Autonrengasliitto: talous kohenee, eli huonokuntoisilla renkailla ajaa yhä harvempi
Viime syksyn rengasratsioissa kesärenkaiden syyskunto koheni ennätyslukemiin koko 20 vuoden seurantajaksolla.
Autonrengasliitto kertoo rengasratsiaviikon jälkimainigeissa, että talouden elpyminen ja kuluttajien luottamuksen vahvistuminen näkyvät vähitellen myös tien päällä.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että huonokuntoisilla renkailla ajaa enää joka kymmenes autoilija, kun pahimmillaan osuus oli lähes 25 prosenttia.
Kulunut rengas – urasyvyys neljä milliä
Viime syksynä rengasratsioita järjestettiin laajamittaisesti yhden välivuoden jälkeen. Kampanjaviikolla tarkastettiin yhteensä 8 748 henkilö- ja pakettiauton renkaat 45 eri paikkakunnalla. Päähuomio kohdistettiin jälleen renkaiden urasyvyyksiin. Auto luokitellaan huonorenkaiseksi, jos sen kuluneimman renkaan urasyvyys on alle 2,5 mm.
Huonokuntoisia kesärenkaita oli 10,5 prosentilla autoilijoista eli vähemmän kuin kertaakaan aiemmin koko kuntoseurannan aikana.
Huonorenkaisia autoja oli viime syksynä peräti 4,8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Laittomilla, alle 1,6 millin renkailla rengasratsiaan ajoi kaksi prosenttia autoilijoista.
Lain minimivaatimus on 1,6 mm, mutta turvasuositus sadekelillä on vähintään 4 milliä. Mikäli urasyvyys on alle suosituksen, on syytä harkita renkaiden uusimista ja noudattaa sadekelillä erityistä varovaisuutta.
– Poliisi osallistuu mahdollisuuksien mukaan renkaiden tarkastustilaisuuksiin. Lisäksi kiinnitämme huomiota renkaiden kuntoon normaalin liikennevalvonnan yhteydessä. Räikeimpiin laiminlyönteihin puututaan huomauttamalla tai sakottamalla, poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta toteaa.
Huonorenkaisten autojen osuudet vaihtelivat maakunnittain 8,1:sta 24,4 prosenttiin.
Alueelliset erot kesärenkaiden syyskunnossa ovat kaventuneet selkeästi kuntoseurannan aikana paria poikkeusta lukuun ottamatta. Tutkimusaineistoa ei ole painotettu vastaamaan autokannan alueellista jakaumaa, joten esimerkiksi Uusimaa ja Varsinais-Suomi ovat aineistossa aliedustettuna ja Lappi vahvasti yliedustettuna.
Vesiliirto vaanii
Tekniikan Maailma -lehti testasi vuonna 2016 renkaan vesiliirtoherkkyyttä kiihdytyskokeella kuuden millin vesimäärällä. Uusi kesärengas ehkäisi vesiliirtoa noin 80 km/h nopeuteen asti. Puoliksi kuluneilla, nelimillisillä renkailla vesiliirtonopeus oli 75 km/h. Huonokuntoisilla, pariin milliin kuluneilla renkailla vesiliirtoon jouduttiin jo 70 kilometrin tuntivauhdissa.
Lisäksi tehtiin jarrutuskokeita märällä asfaltilla 80 km/h ajonopeudesta. Uusilla kesärenkailla jarrutusmatka oli noin 25 metriä. Puoliksi kuluneilla renkailla se venähti parilla metrillä, mutta huonokuntoisilla renkailla peräti 12 metriä pidemmäksi. Vauhtia oli vielä 45 km/h kohdassa, jossa auto pysähtyi uusilla renkailla.
Kulunut rengas huomaamatta
Kampanjapäällikkö Hannu Lintala Autonrengasliitosta arvelee, että monet ajavat renkaansa huomaamattaan kehnoon kuntoon.
– Viime syksynä huonorenkaisista autoilijoista vain joka neljäs tiedosti renkaidensa kunnon. Renkaiden kulumista pitäisi tarkkailla myös ajokauden aikana. Urasyvyys on helppo varmistaa kahden euron kolikolla, jonka ulkoreunus on leveydeltään neljä milliä.
Turvallisuutta voi kohentaa myös sovittamalla omaa ajotapaa vallitseviin olosuhteisiin. Valitettavasti tämä jää monilta tekemättä.
– Tutkimusten mukaan sadekeli ei juurikaan vaikuta käytettyihin turvaväleihin. Sää ja keli vaikuttavat vain vähän keskinopeuksiin, silloinkin kyse on yleensä näkyvyyden heikkenemisestä aiheutuva nopeuden alentaminen. Kuljettajien käyttäytyminen ei muutu riittävästi huonoilla ajokeleillä, tutkimuspäällikkö Juha Valtonen Liikenneturvasta muistuttaa.
Lähde: Autonrengasliitto Kuvituskuva: Liikenneturva/Nina Mönkkönen
