Koeajo: tyylikäs ranskalainen – Citroën C3
Tyylikäs ja pehmeä ranskalainen tulee Slovakiasta. Citroën C3 on aiempaa matalampi, mutta tilaa on järjestetty lisää. Hyvää: pirteä muotoilu, tavaratila, automaattivaihteisto. Huonoa: etuistuimet, näkyvyys eteen.
Uusi, kolmannen sukupolven Citroën C3 on harvinaisen piristävän näköinen pikkuauto. Siinä on paljon yhtäläisyyksiä kaksi vuotta sitten esiteltyyn Citroën C4 Cactukseen, mutta jotenkin C3 vaikuttaa tasapainoisemmalta.
Ehdoton C4 Cactus -tunnusmerkki olivat pieniltä kolhuilta suojaavat Airbump-ilmatyynyt kyljissä, ja ne saa myös C3:een, tosin vain kalleimmassa Shine-varustelussa.
Uusi Citroën C3 on peräti viisi senttiä matalampi kuin toisen polven C3. Istuimetkin on sijoitettu neljä senttiä aiempaa alemmas, millä on autonvalmistajan mukaan parannettu painojakaumaa ja aerodynamiikkaa.
Pienemmällä ilmanvastuksella saavutetaan myös pienempi polttoaineenkulutus.
Kun autossa istutaan alhaalla, eteen ei tahdo nähdä kovin hyvin varsinkaan, kun tuulilasin alareuna on etäällä. Tuulilasi on nyt perinteistä mallia, eikä se enää ulotu katon etureunan yli, kuten edellisessä C3:ssa.
Myös etupilarit aiheuttavat katvealueita, mutta onneksi ulkopeilit on irrotettu niistä siten, että näkyvyys etuviistoon on siedettävä.
Mukavan maineessa
Ranskalaiset autot on aina tunnettu mukavuudestaan. Myös C3:een sitä on selvästi haettu etenkin istuinratkaisuilla.
Sohvamaista etupenkkiä C4 Cactuksen tapaan pikkusisaressa ei ole, mutta tunnelma on yhtä löllyvä. Pehmeydellä voi olla sijansa olohuoneessa, mutta auton kuljettamisessa napakkuus olisi parempi ominaisuus.
Aiempaa kookkaampi
Auto on kasvanut sekä pituutta että leveyttä. Citroënin mukaan etumatkustajien hartiatila on kasvanut kaksi senttiä ja takamatkustajien jalkatila vielä hieman enemmän.
Citroën laskee, että kojelaudan alareunan nostamisen kautta etuistuimet saadaan lähemmäs kojelautaa ja siten takana matkustaville lisää tilaa.
Ongelmana on kuitenkin se, että lattia etumatkustajan jalkatilassa nousee ylöspäin, eikä jalkoja saa siihen mukavasti, ellei vedä etuistuinta taakse.
Jos etuistuin taas on takana, takana matkustavien jalkatila hupenee olemattomiin.
Auton äänieristystä on parannettu, mutta kovamuoviset materiaalit antavat tunteen, että jostakin on säästetty. Esimerkiksi ulkopeilien säätönuppi vaikuttaa huteralta.
Ohjaus on sähköisesti tehostettu, mutta se sopii autoon hyvin. Alusta on tehty tasapainoiseksi.
Korkeareunainen tavaratila vetää 300 litraa, joten se on kokoluokassa reilu. Takaistuimet kaatamalla saa lisää tilaa, mutta laajennus ei ole tasainen.
Turbon voimat riittävät
Kokeilimme autoa sekä turbolla höystetyllä 110-hevosvoimaisella että vapaasti hengittävällä 82-heppaisella bensiinimoottorilla. Molemmat ovat kolmisylinterisiä ja 1,2-litraisia.
Turbomyllyn parina meillä oli kuusiportainen automaattivaihteisto, ja se olikin oivallinen pari. Moottorin voimat ja vääntö riittävät hyvin mäkisessäkin maastossa, ja automaatti hoitaa vaihtamisen sulavasti.
Kyseessä on todellakin ”aito” Aisinin automaatti eikä halvemmalla kasattu robottivaihteisto, joka on tyypillinen pikkuautoluokassa. Ero on kuin yöllä ja päivällä, eikä nykivästä soutuvenetunnelmasta ole tietoakaan.
Kesympi 82-hevosvoimainen moottori on voimaton, eikä sen laiska kiihtyvyys tahdo riittää turvallisiin ohituksiin.
Tallentava videokamera
Nykyaikaisuutta C3:een tuo muun muassa vakiovarusteena saatava kaistavahti. Sen sijaan kosketusnäytön, sähköllä toimivat takaikkunat ja sadetunnistimen saa vasta kalleimmassa varustelussa.
Uutta ajettelua on täysin integroitu, automaattisesti tallentava videokamera, ConnectedCAM, jonka video- ja still-kuvia voi jakaa myös sosiaalisessa mediassa. Ihan oikeaa hyötyä siitä voi olla kolari- ja vahinkotapauksissa.
