Henri Toivonen – Sennan ja Prostin veroinen?

”Henri Toivonen olisi varmasti voittanut F1-kilpailuja. Koko MM-sarjan voittoon tarvitaan lisäksi paljon onnea. Jälkeenpäin voidaan kyseenalaistaa, oliko hänellä sitä riittävästi”.

Nämä F1-tallipäällikkö Eddie Jordanin sanat jättävät ilmaan kysymyksen, että kuinka monta suomalaista formuloiden maailmanmestaria olisi, jos Henri Toivosen lajivalinta olisi rallin sijasta päätynyt rata-autoiluun. On kohtalon ivaa, että Korsikan MM-rallissa 1986 menehtynyt Toivonen valitsi lopulta lajikseen rallin nimenomaan turvallisuussyistä.

– Isä sanoi että älä lähde formuloihin, se on liian vaarallista, muistelee Henrin veli Harri Toivonen.

Alain Prostilla katkerat muistot Toivosesta

Suomessa Henri Toivonen tunnettiin kenties kaikkien aikojen lahjakkaimpana ralliautoilijana, mutta maailmalla hänet muistetaan ennen kaikkea äärimmäisen lahjakkaana ja nopeana rata-autoilijana. Erityisen katkerasti hänet muistaa nelinkertainen Formula 1 -maailmanmestari Alain Prost.
– Oltiin 1974 kartingin MM-kilpailussa Estorilissa. Prost oli harjoituksissa kilkannut jonkun ruotsalaisen radalta ja Henkkaa pyydettiin kostamaan se Prostille. Henkka tönäisi kisassa heti tilaisuuden tullen Prostin auton päin heinäpaalia, mutta sieltä se kimposi takaisin radalle ja suoraan Henkan syliin. Kun kypärät otettiin päästä ja Prost näki minkälainen nuori ja pieni suomalainen kypärän alta paljastui, niin silloin juostiin peräkkäin. Henkka määräsi suunnan ja Prost vauhdin, naureskelee Harri Toivonen.

F1-testissä kisakuski jäi toiseksi

Vuonna 1982 Henri Toivonen sai tilaisuuden testata March-tallin Formula ykköstä. Tiimin silloinen kilpakuljettaja Raul Boesel opasti miten auto toimii ja miten sillä ajetaan, ehkä liiankin hyvin. Huhujen mukaan Toivonen ajoi testeissä 1,4 sekuntia kovempaa kuin Boesel.
– En muista oliko siellä virallista ajanottoa ja mikä ero oli, mutta sen muistan että Henkka oli nopeampi, vahvistaa Harri.

Kuninkuusluokan autoa ei Toivonenkaan päässyt kokeilemaan sattumalta, vaan takana oli samalta kaudelta menestystä Englannin F3-sarjassa. Eddie Jordan ajatti Henriä kauden viimeisissä kilpailuissa. Ensimmäisessä kisassaan Henkka ajoi kolmanneksi ja kauden viimeisestä kisasta Silverstonesta tuli jo voitto. Harri Toivosen mieleen on noista F3-kisoista jäänyt eräs oudosti käyttäytyvä nuorimies.
– Siellä oli mukana sellainen F3-luokassa aloitteleva nuori kaveri, oikea elohiiri. Pomppi koko ajan eestaas, eikä pysynyt yhtään paikallaan. Ajattelin, että tosta ei kyllä ikinä tule mitään. En silloin tiennyt kuka se oli, joku brassi jolla luki selässä Senna. Mut tuli siitä, Formula ykkösten kolminkertainen maailmanmestari.

Myöhemmin jossakin haastattelussa Henri Toivonen ylisti F3-kokemusta hienoksi.
– Kaikki haluavat voittaa hinnalla millä hyvänsä, ja he kaikki ovat hulluja.
Tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että tuolloin – vuonna 1982 – Henri Toivonen oli jo rallin MM-osakilpailuvoittaja. Tänä päivänä on vaikea kuvitella, että tuossa vaiheessa uraa käytäisiin vielä kokeilemassa – saati voittamassa – kilpailuja aivan toisessa lajissa.

