Näin moni autoilija ajaa ylinopeutta koulujen läheisyydessä – ”Asenteet ja käyttäytyminen eivät kohtaa ratin takana”

Suurella osalla autoilijoista on hankaluuksia noudattaa nopeusrajoituksia taajamassa. Yli 20 prosenttia kuljettajista ajoivat koulun lähistöllä jopa 10 kilometriä tunnissa ylinopeutta vaikka suurin osa suomalaisista kuitenkin tiedostaa kuinka suuri vaikutus edellä mainitulla ylinopeudella on turvallisuuteen.

Suurin osa suomalaisista tiedostaa, että turvallisuuteen vaikuttaa se, ajaako 40 km/h vai 30 km/h, selviää Liikenneturvan teettämästä kyselystä. Samalla vain harva pitää yhdentekevänä sitä, jos heidän ajonopeutensa herättää muissa pelkoa tai turvattomuutta. Kysely teetettiin toukokuussa 2026 ja siihen vastasi 1 040 henkilöä, joista autoilevia oli 70 prosenttia.

Autoilijoiden nopeuksia tutkiessa koulujen lähisuojateillä, kuljettajista 83 prosenttia ei noudattanut nopeusrajoituksia ja peräti 21 prosenttia kuljettajista ajoivat tilanteeseen yli kymmenen kilometrin ylinopeudella.

Nopeudet mitattiin Helsingissä, Jyväskylässä, Mikkelissä, Oulussa, Rovaniemellä ja Turussa toukokuussa 2026. Mitattuja autoilijoita oli yhteensä 5 494 ja mittauspaikkana toimi suojatie koulun lähellä, jossa nopeusrajoitus on 30 km/h. Suojatiet eivät olleet korotettuja eikä tiellä ollut hidastetöyssyjä.

– Asenteet ja käyttäytyminen eivät kohtaa ratin takana. Alempien nopeusrajoitusten tuomat turvallisuushyödyt tunnistetaan laajasti, mutta kaasujalkaa tieto ei tavoita, Liikenneturvan suunnittelija Tomi Niemi summaa.

Jarrutusmatka kasvaa merkittävästi

Kun autolla ajetaan kolmenkympin sijasta neljääkymppiä, nopeuden muutos ei tunnu ratin takana järin merkittävältä. Se, että ei hidasta vaikuttaa kuitenkin jarrutusmatkaan ja törmäyksessä jäännösnopeuteen.

– Kuljettajien subjektiivinen kokemus muutaman kilometrin ylinopeudesta voi antaa sen kuvan, että ylitys on riskitön. Näin ei kuitenkaan ole, Niemi tähdentää.

– Korkeammalla nopeudella on erityinen merkitys silloin, jos – tai tässä tapauksessa kun – samaa ylinopeutta ajaa yhden auton sijasta isompi osa liikenteestä. Taajamaliikenteessä onnettomuuksien kärsijänä on usein jalankulkija tai pyöräilijä. Vastuu toisten turvallisuudesta on pitkälti autoilijan.

Toki myös jalankulkijalla ja pyöräilijällä on vastuu omasta kulkemisestaan liikenteessä. On siis tärkeää, että varsinkin lapset harjoittelevat liikenteen seassa kulkemista esimerkiksi koulumatkoja varten.

Hidasta ennen suojatietä

Liikenneturvan kyselyssä miltei joka kolmas kuljettaja kertoo edeltäneen vuoden aikana vähintään kerran ajaneensa sellaista nopeutta, ettei ole ehtinyt antaa tietä jalankulkijalle suojatiellä. Kolme viidestä kertoo huomanneensa suojatielle astuvan jalankulkijan vasta viime hetkellä.

Riskitilanteisiin Niemellä on yksinkertainen ratkaisu: vauhtia pois.

– Taajamassa liikkuu paljon suojatonta liikennettä. Näin koulujen alun kynnyksellä liikenne vain vilkastuu koululaisista. Jokaisen kuljettajan tulisi unohtaa kiire ja hillitä kaasujalkaansa edes sen verran, että noudattaa nopeusrajoituksia, Niemi ohjeistaa.