2.8.2021

Sähköautolla Saariselältä Helsinkiin? 1 100 kilometriä helposti päivässä

Sähköautojen pikalatausverkosto on kehittynyt hyvää tahtia viime vuosina. Tämä helpottaa etenkin pitkien matkojen ajamista.

Kerroimme aikaisemmin, kuinka matka sähköautolla pohjoiseen sujui. Sen matkan aikana muistimme, että tärkeintä on huomioida auton tarpeet pysähdyspaikkojen valinnassa turhien pysähdysten välttämiseksi. Lapissa päiväreissujen tekeminen puolestaan sujui ongelmitta, sillä monien muiden laskettelukeskusten tavoin myös Saariselältä löytyy jo useampia sähköautojen latauspisteitä. Näiden turvin saimme aina tarvittaessa akun täyteen yön aikana.

Lapland Hotels Saariselän parkkipaikalta löytyy kaksi Type2-latauspistoketta. Tehoa PlugIt:n applikaation mukaan on tarjolla 17 kW per latauspiste.

Aloitamme paluumatkan suunnittelun matkaa edeltävänä päivänä. Käännymme suosiolla heti ABRP:n puoleen. Matkaa kertyy hieman vajaa 1 100 kilometriä ja reittisuunnitelma ehdottaa pysähdyksiä tulomatkan tavoin Rovaniemellä sekä Oulussa. Näiden lisäksi looginen pysähdyspaikka on Jyväskylässä, josta löytyy Oulun tavoin uusi 225 kW laturi. Aikaa ajamiseen tulee kulumaan arvion mukaan hieman yli 12 tuntia ja latauksiin hieman vajaa 2 tuntia.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Olosuhteet vaikuttavat

Paluumatka alkaa sähköautolle tulomatkaa haastavammissa olosuhteissa; ulkolämpötila on alle kymmenessä asteessa ja taivaalta tulee ajoittain vettä. Ohjaamon jatkuva lämmitystarve ja suuremmat ajovastuksesta näkyvät välittömästi myös kulutuksessa, joka pysyttelee päälle 21 kWh/100 km lukemissa.

Ensimmäinen pysähdys toteutetaan suunnitellusti Rovaniemellä, mutta kelistä johtuen energiaa on kulunut huomattavasti ABRP:n arviota enemmän. Ennuste jäljellä olevasta varauksesta oli 35 prosenttia, mutta laturille saavuttaessa akussa on jäljellä 24 prosenttia ja toimintamatkaa on jäljellä 106 kilometriä. Joudumme siis pitämään suunniteltua pidemmän stopin vain pari tuntia matkaan lähdön jälkeen. Polttomoottoriautolla tässä vaiheessa ei olisi tullut pidettyä noin 45 minuutin taukoa. Toisaalta näin kokee myös uusia paikkoja, ja tällä kertaa allekirjoittanut pääsi tutustumaan kaikessa rauhassa ensimmäistä kertaa Minimaniin. Tämän laturin hinta on 0,15 € per minuutti, eli 50 kW:n tehoisesta laturista saimme energiaa 33,6 kWh 7,2 eurolla. Noin 0,21 €/kWh tarkoittaa Škodan kohdalla noin 4,5 euron kustannusta sataa kilometriä kohden alkumatkan kulutuksella.

Olimme tien päällä kesäkuun puolivälissä, minkä jälkeen esimerkiksi Rovaniemellä on auennut lisää latausasemia. Nopean latausasemaverkoston kehittymisen vuoksi matkan varrelta löytyvät laturit kannattaa aina tarkistaa ennen matkaan lähtöä.

Sähköautoillessa voi päätyä pysähtymään paikoissa, joissa ei muuten tulisi vierailtua.

Kolea sää ja sade ovat kuitenkin hyvä muistutus olosuhteiden merkityksestä sähköauton kulutukseen. Tällä kulutuksella Enyaqilla pystyisi ajamaan yhdellä latauksella noin 360 kilometriä, mikä on huomattavasti vähemmän kuin kauniilla kesäkelillä. Talvikelillä kulutus tulee olemaan vielä tätäkin suurempi, mikä tuo pitkän matkan ajamiseen lisää pysähdyksiä.