Keke halusi auttaa Henkan F1-sarjaan

F1 ei olisi ollut Henri Toivoselle utopistinen haave, vaan hänen niin halutessaan jopa realistinen vaihtoehto. Lahjakkuuden ja nopeuden lisäksi siihen oli kolmaskin erityisen hyvä syy.
– Isä auttoi aikanaan Keke Rosbergia tämän uralla mm. hommaamalla sille joitakin sponsseja. Kun Keke pääsi ykkösiin, se halusi auttaa myös Henkan sinne osittain vastapalvelukseksi, osittain siksi että heistä oli tullut hyvät kaverit, valaisee Harri Toivonen suomalaisten yhteistyötä 80-luvulta.

Harri Toivonen kertoo Henkan rakentaneen jo uransa alussa itsestään salaperäisen myytin nopeana ”tuntemattomana” kuljettajana.
– Karting-aikoina se ei uusissa kilpasarjoissa ikinä näyttänyt kasvojaan muille kilpailjoille ennen palkintojenjakoa. Ulkomailla kuskit olivat ihmeissään, että mikä ihmeen kaveri se on, tulee ja ajaa nopeimmat kierrosajat eikä kukaan edes tiennyt miltä se näyttää, ennen kuin kisan jälkeen palkintopallilla. Siihen asti se meni aina ajon jälkeen kypärä päässä suoraan asuntovaunuun.

Toivosen itseluottamus tuli hyvin esiin hänen ajettuaan merkittävimmän kotimaisen voittonsa Keimolan radalla Porschella vuonna 1977. Vastassa tuolloin oli armoitettu Porsche-kuljettaja ja sillä pitkään ja menestyksekkäästi kilpaillut Leo Kinnunen. Henkka puolestaan sai auton kisaa varten lainaksi isältään.
– Henkka sai kisassa Leksan kiinni mutta ei meinannut millään päästä ohi. Kaksi Porschea paineli peräkkäin, kunnes Henkka tajusi mitä pitää tehdä. Hän oli Leksan kiinni saatuaan seurannut tämän linjoja, mutta ymmärsi että hänen ajotyylinsä vaati erilaiset ajolinjat. Viimeisellä kierroksella saunalenkiltä Henkka tuli aivan Leksan luukussa kiinni ja puristi paremman ajolinjan ansiosta ohi ja voittoon, kertaa Harri Toivonen.

Kova kilpailuvietti lajissa kuin lajissa

Henri Toivosen vahvuuksia niin rallissa kuin radallakin oli peräänantamattomuus ja kova työnteko. Armoton kilpailuvietti tavallaan sai kaikki muut ominaisuudet tekemään 110-prosenttisesti töitä voiton eteen.
– Me veljekset harrastettiin nuorena kaikkia urheilulajeja ja aina kilpailtiin keskenään ja muiden kanssa. Jos Henkka vaikka hävisi Niittykummun Essolla flipperissä, niin se saattoi treenata viikon yhtämittaa, ja sitten se oli paras siinäkin.

Vaikka Henri Toivosen liian lyhyeksi jääneen kilpailu-uran kohdalla voidaan jossitella monessa asiassa, niin yksi asia on kuitenkin varma. Jos kohtalo ei olisi puuttunut peliin, olisi Henri Toivosella taskussaan yksi tai useampia maailmanmestaruuksia. Hän on niitä harvoja urheilijoita, joka olisi voinut itse valita missä lajissa sen haluaa voittaa.

Kilpa-autoilija Henri Toivosen kuolemasta tuli 2.5.2016 kuluneeksi 30 vuotta ja 25.8.2016 tulee kuluneeksi 60 vuotta hänen syntymästään.

Teksti ja kuvat: Janne Huhtala