Maistiainen: perusteellisesti uudistunut Mercedes-Benz S 580e on kalleimpia autoja, joiden ostamisessa voi olla vielä jotain järkeäkin

Perinteinen S-sarjalainen puolustaa hyvin paikkaansa muuttuvilla automarkkinoilla, ja oli varmasti valmistajalleen paras mahdollinen 140-vuotislahja.

Eräs automaailman suurimmista käsitteistä koki 29. tammikuuta 2026 mallihistoriansa suurimman uudistuksen siirtymättä kokonaan uuteen sukupolveen. Se, että Mercedes-Benz W223 eli markkinointikielellä S-sarjan seitsemäs sukupolvi lanseerattiin uudistuneena juuri tuolla päivämäärällä, ei ole sattumaa. Tuolloin nimittäin Mercedes-Benz juhlisti 140-vuotispäiväänsä pisimmällä mahdollisella laskentatavalla, Karl Benzin Patent-Motorwagenista käsin katsottuna.

Kokonaisten 2 700 uuden osan tai osakokonaisuuden vahvuudella uudistunut, perinteinen lippulaivasedan on Mercedes-Benzin paras syntymäpäivälahja itselleen, vaikka markkinoiden paine ei tällä hetkellä perinteisiä sedaneita suosikaan. Tälle toteamukselle perusteet löytyvät jo maistiaisen kautta, mutta asian alleviivaamiseksi on paikallaan kerrata myös hiukan historiaa. Seuraa siis pakollinen historiaosuus.

Elävän elämän koelaboratorio

Joku varmasti pitää S-sarjan Mercedestä henkilöautoksi yliampuvana, hedonistisena ja rehentelevänä, joka vielä kaiken lisäksi saa naapurit kateellisiksi - riippuu toki naapurustosta.

Asiaan on kuitenkin otettavissa myös hyvin toisenlainen näkökulma, ja se liittyy siihen, miksi tätä kyseistä automallisarjaa on kutsuttu automaailman suunnannäyttäjäksi.

On olemassa useita turvallisuuteen ja mukavuuteen liittyviä keksintöjä, joita pidämme nykyautoissa itsestäänselvyyksinä, tai joita vähintään löytyy monista nykyaikaisista automalleista, jotka juontavat juurensa suoraan S-sarjan Mercedekseen tai sen edeltäjiin.

Mercedeksen "Sonderklasse"-mallissa vuosikymmenten varrella ensimmäisenä nähtyihin ominaisuuksiin kuuluvat muun muassa sellaiset keskeiset turvavarusteet kuin ABS-jarrut, ESP eli ajovakauden hallintajärjestelmä, turvakori, törmäysvyöhykkeet, turvatyynyt, (nyt jopa takaistuinten turvatyynyt), turvavöiden esikiristimet sekä klusterillinen aktiivisia turvajärjestelmiä, joita W220 toi markkinoille Pre Safe -järjestelmän myötä vuonna 2002.

Ajettavuutta ja ajomukavuutta parantavia ominaisuuksia, joita S-sarjan Mercedes on tuonut automaailmaan ensimmäisenä, ovat muun muassa Magic Body Control, joka siis havaitsee kameroilla epätasaisuuksia edeltä käsin sekä hyvin monien autoilijoiden nykyisin tuntema ja rakastama adaptiivinen vakionopeudensäädin, joka on niin ikään W220:n uutuuksia.

Entäpä täysin led-tekniikalla toteutettu valaistus, litiumioniakku auton ajoakkuna tai sivupeileihin integroidut sivuvilkut? Nekin ovat esimerkkejä ominaisuuksista, jotka on nähty ensimmäisenä jossain S-sarjan Mercedeksen sukupolvista.

Pointti tässä historiantunnissa oli siis se, että monet tielläliikkujien turvallisuutta ja mukavuutta pysyvästi parantaneet keksinnöt on ensin pitänyt maksattaa tällaisella halomallilla, jota voidaan valmistaa hyvällä katteella, ja josta riittävän moni siihen kykenevä on valmis maksamaan paljon rahaa.

Historian varrella aika monessa tapauksessa on ollut niin, että jokin myöhemmin valtavirtaistunut keksintö on ensin ollut harvojen herkkua. Mitenkäs se Mersun vanha suomenkielinen mainoslause menikään?

Esikuvallinen ajettava; odottiko joku jotain muuta?

Maistiainen Mercedes-Benz W223:n toisesta painoksesta otettiin pitkän akselivälin (eli tarkalleen ottaen V223:n) lataushybridiversiolla eli 580e:llä. Takaluukun merkinnöissä sen erottaa Suomen mallistosta puuttuvasta uudesta tasakampi- eli flat plane -rakenteella ja kuivasumppuvoitelulla varustetusta poikkeuksellisesta uudesta M177 Evo -tyypin V8:sta vain yksi e-kirjain, mutta muita eroja löytyy senkin edestä. Sanotaan nyt vaikka yhtenä keskeisenä se, että tässä S 580e:ssä on melkein 50 hevosvoimaa S 580:tä enemmän tehoa.

Maistiaisyksilö oli myös AMG Line, mutta S-sarjalaisen tapauksessa tämä ominaisuus vaikuttaa vain ulkonäköön, ja siihenkin melko maltillisesti.

S 580e:n ehostettu lataushybridijärjestelmä tarjoaa 100 kilometrin edestä sähköistä toimintamatkaa, ennen kuin M256-tyypin 3,0-litraisen rivi-6-bensiinimoottorin on viimeistään otettava ohjat.

