Liikenne | Uutinen | 8.8.2020

Lähes puolet suomalaisista huolissaan ikääntyneen läheisen ajokunnosta

Yli 40 prosenttia LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn vastaajista on huolissaan ikääntyneen läheisen ajokunnosta vähintään jonkin verran. Aihe voi kuitenkin olla arka eikä siitä välttämättä uskalleta puhua.

Jaa artikkeli

Yli 40 prosenttia LähiTapiolan teettämään kyselyyn vastanneista suomalaisista on huolissaan ikääntyneen läheisen ajokunnosta. Tämä on huolestuttavan korkea lukema samalla kun liikenteessä on ennätysmäärä ikääntyneitä kuljettajia. Ymmärrettävästi perheenjäsenen tai hyvän ystävän iän noustessa korkeaksi monilla herää huoli tämän pärjäämisestä – kotona voi sattua tapaturmia ja toimintakyky liikenteessä heikentyä.

Ajokuntoa kontrolloidaan viimeistään 70 ikävuoden kohdalla ja lääkärin tulisi tiedottaa poliisia jo aiemmin mahdollisten ajoterveyden havaintojen pohjalta. Kuitenkin jokaisen olisi suositeltavaa myös arvioida itse rehellisesti omaa ajokuntoaan ja myös läheisen ajokunnosta voi keskustella. Aihe on varmasti vaikea.

Moni huolissaan ikääntyneen läheisen ajokunnosta

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan noin kaksi viidestä suomalaisesta on huolissaan läheisensä tai tuttavansa korkean iän vaikutuksesta tämän ajamiseen. Vastaajista 32 prosenttia kertoo olleensa jonkin verran huolissaan ja 9 prosenttia erittäin huolissaan. Kyselyn mukaan huolta iäkkään läheisen ajamisesta tuntevat suunnilleen yhtä usein miehet ja naiset eikä huoli kosketa mitenkään eri tavalla eri kuntia tai alueita Suomessa.

– Ikääntyminen vaikuttaa meihin kaikkiin ja voi tuoda mukanaan esimerkiksi sairauksia sekä reaktiokyvyn ja muistin heikentymistä, mikä aiheuttaa riskejä liikenteessä. Korkea ikä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että kuljettajalle sattuisi enemmän vahinkoja, koska kokemus voi myös tuoda ajamiseen varmuutta ja ennakointikykyä. Oman ja läheisen ajokyvyn kehitystä on kuitenkin hyvä seurata, sanoo liikenneturvallisuuden johtaja asiantuntija Markus Nieminen LähiTapiolasta.

Ikääntyvän väestön Suomessa on yhä enemmän myös ikääntyneitä kuljettajia. Traficomin mukaan 70 vuotta täyttäneitä ajokortinhaltijoita oli vuonna 2019 kaikkiaan lähes puoli miljoonaa. Vielä vuonna 2008 eli runsaat kymmenen vuotta aiemmin heidän määränsä oli noin puolet pienempi.

Tilastoissa näkyvät suuret ikäpolvet sekä yleensä ihmisten parempi vointi: suomalaiset jäävät eläkkeelle aiempaa terveempinä ja jatkavat ajamista pidempään, kun ajokunto on hyvä.

Kun terveys ja havainnointikyky sitten alkaa heiketä, herää myös monen läheisen huoli. Niistä Arjen katsaus -kyselyyn vastaajista, jotka olivat olleet huolissaan läheisensä tai tuttavansa ajamisesta, oli iän vaikutukset ottanut puheeksi 45 prosenttia. Toisaalta käytännössä toinen puolikas vastaajista ei ole tuonut huoltaan esiin ja pyrkinyt esimerkiksi puhumalla puuttumaan tilanteeseen.

– Ajamisen riskeistä ja mahdollisesta autosta luopumisesta ei välttämättä ole helppo aloittaa keskustelua läheisen kanssa. Monelle ikäihmiselle auto voi tarkoittaa vapautta liikkua itse, ja etenkin haja-asutusalueella sen merkitys korostuu. Yhdessä pohtien voidaan kuitenkin löytää toimivia ratkaisuja ja mahdollisesti muita liikkumistapoja, sanoo Nieminen.

Ajoterveys seurantaan

Varttuneen kuljettajan ajoterveys tulee arvioitavaksi viimeistään siinä vaiheessa, kun ikää on kertynyt 70 vuotta ja ajokortti pitää uudistaa. Esimerkiksi henkilöauton, mopon tai moottoripyörän ajokortin uudistamisen yhteydessä yli 70-vuotiaan kuljettajan pitää toimittaa lääkärinlausunto.

Lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa asiasta poliisille jo aiemmin, jos hän huomaan esimerkiksi rutiinitarkastuksen yhteydessä kuljettajan ajoterveyden pitkäaikaisesti heikentyneen. Liikenteen puolella poliisin tehtäviin kuuluu valvoa tielläliikkujien ajokuntoa.

– Jokaisen kannattaa iän karttuessa alkaa seurata omaa ajokykyään. Tuleeko risteyksissä esimerkiksi aiempaa useammin läheltä piti -tilanteita tai tuntuuko liikenteen havainnointi aiempaa raskaammalta. Varovaisuudella, ennakoinnilla sekä pimeäajoa ja ruuhkia välttämällä voi kompensoida iän tuomia haasteita, mutta jossain kohti kannattaa siirtyä muiden tarjoamiin kyyteihin – niin oman kuin muiden terveyden takia, sanoo Nieminen.

 

Lähde: Lähitapiola ja Liikenneturva, Kuvituskuva: Aleksi Makkonen / Liikenneturva

Jaa artikkeli

Keskustelu