Katso mitä luvassa autoilijoille! – hallituksen päästöaikeet julki

Valtioneuvosto hyväksyi päästölinjauksista periaatepäätöksen. Tavallista yksityisautoilijaakin koskettavat fossiilittoman liikenteen aikeet etenevät. Autoliitto esittää aikeista perusteltua kritiikkiä.

Autoilun päästövähennysaikeet etenevät, päätti valtioneuvosto tänäisessä kokouksessaan. Liikenteen päästöjen vähentämiskeinoista päättäminen liittyy Fossiilittoman liikenteen tiekarttana tunnettuun työryhmävalmisteluun ja sen pohjalta valmisteltuun valtioneuvoston periaatepäätökseen päästötoimista.

Kyseessä on siis valtioneuvoston periaatepäätös, jota ei viedä eduskuntaan. Liikenteen päästövähennystoimet sisällytetään myöhemmin osaksi energia- ja ilmastostrategiaa ja Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa. Nämä annetaan selontekona eduskuntaan.

Tänäiset periaatepäätökset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä koskee kotimaan liikenteen eli autoilun lisäksi meri- ja sisävesiliikennettä sekä lentoliikennettä.

Fossiilittoman liikenteen tiekartta -työryhmän teki linjauksensa liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa.

– Samalla kun uusia ratkaisuja otetaan ennakkoluulottomasti käyttöön, on huolehdittava sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Jos liikenne sähköistyy tavoitteen mukaisesti, myös vaikutus fossiilisen polttoaineen hintaan jää huomaamattomaksi. Kuljetusten kustannuksia pidetään tarkkaan silmällä, liikenneministeri Timo Harakka (sd.) arvioi tehtyjä päätöksiä.

Tukea fossiilisista polttoaineista luopumiseen

Hallituksen tänäiunen päätös tarkoittaa monien eri keinojen samanaikaista ja limittäistä käyttöönottoa – mutta monen päästöjen vähennyskeinon tarkempi vaikutus tai käyttötapa ovat vielä hämärän peitossa.

Ensimmäisen vaiheen tukien ja kannusteiden avulla korvataan fossiilisia polttoaineita muun muassa sähköllä ja biokaasulla, uudistetaan ajoneuvokantaa ja nostetaan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta. Toimenpiteitä on 20 ja ne vähentävät hiilidioksidipäästöjä arviolta noin 0,62 megatonnia, mikä on yli kolmasosa tiekartan tavoitteesta.

Hallituksen päätökset tarvittavista toimista fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi:

• Biokaasun ja sähköpolttoaineiden sisällyttäminen jakeluvelvoitteeseen
• Jakeluinfratuki julkisille lataus- ja kaasuntankkausasemille
• Latausinfratuki taloyhtiöille ja työpaikoille
• Huoltoasemien latauspisteiden sääntelytarpeen arviointi
• Latauspalveluiden yhteiskäyttö ja roaming

Toimet autokannan uudistamiseksi

• Autovalmistajia koskevan sitovan hiilidioksidiraja-arvon päivittäminen
• Täyssähköautojen hankintatuki
• Konversiotuet etanoli- ja kaasuautoille sekä mahdollisesti myös sähkökäyttöisille kuorma-autoilleRomutuspalkkiokampanjat
• Sähkö- ja kaasukäyttöisten pakettiautojen hankintatuki
• Sähkö- ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuet
• Julkisen sektorin puhtaat ajoneuvohankinnat
• Puhtaiden ajoneuvojen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien tutkimus

Toimet liikennejärjestelmän tehostamiseksi

• Liikennejärjestelmäsuunnitelmat (Liikenne12-suunnitelma ja kaupunkien suunnitelmat)
• Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma ja olosuhteiden parantaminen
• Joukkoliikennetuet
• Liikkumisen ohjauksen tuki
• Suuret ajoneuvot tiekuljetuksissa
• Väylien kunnossapito
• Logistiikan digitalisaatio

Osa näistä luetelluista toimista, kuten kaasukäyttöisen kuorma-auton ja täyssähköautojen hankintatuet ovat jo käynnissä, ja niitä esitetään jatkettavaksi. Osaan jatkettavista toimista on esitetty myös rahoituksen lisäämistä.