Itse asiassa tehtaan ohje on, että uutena autolla olisi ajettava ensimmäiset 1 500 kilometriä polttomoottorilla, jotta se tulisi oikeaoppisesti sisäänajetuksi. Maistiaisyksilöllä sisäänajovaihe oli kuitenkin tehty, joten matkaan lähdettiin sähkömoodissa. Kaikki S-sarjan malliversiot ovat nelivetoisia, ja energiamonitorin mukaan myös sähköajotilassa mentiin useinkin nelivedolla.

Kaikki pyörät osallistuvat S-sarjalaisessa joidenkin muiden automallien tavoin myös ohjaamiseen, mikä tuo helpotusta ison auton pyörittelyyn kaupungissa sekä myös tarkkuutta kaarreajoon suuremmillakin nopeuksilla. 60 km/h nopeudelta asti takapyörät kääntyvät etupyörien kanssa samansuuntaisesti, sitä alemmilla nopeuksilla eri suuntaan.

Nelipyöräohjauksen ja ties minkä muiden keinojen kautta Mercedes-Benz on saanut tämän 5,289 metrin kokonaispituudella ja 3,216 metrin akselivälillä varustetun yli kaksitonnisen auton tuntumaan ajossa selvästi kokoaan pienemmältä, ainoastaan taustapeilistä kaukana häämöttävät takaistuinten pääntuet paljastavat auton huomattavan mitan.

Konepelti on nykysukupolvessa sen verran viistetty, ettei se enää näy kuljettajalle, mutta tähti toki edelleen pilkottaa keulalta. Ei sillä, että kaiken avustinarmadan jälkeen auton ulkomittoja tarvitsisi hirveästi pystyä arvioimaan, autohan pystyy muun muassa muistamaan reittinsä niin, että se pystyy itse peruuttamaan pois ahtaasta paikasta jälkiään pitkin.

Juuri ajettavuuden osa-alueella S-sarjalainen on edelleen selvästi edellä parhaimpiakin luksus-SUV:eja, ovathan silkat luonnonlait tässä asiassa sen puolella. Auton ohjauskin on (tietenkin) huipputarkka, ja mutkaan uskaltaa ajaa rehvakkaasti. Tavan autosta S-sarjalaiseen hypätessä tulee aluksi kehollaan valmistauduttua erilaisiin kuoppiin, töyssyihin ja muihin hidasteisiin, mutta nopeastihan sitä tajuaa, että se on täysin turhaa.

S 580e:n polttomoottorina toimiva M256 on tuttu muun muassa Mercedes-AMG E 53:sta, mutta S 580e:n tapauksessa moottori ei pidä itsestään meteliä. Ainoastaan urheiluasetuksella kuljettajan niin halutessa moottori antaa kiihdytyksessä itsestään ääninäytteen nätin rivi-6:n vaimeana murinana.

Myös hybridijärjestelmän toiminta on ensiluokkaista, ja yhteispeli eri voimanlähteiden välillä niin saumatonta ja eleetöntä, ettei autossa matkustava usein edes tiedä millä kulloinkin ajetaan. Ja rengasmeluhan ei suinkaan voimalinjan ääniä ole peittämässä, sillä niitä ei ole juuri nimeksikään.

Ainoa jäljelle jäävä kysymys on, odottiko joku S-sarjan Mercedeksen tasoiselta autolta jotain muuta kuin edellä kuvailtua?

Tästä ei auto enää mainittavasti parane

Näin päästään varsinaiseen lopputulemaan, siihen mitä tässä on koko ajan ajettu takaa.

S-sarjalainen tarjoaa enemmän tai vähemmän alle tai sitten maistiaisauton tapauksessa jonkin verran yli 200 000 euron hinnallaan oikeastaan kaikki keksinnöt, mitä henkilöautoon on viimeisten 140 vuoden aikana saatu.

S-sarjalainen on kaikessa ylenpalttisuudessaan myös yksinkertaisen tyylikäs auto, helppo silmälle. Sen ei tarvitse esittää mitään, eikä yrittää herättää huomiota millään muotokikkailuilla.

Poikkeuksena tähän voi toki olla päivityksen myötä kojelaudalle tullut valtava oled-näyttö, jonka myötä lähes koko kojelauta on ratista oikealle päin yhtä suurta lasinäyttöä. Tämä varmasti jakaa mielipiteitä, vaikka S-sarjalainen saikin pitää tyylikkään erillisen 3D-mittaritaulunsa myös päivityksen jälkeen.

Kun S-sarjalainen on ottanut kuljettajansa ultramukavalle ja -tukevalle istuimelleen, lämmittänyt turvavyön, hieronut mitä mielikuvituksellisimmilla hierontaohjelmilla, täyttänyt ulkokaarteen puoleisia ilmatyynyjä tarjotakseen vieläkin enemmän sivuttaistukea, soittanut musiikkia levytysstudiotasoisella, Dolby Atmosin johtamalla äänentoistojärjestelmällään, ja tarjonnut edellä kuvaillun kaltaisen ajokokemuksen, ei voi todeta muuta kuin että autoa tästä ei voi nykytekniikalla enää juuri paremmaksi saada.

Luksusautosta voi kyllä helpostikin maksaa tätä enemmän ja keräilyharvinaisuudet ovat toki asia erikseen, mutta tästä hinnasta ylöspäin mentäessä auton taso ei enää korreloi hinnannousun kanssa. Perusmallin S-sarjalaisen uskaltaisi siis todeta olevan kallein auto, jonka ostamisessa voi olla vielä niin sanotusti jotain järkeäkin. Edes pikkiriikkisen.