Koeajo: Automuodin harjalla – Kia Stonic

Maasturimaisten autojen suosio leviää aina vain pienempiin luokkiin. Hyvää: tilat, pitkä takuu, hiljaisuus, personointimahdollisuudet. Huonoa: ajoasento, ei nelivetovaihtoehtoa.

Tämän syksyn Frankfurtin autonäyttelyssä esitellyistä uutuuksista merkittävän osuuden kahmaisivat vain karvan yli nelimetriset maasturimaisesti korotetut autot, yhtenä niistä Kia Stonic. Kia on kuitenkin tällä alalla vanha konkari, sillä koko touhunhan on aloittanut aikanaan saman kokoinen Sportage vuonna 1993. Lisäksi mallistossa on ollut Soul jo kohta kymmenen vuotta. Eikä Stonic nytkään korvaa Soulia, joka jatkaa omalla kantikkaalla linjallaan. Stonicin alta pois jää pieni tila-auto Venga. Uutuuden nimen tehdas kertoo yhdistäneensä Speedystä ja Tonicista, vaikka mieli yhdisteleekin asioita eri tavalla.

Perheautoksi riittävät tilat

Stonic ei uudesta nimestään huolimatta ole kokonaan puhtaalle paperille piirretty, vaan pohjautuu samaan perusrakenteeseen vasta uudistuneen Kia Rion kanssa. Akseliväli on sama, pituutta ja korkeutta on kahdeksan senttiä enemmän. Eli aivan maasturikorkeuksista ei voi puhua, mutta sisään on helpompi nousta. Nelivetoa ei ole saatavissa lainkaan, mutta maavaraa on enemmän ja helmat pohjapanssareita imitoivia.

Jo Rion riittäessä perhekäyttöön Stonicissa on tilaa joka suuntaan vielä hitusen enemmän. Takaistuimelle sopii aikuinen pitkänkin kuskin taakse. Etupenkin hujoppi jää kuitenkin toivomaan lisää tukea reisille ja ristiselälle. Tavaratila on kookas ja selkeänmuotoinen. Säädettävä pohja ylä-asennossa lattiasta tulee tasainen selkänojat kaadettuna ja kynnys jää matalaksi.

Runsaasti vaihtoehtoja

Stonicin varustelutasot ovat muusta mallistosta tutut LX, EX ja TX. Näiden lisäksi on tarjolla Design-versiot 20 erilaisella ulkovärin ja katon värin yhdistelmällä. Lisäksi sisustusta voi räätälöidä mieleisekseen sisältä tikkauksien sekä koristelistojen värin valitsemalla. Kojelauta on tutunoloinen, osa painikkeista on lainattu Riosta. Toiminnot ovat loogisia ja viimeistely kohdallaan.

Perusvarustelu LX on jo muutoin varsin riittävä, mutta vakionopeudensäätimen ja parkkitutkan saadakseen on satsattava EX:ään. Harmillisesti törmäysvaroitin, automaattijarrutus ja muut elektroniset turvajärjestelmät löytyvät vasta kalleimmasta TX-mallista, onneksi ne saa kyllä varustepaketeissa halvempiinkin versioihin.

Kolme moottorivaihtoehtoa

Saksassa tapahtuneen ensiesittelyn jälkeen Suomen tuontiohjelmasta on jätetty pois isompi vapaastihengittävä bensiinimoottori 1.4 (100 hv). Kaikkien alle 20 000 euron jäävien mallien perusmoottori on siten 1.2 (84 hv). Sitä ei ole vielä ollut mahdollisuutta kokeilla, mutta se lienee vaisu suurella kuormalla tai nopeudella ajoon.

Enemmän ruutia etsivälle on omiaan nyt ajettu litrainen turboahdettu kolmisylinterinen (120 hv). Laaja-alaisen vääntönsä ansiosta se tuntuu voimakkaalta huudattamattakin, samalla kulutus ja melutaso pysyvät aisoissa. Sitä nuukempi on vain dieselvaihtoehto, joka on iskutilavuudeltaan suurin 1.6 CRDI (110 hv). Diesel erottuu tyhjäkäyntiäänen lisäksi ripauksen napakammalla alustalla.

Aluksi myynti alkaa marraskuussa manuaalivaihteisilla versioilla, vaihteistot ovat sujuvatoimisia ja sopivasti välitettyjä helpottaen operointia. Automaatit seuraavat perässä ensi vuonna. Alusta on sopiva kompromissi ajettavuutta ja mukavuutta. Ohjaus on korealaiseksi yllättävän tunnokas keveydestään huolimatta.

Tiukka kilpailuasetelma

Stonicin perusmallin hinta 17 990 euroa kuulostaa edulliselta. Tällöin on kuitenkin tyydyttävä perusvarusteluun ja suorituskyvyltään vaatimattomaan moottoriin. Moottorin tai varustelun upgreidaus pykälällä nostaa hinnan heti 20 tuhanteen. Koeajetun version hinta 22 000 lähestyy jo pykälää suuremman markkinasuosikin Nissan Qashqain tonttia. Lisäksi juuri Stonicin kokoluokkaan esitellään lähiaikoina monta kovaa uutuutta.

Katso lisää: kia.fi

Teksti: Petri Munukka Kuvat: Vesa Eskola