Bensapumpulla hirvittää, menoveden litrahinta nousee mutta miksi?

Polttonesteiden hinnat ovat kohonneet monen mielestä jo kipurajoille. Bensiinin ja dieselin litrahinnat ovat nousseet nyt alkuvuodesta, mutta mitkä eri tekijät selittävät hinnannousua?

Bensiinin hinta on kohonnut monen autoilijan mielestä jo kipurajoille. Autoilusta on alkuvuodesta tullut kalliimpaa.

Autoilijat eivät ole voineet olla havaitsematta, että huoltamoiden valopyloneiden ilmoittamat polttonesteiden litrahinnat ovat olleet alkuvuoden nousussa. Kivunneet litrahinnat ovat näkyneet tietty autoilijoiden kukkarossakin.

Liikenteen polttonesteiden eli bensiinin ja dieselin litrahintoja seuraavan riippumattoman polttoaine.net -sivuston mukaan valtakunnalliset keskihinnat 10.3. olivat seuraavat: 95E10 1,642 €/l, 98E5 1,731 €/l ja diesel 1,530 €/l.

Edullisinta 95E10-bensiiniä sai eilen Lahdesta 1,508 euron litrahinnalla ja edullisinta 98E5-bensiiniä Kuopiosta 1,589 euron litrahinnalla. Kalleimmillaan nämä menovedet maksoivat 1,699 ja 1,749 euroa litralta.

Vielä viime vuonna ja etenkin kesällä litrahinnat olivat selvästi alhaisemmalla tasolla ympäri Suomen. On syytä kysyä asiantuntijoilta miksi näin, mitkä eri tekijät selittävät tätä polttonesteiden hinnannousua?

Maailmanmarkkinahinta ja muut syyt

Yksityisiä huoltamo- ja liikennepalvelualojen yrittäjiä ja yrityksiä edustava etujärjestö tuntee liikennepolttonesteiden litrahintojen perusteet.

– Bensiinin ja myös dieselin hinnat Suomessa pohjautuvat maailmanmarkkinahintoihin, josta suurin hinnannousu johtuu. Lisäksi hintaan vaikuttaa biovelvoitteen osuuden kasvu, Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liikennepalvelualojen Liitto SBL ry:n toimitusjohtaja Jari Salonen taustoittaa.

– Myös öljy-yhtiöiden välinen kilpailu vaikuttaa polttonesteiden hintoihin, suurimmillaan 5–10 senttiä per litra viikkotasolla, Salonen täydentää.

Nesteen Suomen asemaverkostosta vastaavan johtaja Katri Taskinen kertoo litrahinnan muodostuvan monesta eri tekijästä.

– Yksittäistä selittävää tekijää polttoaineiden pumppuhintojen muutoksille on mahdotonta antaa. Hintoihin vaikuttavat muun muassa maailmanmarkkinat, valuuttakurssit, paikallinen kilpailu sekä verotus.

Taskinen kertoo, että öljyn maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet yli 50 % vuoden 2020 syksystä lähtien, ja nykyinen raakaöljyn hinta vastaa vuoden 2019 tasoa. Öljyn hinnannousua selittävät usko kysynnän kasvuun koronarokotusten myötä, öljyntuottajien kurinalaiset tuotannon rajoitustoimet ja yleinen sijoittajien aktiivisuus hyödykemarkkinoilla.

– Raakaöljyn hinta on nyt niin korkealla, että se tukee tuotannon kasvattamista, mutta tämä vaikuttaa lopputuotteiden markkinaan viiveellä, Taskinen selvittää.

Toukokuuta muistellessa

Viime vuonna litrahinnat tulivat alaspäin tammikuusta alkaen kuukausi kuukaudelta aina toukokuuhun asti, jolloin 95E10-bensiini maksoi litralta 1,28 euroa, 98E5-bensiini 1,36 euroa litralta ja diesel 1,116 euroa litralta.

– Ei ihme, että moni autoilija kaiholla muistelee viime kesää, Autoalan tiedotuskeskuksen liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja kiteyttää.

Litrahintojen laskemisen taustalla viime vuonna oli raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen lasku, joka taas pitkälti johtui koronan globaaleista talousvaikutuksista.

Jakeluvelvoite tuo hintapaineita

Miten Fossiilittoman liikenteen työryhmän kaavailema biojakeluvelvoitteen kasvu vaikuttaisi litrahintaan?

– Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta valtioneuvoston kaavailema jakeluvelvoitteen kasvu johtaa toteutuessaan vääjäämättä polttoaineiden hintojen nousuun, Salonen arvioi.

Nesteen yhteiskuntasuhdejohtaja Ilkka Räsänen otti yrityksen kotisivuilla äskettäin kantaa polttoaineiden hintoihin.

Räsäsen mukaan biopolttoaineiden tulevaisuuden hintojen arviointia vaikeuttaa erityisesti uusien teknologioiden kehitys ja uusien raaka-aineiden markkinoille tulo. Lisäksi tilanteeseen vaikuttavat vaihtoehtoisten uusiutuvien polttoaineiden, kuten biokaasun ja niin sanottujen sähköpolttoaineiden, kehittyminen sekä sähköautojen markkinoille tulo.

Lakiin perustuva jakeluvelvoite

Jakeluvelvoite perustuu lakiin, ja sen avulla on määrä edistää biopolttoaineiden käyttöä moottoribensiinin ja dieselöljyn korvaamiseksi liikenteessä. Jakeluvelvoiteprosentti liikennepolttoaineiden energiasisällöstä on tänä vuonna 18 prosenttia, josta sitä on vuosittain tarkoitus nostaa siten, että jo vuonna 2025 velvoiteprosentti on 24 ja 30 prosenttia vuonna 2029 ja sen jälkeen.

Velvoitteen tarkoituksena on siis edistää uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä. Jakeluvelvoite koskee nestemäisiä liikenteessä käytettäviä polttoaineita, jotka tuotetaan biomassasta.

Nesteen Ilkka Räsänen viittaa valtioneuvoston teettämään “Biopolttoaineiden kustannustehokkaat toteutuspolut vuoteen 2030” -raporttiin, jonka mukaan jakeluvelvoitteen suora vaikutus polttoaineiden hintaan on keskiarvoisesti 5 % vuonna 2030 (vaihteluväli -3 ja +14 %:n välillä), mikäli sähköautoja saadaan 250 000 kappaletta ja energiatehokkuus paranee.

Sentitkin tuntuvat kukkarossa – vuodessa

Muutaman sentin hinnanmuutos litrahinnassa ei välttämättä tunnu merkittävältä asialta. Mutta jos autoilija laskee, miten esimerkiksi 6,5 sentin korotus litrahintaan vaikuttaa vuodessa, joutuu kuvetta jo kaivamaan. Esimerkiksi 30 000 kilometriä vuodessa 7,0 l/100 km keskikulutuksella ajavan on tämän suuruisen litrahinnan korotuksen vuoksi löydettävä lähes 140 euroa lisää rahaa kattamaan vuotuisia polttoainekuluja.

Teksti: Marko Jokela Kuva: Moottorin arkisto Lähteet: Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liikennepalvelualojen Liitto SBL ry, Neste, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 63/2018: Biopolttoaineiden kustannustehokkaat toteutuspolut vuoteen 2030