Energiateollisuus: budjettiriihessä huomio sähköautoihin!
Energia-alaa edustava Energiateollisuus muistuttaa, että hallituksen energia- ja ilmastostrategiaan varaama rahoitus tulisi käyttää sähköautoilun ja muiden vaihtoehtoisten käyttövoimien tukemiseen.
Budjettiriihen ajankohtaisuuden innoittamana Energiateollisuus muistuttaa, että kevään kehysriihessä Sipilän hallitus varasi energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon 100 miljoonaa euroa seuraavalle neljälle vuodelle.
Tätä rahaa tulisi energia-alaa edustavan Energiateollisuuden mukaan käyttää sähköautoilun ja muiden vaihtoehtoisten käyttövoimien tukemiseen.
Energiateollisuus arvioi, että tuen avulla Suomessa voi olla yli 20 000 sähköautoa liikenteessä jo kolmen vuoden kuluttua.
Tämä antaa etujärjestön näkemyksen mukaan sysäyksen uusien ja käytettyjen sähköautojen markkinoille sekä latausinfran kehittämiselle. Samalla tuki auttaa Suomea saavuttamaan ilmastotavoitteensa.
Energiateollisuus ry (ET) on energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö. Se edustaa ensisijaisesti yrityksiä, jotka tuottavat, hankkivat, siirtävät ja myyvät sähköä, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä sekä tarjoavat niihin liittyviä palveluja.
Sähkö liikenteen trendinä
Sähköinen liikenne on maailmanlaajuinen trendi ja Suomi on usein mainittu älykkäiden energiajärjestelmien edelläkävijänä. Energiateollisuuden mukaan jo olemassa olevan osaamisen yhdistäminen maailmanlaajuiseen kehitykseen on suomalaiselle yhteiskunnalle mahdollisuus.
Etujärjestö korostaa, että fossiilisen öljyn korvaamiseen biopolttoaineilla, sähköllä ja muilla uusilla teknologioilla voidaan kannustaa verotuksella.
ET:n mukaan ajoneuvoveroa tulisikin porrastaa jyrkemmin hiilidioksipäästöjen verojen mukaan. Polttoaineverotuksen painopistettä haluttaisi siirtää selvemmin hiilidioksipäästöjen verottamiseen.
Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen näkee eri käyttömuotojen osalta parhaaksi ratkaisuksi kuitenkin teknologianeutraalit toimet.
– Näin varmistetaan kilpailu ja paras lopputulos, Nieminen toteaa.
Tasoitusta ei tule antaa naapurimaille
Energiateollisuus korostaa, että Suomi kilpailee energian tuotannossa investoinneista naapurimaiden kanssa.
Etujärjestö tietää kertoa, että länsinaapuri Ruotsi on päättänyt keventää voimalaitosten kiinteistöverotusta asteittain vuoteen 2020 mennessä.
Suomessa vastaavaa ei ole päätetty, joten etujärjestön mukaan Suomi näyttää jäävän kehityksestä jälkeen. Voimalaitosten kiinteistöveroa olisikin tarpeen laskea asteittain muiden teollisuuskiinteistöjen veron tasolle myös Suomessa.
ET korostaa lisäksi, että energia- ja ilmastotavoitteiden näkökulmasta ristiriitaisesta tuulivoiman kiinteistöveron korotuksesta tulee luopua.
Riihessä ei pidä Energiateollisuuden mielestä tarpeettomasti heikentää energia-alan toimintaympäristöä suhteessa kilpailijamaihin ja tarjota niille lisää etumatkaa.
Yhteistuotannon edellytykset huolena
Suomen energiajärjestelmän kannalta tärkeimmän tuotantomuodon eli sähkön ja lämmön yhteistuotannon tulevaisuudennäkymää luonnehditaan vaikeaksi. Tämä tulisi huomioida budjettiriihessä.
Energiateollisuuden mielestä olisikin tarpeen pidättäytyä yhteistuotannon uusista verorasitteista. Etujärjestön näkemys on se, että myös energia- ja ilmastostrategia edellyttää sitä.
ET muistuttaa lisäksi, että metsähakkeen muuttuva sähköntuotantotuki on useissa arvioissa yksi EU:n tehokkaimmista uusiutuvan energian tukijärjestelmistä.
Energia- ja ilmastostrategiassa on päätetty arvioida metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen jatkoa vuonna 2018. Sovituista järjestelmistä ja aikataulusta poikkeaminen nakertaisi Energiateollisuuden mukaan yritysten luottamusta.
ET:n mukaan sähkö- ja kaukolämpö ovat molemmat Suomessa kotitalouksille ja elinkeinoelämälle keskeisiä hyvinvoinnin, työn ja tuloksen tuotantotekijöitä. Budjettiriihessä olisi etujärjestön mielestä valittava tarkoin, mihin valtion verovaroja käytetään ja millä veroilla kuluttajien ostovoimaan vaikutetaan.
Lähde: Energiateollisuus Kuvituskuva: Antti Hentinen/Moottorin arkisto