Henkilöautoilun osuus alle kymmenys

Suomi on sitoutunut liikenteen päästöjen vähentämisessä kansallisesti EU-linjauksiin ja siihen, että päästöt puolittuisivat vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta ja yltäisivät nollatasoon vuoteen 2045 mennessä.

Asioiden suhteuttamiseksi on hyvä mieltää, ettei tieliikenteen ohella haitallisten päästöjen aiheuttajia ovat esimerkiksi energiateollisuus, meriliikenne ja asuinrakennusten lämmitys.

Liikenteen osuus – kaikki liikennemuodot huomioiden – Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin viidennes, selviää Suomen Ympäristökeskuksen ja Tilastokeskuksen tiedoista. Tieliikenteen osuus päästöistä on vastaavasti noin 17 prosenttia, ja henkilöautoliikenteen osuus noin 9 prosenttia.

Autoliitto: päästötoimia muttei hinnalla millä hyvänsä

Moottori on käsitellyt kaavailtuja päästöjen vähennyskeinoja kattavasti useaan otteeseen esimerkiksi kertomalla maaliskuun lopulla, että myös ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä on käsitellyt asiakokonaisuutta.

Autoliitto on kritisoinut aikeita muun muassa siitä näkökulmasta, että päästösuunnitelmien vaikutusten arviointi on jäänyt heikolle tolalle. Autoliitto on huomauttanut, että ”aidossa vaikutustenarvioinnissa pitäisi olla samaan aikaan arvioitavana kaikki asiaan vaikuttavat suunnitelmat, kuten Liikenne 12- ja valtiovarainministeriön verotyöryhmän työt, jotta voitaisiin tehdä kattava kokonaisarviointi lopputuloksesta ja sen vaikutuksista.”

Vaikutusarviointi pitää sisällään kaikki tiekartan 1. vaiheen toimet, ja loput (myös muissa yhteyksissä päätettävät toimet kuten liikenteen verotus) arvioidaan syksyllä 2021.

Arviointia hankaloittaa Autoliiton näkemyksen mukaan se, että mahdolliset veropäätökset on lykätty kuntavaalien takia ensi syksyyn. Valtiovarainministeriön liikenteen verotyöryhmän toimikausi jatkuu 19.5. saakka, joten työryhmän raportti luovutetaan ministeri Matti Vanhaselle (kesk.) toukokuussa.

– Hyvässä ja käyttökelpoisessa vaikutustenarvioinnissa arvioidaan myös tappiot, joita nykyisen järjestelmän suorien ja välillisten hyötyjen menetyksestä syntyy. Ei ole hyväksyttävää, että selvitetään vain vaihtoehtoisen mallin hyödyt ja nykymallin haitat, Autoliitto kiteyttää.

– Liikenteen ilmastotoimia tarvitaan, muttei hinnalla millä hyvänsä, on Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen kiteyttänyt päästökeinojen valinnasta.

Tievero kummittelee yhä mukana

Päästökeinojen valikoimasta voidaan odottaa päätöksiä syksymmällä. Tämä päästötoimien kolmas vaihe edellyttää todennäköisesti poliittisesti kaikkein vaikeimpia päätöksiä ja etujen sovittelua.

Kuntavaalien mentyä päätetään myös tarvittavista lisätoimista – ehdollisesti.

Liikenne- ja viestintäministeriö on jo aiemmin kertonut, että ”syksyllä 2021 hallitus arvioisi sitä, riittävätkö EU-tasolla tehtävät päätökset sekä tiekartan ensimmäisen ja toisen vaiheen keinot Suomen liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Jos tavoite ei näyttäisi toteutuvan, hallitus tekisi päätökset muista tarvittavista toimista. Tätä varten hallitus jatkaisi eri toimenpiteiden, kuten fossiilisten polttoaineiden kansallisen päästökaupan sekä ajoneuvokilometreihin ja tieluokkiin perustuvan liikenneveromallin valmistelua.”

