Juhannuksesta kesäliikenteeseen

Liikenne Liikennepolitiikka Uutinen 6.5.2021

Jos aikeet onnistuvat, 700 000 sähköistä henkilöautoa vuonna 2030

Fossiilittoman liikenteen tiekartan aikeet eli liikenteen päästöjen vähennyskeinoista päättäminen etenee. Jos toimet purevat, kasvaa sähköinen liikenne merkittävästi.

Suomalaista yksityisautoilijaa koskettavat aikeet etenevät, kuten Moottori vastikään uutisoi. Taustalla on valtioneuvoston hyväksymä periaatepäätös päästötoimista. Liikenteen päästövähennystoimet sisällytetään myöhemmin osaksi energia- ja ilmastostrategiaa ja Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa. Nämä taas annetaan selontekona eduskuntaan.

Hallituksen torstainen päätös tarkoittaa monien eri keinojen samanaikaista ja limittäistä käyttöönottoa. Osa näistä toimista, kuten täyssähköautojen hankintatuet ovat jo käynnissä, ja niitä esitetään jatkettavaksi. Osaan jatkettavista toimista on esitetty myös rahoituksen lisäämistä.

Tavoitteet ovat kovia, kuten se, että Suomen liikenteessä olisi vuonna 2030 noin 700 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa.

Tavoitteeseen on matkaa. Traficomin tietojen mukaan Suomessa oli joulukuun 2020 lopussa liikennekäytössä 9 697 täyssähköistä henkilöautoa, joka on vain 0,35 prosenttia 2 748 448 henkilöauton autokannasta.

Vastaavasti ladattavia bensiinihybridejä oli käytössä 42 658 eli 1,55 prosenttia autokannasta. Ladattavia dieselhybridejä oli 2 963 (0,11 %). Vaihtoehtoisista käyttövoimista ladattavien bensiinihybridien määrä kasvoi viime vuonna kohisten: lähes kaksinkertaisesti edellisvuoteen verrattuna. Muutos selittyy paitsi uusilla ensirekisteröinneillä myös lähes 8 000 käytettynä maahantuodulla ladattavalla bensiinihybridillä.

Liikenteen päästöjen vähentämiskeinoista päättäminen liittyy Fossiilittoman liikenteen tiekarttana tunnettuun työryhmävalmisteluun. Tässä tiekartassa on määritelty alatavoitteita liikennejärjestelmän eri osa-alueille vuosille 2030 ja 2045.

Liikenteen tavoitteita vuosille 2030 ja 2045

  • Liikenteessä olisi vuonna 2030 noin 700 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa ja noin 45 000 sähkökäyttöistä pakettiautoa, joista vähintään puolet olisi täyssähköautoja. Vuonna 2020 sähköautoja oli 55 318, joista 9 697 oli täyssähköautoja.
  • Kaasuautoja olisi vuonna 2030 noin 130 000. Lisäksi Suomen teillä liikkuisi noin 4600 sähkökäyttöistä ja noin 6 200 kaasukäyttöistä kuorma-autoa ja -bussia. Vuonna 2020 Suomessa oli kaasukäyttöisiä henkilöautoja 12 355 ja kuorma- ja linja-autoja noin 300. Sähkökäyttöisiä kuorma- ja linja-autoja oli noin 100.
  • Ajokilometrien määrä olisi lähellä vuoden 2019 tasoa vuosina 2030 ja 2045.
  • Liikenteen energiankulutus pienenisi merkittävästi. Jäljelle jäävä energiankulutus katettaisiin vuonna 2045 sähköllä, vedyllä, biokaasulla, biopolttoaineilla ja muilla uusiutuvilla polttoaineilla.
  • Kaupunkiseuduilla liikuttaisiin vuonna 2030 ja 2045 huomattavasti nykyistä enemmän kävellen, pyöräillen ja erilaisia liikenteen palveluita hyödyntäen. Maaseudulla auto säilyisi pääasiallisena kulkumuotona, mutta sen käyttövoimat muuttuisivat huomattavasti.

Taustalla kovat päästötavoitteet

Kaiken taustalla on, että Suomi on sitoutunut liikenteen päästöjen vähentämisessä kansallisesti siihen, että liikenteen haitalliset kasvihuonepäästöt puolittuisivat vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

Liikenteen osuus – kaikki liikennemuodot huomioiden – Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes, selviää Suomen Ympäristökeskuksen ja Tilastokeskuksen tiedoista. Tieliikenteen osuus päästöistä on vastaavasti noin 17 prosenttia, ja henkilöautoliikenteen osuus noin 9 prosenttia.

Mitä seuraavaksi?

Tämänpäiväisen hallituksen päätöksen perusteella alkaa lainsäädännön valmistelu eri ministeriöissä. Toimenpiteitä edistävät määrärahat on määrä käsitellä vuoden 2022 talousarvion sekä vuosien 2023–26 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä.

Syksyllä 2021 hallitus arvioi, tarvitaanko lisää toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi.

Tekstiä korjattu 6.5. kello 17.05 sen suhteen, ettei valtioneuvoston periaatepäätöstä viedä eduskuntaan, vaan liikenteen päästövähennystoimet sisällytetään myöhemmin osaksi energia- ja ilmastostrategiaa ja Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa. Nämä annetaan selontekona eduskuntaan.

Lisää aiheesta

Jaa artikkeli

Keskustelu