toisena kilpailupäivänä neljä peräkkäistä EK-pohja-aikaa ja johti kisaa ylivoimaisesti.

– Parhaimmillaan Henkka ajoi Korsikalla EK-pohjat minuutin erolla seuraavaan, muistelee Henrin veli Harri Toivonen.

Minuutti on aivan järkyttävä ero, kun vertaa nykykuskien sekunnin kymmenyksien eroja erikoiskoeajoissa. Järkyttävä oli myös 29-vuotiaan Henri Toivosen ja kartturi Sergio Creston kohtalo rallin 18. erikoiskokeella sattuneessa ulosajossa. Kumpikaan ei selvinnyt autosta ulos hengissä.

Henkan ennätys kesti 28 vuotta

Henri Toivosesta tuli kaikkien aikojen nuorin MM-osakilpailuvoittaja vuoden 1980 RAC-rallissa, kun hän yhdessä kartturi Paul Whiten kanssa ajoi Talbot Sunbeam Lotuksella voittoon. Henri oli tuolloin 24 vuoden ja 86 päivän ikäinen. Ennätystä Toivonen piti hallussaan 28 vuotta, kunnes Jari-Matti Latvala rikkoi ennätyksen vuonna 2008.

Varsinainen Toivosen ja Lancian voittokulku alkoi RAC-rallista 1985, joka oli Lancia Delta S4:n debyyttikilpailu. Voitto sai jatkoa heti seuraavan kauden avausosakilpailussa Monte Carlossa. Muut kuljettajat olivat jo siinä vaiheessa valmiita nimeämään Henri Toivosen varmaksi maailmanmestariksi kaudella 1986. Niin olisi varmasti tapahtunutkin, jos...

Ensimmäisessä kilpailussa voitto Euroopan mestarista

Jälkikäteen ajatellen koko Henri Toivosen lyhyt elämä oli suoraviivainen matka kohti rallin maailmanmestaruutta. Henrin syntymäpaikka on Suomen MM-rallin keskus eli Jyväskylä. Hän kiersi jo alle kouluikäisenä mukana, kun isä Pauli Toivonen nuotitti Jyskälää. Pölyn lisäksi niiltä matkoilta tarttui Henriin myös oppia ajamisesta ja nuotittamisesta. Jos halusi aloittaa autourheilun mahdollisimman nuorena, niin se oli mahdollista kartingissa. Joten Henri teki niin. Lisäksi hän oli poikkeuksellinen lahjakkuus sekä radalla että rallissa. Voittajan Henkasta teki kuitenkin äärimmäinen voitontahto ja samalla se, että hän vihasi häviämistä.

Harri Toivonen muistelee, että esimakua Henkan vauhdista saatiin jo tämän ollessa 12-vuotias.

– Oltiin jossakin jääradalla, missä oli ajamassa sen ajan suomalaisia huippukuskeja. Henkka pesi ne kaikki jo silloin.

Varsinaisiin kilpailuihin tuolloin pääsi vasta 19-vuotiaana, kun sai 80-lätkän pois takaikkunalta. Paitsi Henri Toivonen, joka AKK:n erityisluvalla sai 18-vuotiaana osallistua ensimmäisiin jäärata-ajoihinsa. Sen kisan Henkka voitti ja toiseksi tuli rallin Euroopan mestari vuodelta 1968, eli isä Pauli Toivonen.

Yrityksen ja erehdyksen kautta

Pauli Toivosen mukaan Henkan tavaramerkkinä oli alusta lähtien 100-prosenttinen yritys, tai jopa vähän yli.

– Jos auto ei pysynyt tiellä, niin se korjattiin ja sitten yritettiin uudelleen ottamalla vauhdista vähän pois. Jos vieläkin meni metsään, niin seuraavalla kerralla vähennettiin vielä vähän lisää.

Toivonen ei luottanut pelkkään lahjakkuuteensa, vaan teki tunnollisesti töitä menestyksen eteen, ehkä enemmän kuin kukaan muu sen ajan kuljettajista.

– Se mietti auton säätöjä ja rengasvalintoja tosi tarkasti ja kiinnitti huomiota älyttömän pieniin asioihinkin. Joskus se mietti, että aiheuttaako jokin tietty mittarivalon väri enemmän väsymystä kuin joku toinen väri, ja että pitäiskö ne vaihtaa, kertoo Harri Toivonen.

Kainalosauvoilla voittoon

Henkka halusi ottaa henkisen yliotteen kilpailijoistaan joko jo ennen kilpailua tai viimeistään sen aikana. Vuoden 1984 Costa Smeralda -ralliin hän saapui kainalosauvojen kanssa loukattuaan jalkansa kartingissa. Jalan kipujen takia kartturi Juha Piironen ajoi siirtymät ja Henkka vain erikoiskokeet. Muut lyötiin henkisesti viimeistään siinä vaiheessa, kun pari Toivonen-Piironen alkoi takoa erikoiskokeilla Porschella pohja-aikoja toisensa perään. Kilpailun maalissa Henkka kiipesi kainalosauvojen avulla Porschen konepellille juhlimaan voittoa. Harri Toivosen mukaan Henkalle oli tyypillistä tunteiden ja oman riskinoton piilossa pitäminen kisan aikana.

– Vaikka se olisi onnistunut kuinka hyvin erikoiskokeella ja tehnyt millaisen pohja-ajan tahansa, niin aina se sanoi että eihän me vielä edes olla tultu, ja että on tässä varaa kiristää jos on tarvetta.

Vaikka kilpakumppanit pitivät Henri Toivosta nopeimpana ja erittäin vaikeasti voitettavana kuljettajana, niin tämä itse sanoi tietävänsä yhden nopeamman kuljettajan jota hän pelkää.

– Se on mun pikkuveli. Jos mulla olis sen lahjat, niin mun ei tarvitsisi tehdä näin paljon töitä menestyksen eteen, kerrotaan Henri Toivosen sanoneen haastattelussa.

Se saattoi olla se viimeinen askel voittovauhtiin. Piti treenata vielä enemmän, ettei häviä pikkuveljelle.

Lahjakkuus, nopeus ja tavoitteellisuus päättyivät ennen kuin Henri Toivonen ehti saavuttaa maailmanmestaruutta, Korsikan MM-rallin 18. erikoiskokeelle toukokuun toisena päivänä 1986.

Henri Toivosen kuolemasta tuli 2.5.2016 kuluneeksi 30 vuotta, ja hänen syntymästään tulee 25.8.2016 kuluneeksi 60 vuotta. Lahden Classic Motorshow kunnioitti Henri Toivosta osastolla, joka oli nimetty ”Henri Toivonen Tribuutti”.

Katso myös:

• Henri Toivonen – Sennan ja Prostin veroinen?

Teksti ja kuvat: Janne Huhtala