Koeajo: Lexus RZ 450e – sähköauto miljoonan kilometrin akkutakuulla

Lexus RX 450e on merkin ensimmäinen täyssähköauto, jolle ladataan isot odotukset emomerkin haasteiden jälkeen. Hyvää: ajomukavuus, viimeistely, sisätilat, OMG-ohjaus Huonoa: navigaattori, pikalataus

Lähtökohdat Lexuksen onnistumiselle sähköautomarkkinoilla eivät ole parhaat mahdolliset. Konsernin emomerkki Toyota soutanut syvissä vesissä oman bZ4X -sähköautonsa kanssa ja RZ 450e perustuu pitkälti samaan tekniikkaan. Kritiikkiä on tullut kulutuksesta, toimintamatkasta ja lautauksesta, eli elementeistä, jotka ovat pitkälti ratkaisevia seikkoja onnistumiselle sähköautoissa.

Lexus lähtee haastamaan Premium-luokkaa pahasti takamatkalta, ja ehkä juuri siksi eväät ovat hieman poikkeukselliset. Japanilaismerkki panostaa pitkää toimintasädettä enemmän akun pitkäikäisyyteen ja järkevän toimintamatkaan. Usko akkuun on suuri, sillä Lexus lupaa akulleen 10 vuoden tai miljoonan kilometrin turvan. Pitkä akkuturva onkin asia, jonka vuoksi se jää monessa jälkeen muita

RZ 450e jakaa monta asiaa Toyota-malli bZ4X:n kanssa, joten ei ole sattumaa, että samat haasteet tulevat koskemaan myös premium–mallia. Lataus ei tule olemaan markkinoiden nopein, eikä käyttösäde pisin. Se on realiteetti, joka auton ostajan on hyväksyttävä. On monella tapaa hienoa, että konserni myöntää kalustonsa puutteet.

Lexuksen akku on Toyotasta tuttu 71,54 kWh paketti, jonka nettolukema on 64 kWh. Tuolla kapasiteetilla WLTP:n mukainen toimintamatka on 404–439 km ja kulutus sadalla kilometrillä 16,9–18,3 kWh. Koeajon aikana lukema piti pitkälti paikkansa, eli Suomen kevättä vastaavilla plussakeleillä kaikki on kunnossa.

Lexuksen sähköauto on aina nelivetoinen ja tarjolla on vain yksi tehoversio. Tehoa on 230 kW ja vääntöä 266 Nm. Sähkömoottoreita on kaksi: edessä 150 kW ja takana 80 kW. Auto on siis etuvetopainotteinen ja rikos harkittu. Ratkaisu tuo valmistajan mukaan paremman balanssin. Tällaisilla teholukemilla Lexus on rivakka. 0–100 km/h suoritetaan 5,3 sekunnissa.

Laatua ja tyyliä ohjaamossa

Suurimmat erot Toyotan ja Lexuksen välillä löytyvät luonnollisesti tyylillisistä asioista ja ajettavuudesta. RZ 450e omaa reilusti sukunäköä RX, NX ja UX –sarjalaisten kanssa ja RZ:sta ei heti ensivilkaisulla tajua, että kyseessä on täyssähköinen malli. Tämä on katsojasta riippuen etu tai haitta.

Ohjaamo kielii laatua, ja muotoilulliset elementit ovat koko lailla tuttuja muusta mallistosta. Keskikonsolista löytyy kookas kosketusnäyttö ja mittaristo on luonnollisesti digitaalinen. Istuinmukavuus on kohdillaan, mutta hyvää reisitukea ei japanilaisvalmistaja ole vieläkään kokenut tarpeelliseksi tarjoilla. Takapenkillä matkustusmukavuus on hyvää.

RZ450e on mukavan tilava automalli, ja sekä etu- että takapenkillä mahtuu matkustamaan mukavasti. Takapenkkiläisille tilaa on jopa reippaasti, ellei edessä istu parimetrinen karpaasi. Tavaratila on kohtuullinen ja litroissa mitattuna 522. Lastenvaunut mahtuvat kyytiin vaivatta, eikä mökkireissua tarvitse kontin pienuuden vuoksi pelätä.

Koeajolla käytössä olevat autot olivat esisarjan autoja, eli luvassa on pieniä päivityksiä ja viilauksia. Päivityksiä toivoisi tulevan ainakin navigaattoriin, joka on ollut kompastuskivi Toyota-konsernille aiemminkin. Tällaisenaan navi myöhästelee pahasti, sillä opastus tulee useamman sekunnin viiveellä. Tämä aiheuttaa helposti hutiajoja risteyksissä.

RZ 450e:n ajettavuus on hyvää, alusta on mukavuuspainotteinen, mutta ei onneksi liiaksi. Kyyti on premium-merkeistä tuttua, eli tien epätasaisuudet suodatetaan hyvin pois. Tuntuma on ilmajousimainen, vaikka pusseja ei alustassa olekaan. Rengasmelu ei vaivaa edes 20” pyörillä, mutta pienemmät renkaat lisännevät mukavuutta entisestään.