Samainen linjaus on kirjattu tänäiseenkin liikenneministeriön tiedotteeseen.

Autoliitto on tuonut esiin, ettei henkilöautojen verotukseen ei tarvita kallista satelliittiperusteista järjestelmää tai ruuhkamaksuja.

Pasi Nieminen on todennut, että ”ei meillä ole ruuhkia, joita täytyisi suitsia. Ymmärrän, että veroeuroja tarvitaan, mutta sitä varten ei tarvita ruuhkamaksuja tai tule rakentaa kalliita järjestelmiä kuten liikkumisen satelliittiseurantaan perustuvia kilometriveroja

Suomi on Niemisen mukaan pitkien etäisyyksien harvaan asuttu maa, jossa päivittäiset matkaketjut ovat pitkiä.

– Suomessa, Euroopan unionin harvimmin asutussa pohjoisessa maassa vaihtoehtoisten liikkumismuotojen järjestämisen on kallista ja haastavaa. Joukkoliikenteelle ei ole edellytyksiä, jos ei ole joukkoja eivätkä sääolosuhteet suosi kaikkia liikkumismuotoja.

Biovelvoite hiertää

Hallitus päätti huhtikuun alkupuolella viedä eduskuntaan lakiesityksen, jolla säädetään liikennepolttoaineiden kansallisen jakeluvelvoitteen soveltamisalan laajentamisesta biokaasuun ja muuta kuin biologista alkuperää oleviin uusiutuviin nestemäisiin ja kaasumaisiin polttoaineisiin.

Suomessa jakeluvelvoite koskee tätä nykyä bensiinin ja dieselin myyjiä. Jakeluvelvoite perustuu lakiin, ja sen avulla on määrä edistää biopolttoaineiden käyttöä moottoribensiinin ja dieselöljyn korvaamiseksi liikenteessä. Jakeluvelvoiteprosentti liikennepolttoaineiden energiasisällöstä on tänä vuonna 18 prosenttia, josta sitä on vuosittain tarkoitus nostaa siten, että jo vuonna 2025 velvoiteprosentti on 24 ja 30 prosenttia vuonna 2029 ja sen jälkeen.

Velvoitteen tarkoituksena on edistää uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä. Jakeluvelvoite koskee nestemäisiä liikenteessä käytettäviä polttoaineita, jotka tuotetaan biomassasta.

Jakeluvelvoiteprosentin mahdollinen kasvattaminen, esimerkiksi kaavailtuun 34 prosenttiin, nostaa Moottorin haastattelemien polttoainealan asiantuntijoiden mukaan polttonesteiden litrahintaa.

Harva autoilija mieltää, kuinka paljon polttoaineiden kuluttajahintoihin vaikuttavat monet polttoaineille sälytetyt verot kuten arvonlisävero (24 %) ja valmistevero. Autoileva kuluttaja ei välttämättä tule ajatelleeksi, että verojen osuus dieselin pumppuhinnasta on noin 55 prosenttia ja bensiinin hinnasta noin 65 prosenttia. Polttoaineverotusta on kiristetty vuosina 2012, 2014, 2015, 2017 ja 2020 sekä kuluvan vuoden alussa eräiden diesellaatujen osalta.

Kuten Moottori jo aiemmin uutisoi, Autoliitto on uumoillut, että päästökeinot voivat tarkoittaa polttoaineiden, jopa hallitsemattomia hinnannousuja.

Tekstiä korjattu 6.5. klo 17 sen osalta, ettei valtioneuvoston periaatepäätös etene eduskuntaan, vaan päästövähennystoimet sällytetään myöhemmin osaksi energia- ja ilmastostrategiaa ja Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa. Nämä annetaan selontekona eduskuntaan. VM:n työryhmän toimikausi päättyy 19.5.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: valtioneuvosto, liikenne- ja viestintäministeriö, Tilastokeskus, Suomen Ympäristökeskus

a:5:{i:0;s:5:"90377";i:1;s:5:"84607";i:2;s:5:"91401";i:3;s:5:"92882";i:4;s:5:"92878";}