Matkaa jatketaan kohti Oulua, kun akussa on varausta 71 prosenttia. Tämä on hieman reittisuunnitelman ehdotusta enemmän, mutta haluamme varautua viileänä jatkuvaan keliin ja korkeahkoon kulutukseen. Alkumatkasta kulutus nouseekin päälle 22 kWh/100 km lukemiin. Oulua lähestyttäessä auto haluaisi pysähtyä lataamaan, mutta ennakoimme tulevien tietyöosuuksien laskevan kulutusta ja jatkamme kohti tulomatkalta tuttua Kaakkurin McDonald’sia.

Toimintamatkaa jää jäljellä 24 kilometriä ja akun varausta 6 prosenttia, kun kaarramme latauspisteelle. Toinen latauspaikka on varattu, mutta onneksi uudet laturit tarjoavat energiaa kahdelle autolle. Tässä vaiheessa emme vielä tienneet, että Rechargen-asemilla kuormanjako ei toimi dynaamisesti vaan moduuleittain. 225 kW teho saavutetaan 3x75 kW moduuleilla ja ensimmäisenä saapunut auto on prioriteeteissa korkeammalla. Toisena paikalle saapunut saa käyttöönsä yhden moduulin, ja siten 75 kW lataustehon. Tätä asiaa ei ole viestitty itse laitteissa eikä applikaatiossa mitenkään, joten asia selvisi meillekin vasta matalan lataustehon ihmettelyn myötä. Tästä syystä tämän latauksen teho jäi ennakoitua alhaisemmaksi ja pysähdys venyi odotettua pidemmäksi. Toisena paikalle tullut joutuu myös maksamaan energiastaan enemmän, sillä näilläkin latureilla hinta moudostuu pelkästään laturilla vietetystä ajasta, eikä saadulla energialla ole asiaan mitään vaikutusta.

Latasimme Recharge-verkoston asemilla Fortum Charge&Drive -tunnuksilla. Matkan jälkeen saimme valistuneilta lukijoilta palautetta, että samoilla asemilla olisi voinut ladata myös edullisemmin Shell Recharge -tunnuksilla, mikä olisi laskenut huomattavasti HPC-latausten kustannuksia.

Jonotusta laturille

Oulun eteläpuolelle keli alkaa parantua ja kulutus pienentyä. Matka rullaa oikein mukavasti kohti Jyväskylää eikä tällä kertaa tarvitse jännittää energian riittävyyttä. Kulutukseksi latausten välille kirjataan 17,8 kWh/100 km ja toimintamatkaa on jäljellä 73 kilometriä, kun saavumme Tourulan McDonald’sin pihaan.

Tässä vaiheessa tulee vastaan yksi pitkien matkojen lataushaasteista Suomen onneksi kehittyvällä verkostolla; molemmat latauspaikat ovat varattuina. Tarkastimme latausaseman tilanteen noin viisi minuuttia ennen saapumista, mutta toinen auto saapui juuri pari minuuttia ennen meitä asemalle. Lähiseuduilta löytyisi 50 kW:n latureita, mutta ylimääräiset lenkit ja laturien metsästys ei tässä tilanteessa houkuttele. Päätämme jäädä odottamaan vuoroamme.

Jonotus pikalatausasemille voi yleistyä sähköautokannan kasvaessa nopeaa tahtia. Onneksi myös verkosto laajenee jatkuvasti.

Noin 15 minuutin odottelun jälkeen saamme toisen paikan käyttöömme. Koska olemme jälleen kakkosautona paikalla, saamme sähköä korkeintaan 75 kW teholla. Nautiskelemme Jyväskylän alkuillasta vajaan tunnin verran kiertelemällä lähialueita ja hakemalla kaupasta välipalaa. Kenelläkään ei ole tarvetta tai kiinnostusta mennä täyteen pikaruokaravintolaan.