OMG eli ohjaus uusiksi

Vaikka Lexus on monella tapaa hieman takamatkalla sähköautoilussa, on piakkoin luvassa jotain, mitä tuotantoautoissa ei ole aiemmin nähty. Merkki on nimittäin tuomassa RZ:aan uudenlaisen OMG-ohjauspyörän. Nimi muodostuu sanoista One Motion Grip ja ajatuksena on, että ohjauslaitteen liike on murto-osa normaalista.

Neliönmallinen ohjauslaite on parillakin tapaa erikoinen, sillä noin puoli kierrosta kääntyvä ”ohjauspyörä” kääntää pyöriä pienemmällä liikkeellä. Autossa ei lisäksi ole lainkaan ohjausakselia, vaan ohjausliikkeet välittyvät pyörille sähköisesti. Järjestelmä on tulossa markkinoille vuonna 2025, mutta koeajossa oli tarjolla jo toimiva prototyyppi.

Ohjaus ilman mekaanista yhteyttä pyörille kuulostaa monesta pelottavalle. Entä jos sähköinen yhteys katkeaa? Lexus on varmistanut yhteyden sillä, että kaikki ohjaukseen liittyvä tekniikka löytyy autosta tuplana. Eli jos toinen järjestelmä pettäisi, toinen hoitaisi ohjauksen.

OMG on erikoinen kokemus. Ratin muotoilu muistuttaa lapsuuden leikkikaluja ja Teslan Yoke-ohjainta. Se ei ole perinteinen ohjauspyörä, mutta suurin yllätys ei ole muotoilu, vaan se kuinka auto reagoi ohjausliikkeisiin. Rattia ei tarvitse enää kääntää ympäri, vaan puolisen kierrosta. Ja itse asiassa usein selkeästi vähemmän.

Ohjaus on oikeasti todella nopea ja alussa tuntuu, että RZ karkaa käännöksissä aivan liiaksi sisään tai ulos. Liikenneympyrässä suunta meni helposti keskelle ympyrää ja tietä reunustavat aidat tuntuivat tulevan syliin. Käsiä ei tarvitse koskaan laittaa ristiin, sillä liike on pieni, mutta ohjaustapahtuma iso.

Kun ohjaukseen tottuu, paluu tavanomaiseen lienee hankalaa. Toki puolikkaan päivän mittaisella koeajolla OMG tarjoili edelleen lukuisia yllätyksiä, joten ihan hetkessä uusi ohjaustapa ei mene osaksi normaalia ajosuoritetta.

Lexus on jonkin hienon äärellä. OMG tuntuu siltä, miltä Teslan Yoken olisi toivonut tuntuvan. Kun ratin kääntösäde on pieni, voi kädet oikeasti olla koko ajan samoilla paikoilla. Fiilis on motorsportia, vaikka alla ei olekaan sporttinen automalli. En ihmettelisi, jos moottoriurheiluun haluttaisiin pian vastaava tekniikka käyttöön.

Riittääkö tekniikka lunastamaan hinnan?

Jotain uudenlaisen ohjauksen onnistumisesta kertoo se, että OMG tuntuu lähes samalta kuin perinteinen ohjaus. Mistään ei saata aistia sitä, että käsissä on täysin sähköinen ohjaus, jossa ei ole mekaanista yhteyttä vetäville pyörille. Toki Lexuksen ohjaustuntuma ei normaalistikaan ole markkinoiden paras, mutta silti sähkö yltää mekaanisen tasolle.

Lexus on uutuusmallillaan kovan haasteen edessä. Miten vakuuttaa ostajat autolla, jonka käyttösäde, kulutus ja lataus eivät ole lähellekään samalla tasolla kuin samanhintaisilla kilpailijoilla? RZ 450e:n hintalappu on nimittäin kova. Halvimmillaan auto irtoaa 71 900 eurolla ja Luxury-malli kouraisee lompakkoa 82 490 eurolla.

Etenkin Luxury-mallin kohdalla varustelutaso on sellainen, ettei siihen oikein osaa toivoa lisää. Varustelistalla ei juuri ole asioita, jotka eivät sisältyisi varustepakettiin. Comfort on sekin kattavasti varusteltu, ja useimmille varmasti riittävä.

Lexuksen suurin ongelma on kuitenkin sama, kuin Toyotalla. Kun kyseessä on 80 000 euroa maksava automalli, sopisi toivoa, että se olisi teknisesti samalla viivalla kilpailijoiden kanssa. Tällä hetkellä realiteetti on kuitenkin se, että vastaavalla rahalla voi hankkia itselleen auton, joka on selkeästi pidemmällä sähkötekniikan suhteen. Se on sääli, sillä RZ 450e on muilta ansioiltaan hyvä.

Teksti ja kuvat: Tuomas Rajala