Koeajo: hiottua harmoniaa

Lexus IS 300h rauhoittaa uudistettunakin kuljettajan mielen. Hyvää: laadukkuus, hiljaisuus, istuinmukavuus, vaivattomuus. Huonoa: tunnoton ohjaus ja viiksikytkimet, kulmikas luistonesto.

Ohjauspyörä on kompakti, ja sen paksu kehä on verhoiltu pehmeänsileällä, laadukkaalla nahalla. Monesti tällainen yksityiskohta on vain silmänlumetta muuten epämukavassa autossa, mutta Lexus IS 300h tarjoaa paljon muutakin miellyttävyyttä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tutulla ilmeellä

Kolmatta sukupolvea edustava IS ehti jo neljän vuoden ikään, ennen kuin sille tehtiin ensimmäinen kasvojenkohennus. Muotoilu jakoi jo auton ensiesittelyn aikaan mielipiteet, eikä asialle ole tehty tässäkään uudistuksessa mitään konkreettista.

Korin mittasuhteet ovat pohjimmiltaan sopusuhtaiset, mutta eräät elementit, kuten maskin ja puskurin irvistys, nouseva helma takaoven alla sekä takapuskurin ja -valon vino kombinaatio, ovat hieman päälle liimatun näköisiä.

Vähäiset kosmeettiset muutokset käsittävät vain ajovalojen, puskurin alakulmien ilmanottoaukkojen sekä jäähdyttimen säleikön hienoviilailun. Takana valoumpioiden sisäistä led-järjestystä on muokattu, kuten pakoputkenpäiden ulkoasuakin.

Samaa ja uutta

IS 300h tottelee meidän markkinoillamme aina samaa mallinimeä siitä yksinkertaisesta syystä, että moottori-vaihteistopaketteja on saatavilla vain yksi: portaattomalla voimansiirrolla toteutettu vapaasti hengittävän bensiini- ja sähkömoottorin yhdistelmä. Se on säilynyt ennallaan.

Sen sijaan heebelipuolelta löytyy valinnanvaraa. IS on myynnissä peräti viidellä varustetasolla, joista toiseksi ja kolmanneksi edullisimpiin Executive- ja Sport-tasoihin kaupataan uutta, reilun 700 euron Safety System + -turvavarustepakettia.

Se sisältää automaattisen hätäjarrutuksen jalankulkijoiden tunnistuksella, mukautuvan vakionopeudensäätimen, kaistallapitoavustimen, liikennemerkkien tunnistuksen sekä kaukovaloautomatiikan.

Edullisimpaan Comfort-tasoon tätä pakettia ei saa lainkaan, ja kalleimmissa eli F Sportissa sekä Luxuryssa se on vakiona. Hintaeroa IS:n varustetasojen ääripäiden välillä kertyy noin 20 000 euroa.

Tasapaino tallella

Vaikka IS:n olemus on jonkinsorttisen sporttinen, vaivaton hybridivoimalinja sopii autoon sittenkin saumattomasti. Veto on kaiken aikaa katkotonta ja myös voimakasta: esimerkiksi tuoreimpaan Toyota Priukseen nähden niin poltto- kuin sähkömoottorissa on noin kaksi kertaa enemmän tehoa, joten suorituskyvyssä ei ole valittamista.

Bensakoneen hurina erottuu vasta täyskaasukiihdytyksessä, ja silloinkin vaimeana. Sisälle ei juuri kuulu muidenkaan äänilähteiden meteliä, ja kuljettajan istuin on ensiluokkaisen mukava. Myös jousitusmukavuus täyttää odotukset. Ajokokemus on kaikkiaan niin rauhoittava, että paha maailma tuntuu jäävän tämän sedanin ulkopuolelle.

Harmonisen kokemuksen jälkeen kojelaudan vasemmasta reunasta löytyvä säädin, jolla moottorin ääntä saa keinotekoisesti ”urheilullisemmaksi”, tuntuu turhalta kikkailulta – etenkin kuin polttomoottorin kierrosluku aaltoilee ajossa kuminauhamaisesti.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Elektroniikkaa vasten

Valmistajan mukaan etu- ja takajousitukseen on tehty lukuisia pikkumuutoksia, ja myös ohjaustehostus on ohjelmoitu uudelleen. Jo aiemmin kelvoksi todettu ajettavuus onkin kohdallaan, mutta ainakin talvikeleillä ohjaus voisi olla tunnokkaampi. Positiivista on se, että IS tuntuu tien päällä varsin kompaktilta autolta.

Nykytakavetojen tapaan ajonvakautus osallistuu liukkaalla tehokkaasti kulkuun, ja tekee sen vieläpä turhan kulmikkaasti. Mutta kun jäätävää tihkua sataa nollakelissä, kitkarenkain tämän holhoamisen toivottaa tervetulleeksi.

Halutessaan luistoneston saa taajamanopeuksissa pois, mutta sivuluisut ovat edelleen täysin pannassa. Ajonvakautus on myös kytkettävissä kokonaan päältä, jolloin täysi sladittelu onnistuu, mutta jonkinlainen sopivasti salliva välitila jää vielä toivelistalle.

Pikku toiveita

Sisätiloissa suurimmat uudistukset ovat isompi kojelaudan keskiruutu sekä keskikonsolin paremmin toimiva monitoimisäädin.

Käyttö onkin varsin selkeää, ja toisin kuin sisarmerkki Toyotan useissa malleissa, Lexuksessa mittariston näytön ja keskinäytön grafiikka sekä väritys sopivat hyvin yhteen.

Laatuvaikutelma on muutenkin kunnossa, vaikka osa katkaisimista onkin varsin muovisen tuntuisia. Toisaalta myös sitä alussa mainittua pehmeää nahkaa löytyy monista paikoin.

Epäkohtiakin sentään on. Käytön jälkeen keskiasentoon palautuvat joystick-tyyppiset pyyhin- ja vilkkuviikset ovat BMW:n vastaaviin viiksiin verrattuna tunnottomat käyttää. Kauneusvirheenä voi todeta myös vakionopeudensäätimen, jonka saa aktiiviseksi vain 5 km/h portain.

Jopa omintakeinen

Kaiken kaikkiaan IS 300h on poikkeuksellisen mielenkiintoinen yhdistelmä erilaisia autoluonteita. Lexuksen pienin porrasperä ei millään lailla pyri peittelemään japanilaisuuttaan, vaan käyttää sen vahvimpia puolia onnistuneesti hyväkseen. Tämä tekee autosta jopa persoonallisen valinnan premium-luokan ikisaksalaisten A4:n, 3-sarjan ja C-luokan rinnalla.

Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Roman Razinkov

Lisätietoja: www.lexus.fi/is-300h/