Nimi muutettu: tältä olisi näyttänyt ainutlaatuinen Porschen versio Lada 2103:sta, jota VAZ ei lopulta hyväksynyt

Kalenterin perusteella ei ole aprillipäivä, joten kyllä tämä kannattaa uskoa. VAZ-Porsche 2103 oli ensisijaisesti Porschen tapa tehdä Ladasta parempi auto.

Porsche ja "Lada" ovat lähes joka mahdollisella tavalla autonvalmistajien kirjon eri ääripäitä, mutta niiden historiasta löytyy myös yllättäviä yhtäläisyyksiä. Tämän vuoden 1976 prototyypiksi jääneen yhteistyömallin ohella neuvostoliittolaisen/venäläisen autoteollisuuden ja Porschen välillä on nähty kumppanuuksia, joita ei tässä maailmantilanteessa voisi kuvitellakaan.

Kuinka parantaa Ladaa?

Eli kuinka parantaa parasta? Ehkei kuitenkaan ihan näin. Fiat 124:n perustalle tehty pitkäaikainen Lada Classic -sarja kuuluu automaailman pilkatuimpaan puoliskoon, mutta ei toki voi kiistää, etteikö siinä olisi myös kiistattomia hyviä puolia.

Noihin hyviin puoliin eivät kuitenkaan ensisijaisesti kuulu ergonomia, ajomukavuus tai viimeistely. Tähän Porschella oli tarjota uutta kulmaa.

Näin ollen Porschen johtaja Ernst Fuhrmann sopi Neuvostoliiton autoteollisuudesta vastanneen ministerin Viktor Poljakovin kanssa vuonna 1975 kolmivuotisen, 500 000 Länsi-Saksan markan arvoisen sopimuksen, jonka myötä Porsche auttaisi VAZ:ia eli Volgan Autotehdasta, Ladojen valmistajaa, autojensa suunnittelussa.

Suunnitelman ensimmäinen askel oli Porschen oma versio VAZ-2103:sta eli meikäläisittäin Lada 1500 S:stä. Ulkoisesti Porsche suunnitteli Ladaan uuden keulan, jossa oli korinvärinen, muovinen puskuri sekä maski. Niin ikään kromattu takapuskuri vaihtui korinväriseen. Oikeastaan kaikki muu ulkokuoressa, mukaan lukien kromatut ovenkahvat sekä vanteet, saivat kuitenkin jäädä. Ulkoisesti VAZ-Porsche 2103 muistuttaa siis vielä paljon Ladaa.

Ehdottomasti eniten Porschen kädenjälkeä olikin nähtävissä sisustassa. Porsche asensi autoon uuden, tyylikkäämmän kojelaudan ja mittaritaulun sekä peräti nahkaistuimet. Ohjauspyörä on periaatteessa sama kuin Porsche 928 -urheiluautossa, joka esiteltiin parisen vuotta myöhemmin. Matkustusmukavuudessa tai ajettavuudessa auttoi myös Porschen uudelleensäätämä jousitus.

Kaikesta huolimatta Porschen kohentama Lada ei lopulta VAZ:ille kelvannut. Neuvostovalmistajalla oli jo putken päässä VAZ-2106 eli klassisen Ladan seuraava kehitysversio. VAZ-Porsche 2103 olisi varmasti ollut elementissään vientituotteena, Ladan länsiversiona. Esimerkiksi Suomessa Ladat olivat aikoinaan suosittuja siksi, että ne tulivat Neuvostoliitosta vaihtokauppana, ja siten jokainen Suomeen tuotu Lada poiki vientiä itään eli sitä kautta työtä Suomeen.

VAZ-Porsche 2103 - se yksi ainoa kappale - valmistettiin Porschen fasiliteeteissa Stuttgartissa. Auto on 48 vuoden jälkeenkin yhä olemassa, tosin ei Porschen hallussa, vaan ilmeisesti jonkun entisen porschelaisen omassa autokokoelmassa Saksassa.

Porschen myöhempiä itäyhteyksiä - muistoja entisestä maailmanajasta

Vuoden 1975 sopimus Neuvostoliiton autoteollisuusministerin ja Porschen johdon välillä kuivui siis melko lailla kokoon, mutta Porsche on sittemmin toiminut uudelleen "neuvonantajana" Neuvostoliiton ja Venäjän autoteollisuudessa.

Neuvostoliiton loppuaikana AvtoVAZ ja Porsche suunnittelivat yhdessä uuden Lada-sukupolven korin. Työnimellä Lada 300 kulkeneessa projektissa Porsche auttoi korin aerodynamiikkasuunnittelussa muun muassa tuulitunneleissaan Stuttgartissa. Tuloksena oli uudenlainen Lada-malli 110, joka oli tuotannossa varsin pitkään.

Toinen, useampaa astetta hurjempi esimerkki asiasta on Aurus Senat, nykyvenäläinen luksusauto, jonka tuotanto alkoi vuonna 2018. Senat on moskovalaisen NAMI-instituutin käsialaa, paitsi että sen toteutuksessa on runsaasti ulkomaalaistakin kädenjälkeä. Sen lisäksi, että merkittävä osa hankkeen rahoituksesta tuli Yhdistyneistä Arabiemiirikunnista ja Senatin korimuotoilusta on vastannut yhdysvaltalaismuotoilija Mike Robinson, auton 4,4-litraisen tuplaturbo-V8:n suunnittelussa ilmeisen merkittävää osaa ovat näytelleet saksalaiset Porsche sekä Bosch. Aurus Senat on erityisen tunnettu Venäjän presidentin virka-autona, ja ehdittiin se niissä tehtävissä nähdä pariinkin otteeseen myös Helsingin kaduilla. Vastikään kuultiin myös uutinen, että presidentti Putin oli lahjoittanut samanlaisen limusiinin Pohjois-Korean diktaattorille.

On suorastaan hämmästyttävää, kuinka lähellä ovat vielä ne ajat, jolloin tällaisen auton suunnitteluun on osallistuttu keskeisistä länsimaista.

Lähteet: Motor1, Porsche