Latauksen jälkeen matka Helsinkiin sujuu ongelmitta. Ajamme nopeusrajoituksien mukaisesti myös moottoritiellä, mikä nostaa viimeisen etapin keskinopeuden lukemaan 96 km/h ja kulutukseksi kirjataan 19,5 kWh/100 km. Koko päivän tilastoiksi kirjataan 1095 kilometriä 90 km/h keskinopeudella ja 19,7 kulutuksella. Auto oli liikkeellä hieman yli 12 tuntia suunnitelman mukaisesti, mutta latauksiin ja odotteluun kului yhteensä hieman yli 3 tuntia, eli reilu tunti arvioitua enemmän. Viimeisellä latauksella otimme tietoisesti hieman "turhaa" sähköä akkuun, sillä kotilatausmahdollisuuden puuttuessa jouduimme huomioimaan myös seuraavan päivän ajotarpeita.

Saariselältä Helsinkiin kolmella pysähdyksellä.

Mitä jäi mieleen?

Sähköautolla pitkän matkan ajaminen onnistuu, mutta se vaatii polttomoottoriautoa enemmän suunnittelua. Laturit ovat olennainen osa reittisuunnittelua ja nykyisellä latausinfralla ne määrittävät pitkillä matkoilla sekä reitin että pysähdyspaikat. Esimerkiksi tällä reissulle emme todennäköisesti olisi pysähtyneet kertaakaan kultaisten kaarten luona ilman niiden varjosta löytyviä HPC-latureita. Myöskään hetken mielijohteesta tehtävät reittimuutokset eivät välttämättä onnistu yhtä helposti kuin polttomoottoriautoilla.

Sähköautolla liikuttaessa aikataulua ei kannata tehdä liian tiukaksi. Etenkin haasteet lataamisessa saattavat tuoda yllättävää pidennystä matka-aikaan. Meidänkin matkalle osui rikkinäinen laturi, jouduimme odottamaan laturille pääsyä ja lataustehot jäivät odotettua alhaisemmiksi. Tämän suhteen sähköauton kanssa pitää olla kärsivällisenä liikenteessä ja latauksen suhteen kannattaa olla varasuunnitelma.

Skoda Enyaq osoittautui Lapin reissulla mainioksi matka-autoksi.

Etenkin pikalataamisen hinnoitteluun kannattaa tutustua ennen laturille menoa ikävien yllätyksien välttämiseksi. Useimmilla pikalatausasemilla maksu perustuu aikaan, jolloin nopeammin lataavat autot saavat energiaa edullisemmin. Meidän reissulla HPC-latauksiin kului 85,5 euroa, ja tällä rahalla saimme ladattua 189,5 kWh. Energian hinnaksi nopeilla latureilla Fortumin tunnuksilla ladattaessa muodostui siis 0,45 €/kWh. Noin 20 kWh/100 km keskikulutuksella 100 kilometrin ajamisen energiakustannukseksi muodostui noin 9 euroa, mikä on samaa luokkaa keskikokoisen dieselauton kanssa. Esimerkiksi hitaammilla 50 kW:n latausasemilla energiakustannus jäisi huomattavasti pienemmäksi, eli autoilija itse voi vaikuttaa valinnoillaan merkittävästi kokonaiskustannuksiin. Myös jo mainittu mahdollisuus maksaa toisen operaattorin kautta, olisi laskenut kuluja. Pikalatausten varassa ajaminen kuitenkin yleisesti se kallein vaihtoehto sähköautolla liikkumiseen, ja säästö syntyy arkipäiväisessä käytössä.

Kuten edellisen jutun alussa totesimme, sähköauto on ominaisuuksiltaan voittaman arkipäiväiseen käyttöön. Vaivattoman sähköautoilun edellytyksenä on kuitenkin mahdollisuus koti- tai työpaikkalataukseen. Sähköautoilla sujuu myös pidempien matkojen taittaminen, mutta se vaatii suunnittelua ja joustavuutta.

Teksti: Mikko Autio Kuvat: Henri Posa ja Mikko Autio

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lisää aiheesta

Luetuimmat