Löytyikö viimein selitys sille, miksi tietyömaiden nopeusrajoitukset tuntuvat joskus syystäkin suhteettomilta?

Moni tunnistaa tilanteen, jossa tietyömaan alennettu nopeusrajoitus tuntuu unohtuneen paikoilleen, vaikka ketään ei ole näkynyt viikkoihin työnteossa. Alennetulle nopeusrajoitukselle voi olla pätevät perusteet, tai sitten ei.

Tietyömaiden nopeusrajoitukset nousivat taas alkusyksystä keskusteluun, kun Helsingin poliisilaitoksen liikennevalvontatoiminnan johtaja Ylikomisario Dennis Pasterstein kertoi pikaviestipalvelu X:ssä kyseenalaisesta Suomen ennätyksestä. Kehä 1:llä tietyömaan yhteydessä pidetystä kameravalvonnasta syntyi poliisin ennakkovaroituksesta huolimatta ennennäkemätön sakkorysä.

Tapauksen jälkeen muun muassa Autoliitto peräänkuulutti oikeasuhteisia nopeusrajoituksia tietyömaiden yhteyteen. Autoliiton mukaan hyvin alhainen voimassa oleva nopeusrajoitus tilanteessa, jossa tietyömaalla ei tapahdu mitään tai se on jopa ohi, rapauttaa sääntökunnioitusta. Tilastojen valossa keskiverto suomalaiskuljettajan sääntökunnioituksessa olisi muutenkin parantamisen varaa.

Autoliittokaan ei tietenkään kiistänyt kuljettajan vastuuta nopeusrajoitusten noudattamisessa, mutta tapaus korosti liikenteessä paljon kulkevien yhteistä kokemusta: tietyömaiden yhteydessä olevia nopeusrajoituksia pidetään usein olosuhteisiin nähden liian alhaisina.

Tässä jutussa keskitytään käsittelemään tietyömaiden nopeusrajoitusasiaa valtion maanteiden näkökulmasta. Maanteiden tienpidosta vastaavat alueelliset elinvoimakeskukset Väyläviraston ohjauksessa. Kaupunkien ja kuntien katuverkkojen tietyömaista ja niiden nopeusrajoituksista vastaavat kaupungit ja kunnat itse.

Ohjesarja tietyömaiden nopeusrajoituksille

Väylävirasto on julkaissut vuonna 2021 Liikenne tietyömaalla -ohjesarjan, joka sisältää ohjeet tietyömaiden nopeusrajoituksille. Tietyömaan tilaaja vastaa kuitenkin nopeusrajoitusten asettamisesta ja käytännössä se näkyy esimerkiksi niin, että valtion tieverkon tietyömaalle urakoitsija tekee työnaikaisen liikenteenohjaussuunnitelman, jonka paikallinen elinvoimakeskus hyväksyy. Vaativimmissa kohteissa tilaaja voi tehdä jo etukäteen liikenteenohjaussuunnitelman, jota urakoitsija täydentää.

Liikenne tietyömaalla -ohjesarjan mukaan nopeusrajoitusten asettamisessa tulee tavoitella mahdollisimman vähäistä haittaa liikenteelle turvallisuudesta kuitenkin tinkimättä. Nopeusrajoitus määritetään liikennemäärän ja työmaan luonteen mukaan niin, että myös väylän luonne huomioidaan.

Väyläviraston ohjeessa kiinnitetään huomiota myös siihen, että nopeusrajoituksen vaikutusmatkan tai -ajan tarpeeton pidentäminen heikentää nopeusrajoitusten noudattamista ja vaikuttaa näin ollen negatiivisesti turvallisuuteen. Ohjeen mukaan työajan ulkopuolella tietyömaan nopeusrajoitus tulee korottaa lähemmäksi normaalitilannetta, jos liikennejärjestelyt ja tien kunto sen sallivat.

Väyläviraston ohjeistus vaikuttaa maalaisjärkiseltä ja tavoitteiden osalta jopa erinomaiselta. Kuten sanottua, ohjeistuksessa ei olla valmiita tinkimään turvallisuudesta, mutta ohjesarjaa leimaa pienimmän haitan periaate, jolla pyritään varmistamaan liikenteen sujuvuus ja nopeusrajoitusten oikeasuhteisuus.

Alennetuille rajoituksille monia perusteita

Väyläviraston liikenteenohjauksen asiantuntija Tuomas Österman sanoo, että usein silloin, kun alennetut nopeusrajoitukset tuntuvat unohtuneen työmaille ilman todellista syytä, jotain on todellisuudessa vielä kesken.

– Esimerkiksi myöhään syksyllä valmistuviin päällystyskohteisiin on haasteellista saada tiemerkinnät tehtyä valmiiksi, kun tien pinta alkaa olla jo jatkuvasti kostea ja merkintätyöt edellyttävät kuivaa tienpintaa.

Myös Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen liikenneturvallisuusasiantuntija Leena-Maria Mäntylä muistuttaa, että usein tietyömaan alennetulle nopeusrajoitukselle on oikea peruste, vaikka autoilija ei sitä huomaisikaan. Taustalla voi olla esimerkiksi törmäysturvallisuudesta huolehtiminen.

– Tiealueelle on jo saatettu tuoda esimerkiksi putkia, joiden takia rajoitusta on alennettu, Mäntylä kertoo.

Östermanin mukaan tilanne, jossa alennetut nopeusrajoitukset olisivat puhtaasti vain unohtuneet paikoilleen, havaittaisiin tienkäyttäjälinjalle saapuneen palautteen myötä nopeasti.

Parannettavaa kuitenkin löytyy

Koska tietyömaiden nopeusrajoituksia koskevat ohjeistukset näyttävät olevan laadukkaita ja linjassa esimerkiksi Autoliiton peräänkuuluttaman oikeasuhteisuuden kanssa, havaittujen ongelmien juurisyy lienee ohjeiden tai suunnitelmien sijaan useammin käytännön toteutuksessa.

Vaikka alennetut nopeusrajoitukset voivatkin olla perusteltuja myös silloin kuin varsinainen työ ei ole käynnissä, unohduksia tapahtuu ja suhteettoman matalia tietyömaiden nopeusrajoituksia löytyy.

Niin Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen Mäntylä kuin Väyläviraston Östermankin tunnistaa porua aiheuttaneen ilmiön. Aina voimassa olevalle tietyömaan nopeusrajoitukselle ei välttämättä ole riittäviä perusteita.

– Valitettavasti tätäkin varmasti tapahtuu, Mäntylä myöntää.

– Aina on parantamisen varaa. Liian usein työnaikainen rajoitus jää voimaan silloinkin, kun työ ei ole käynnissä ja periaatteessa järjestelyt mahdollistaisivat rajoituksen nostamisen. Ei aina normaalirajoitukseen asti, mutta kuitenkin korkeammaksi kuin työn ollessa käynnissä, Väyläviraston Österman sanoo.

Mikäli työkohteen järjestelyt mahdollistavat korkeammat nopeudet silloin, kun työ ei ole käynnissä, Väylävirasto kannustaa nopeusrajoitusten väliaikaiseen korottamiseen nykyistä useammin.

– Se loisi lisää uskottavuutta työnaikaisille rajoituksille, Österman summaa.

Yksi konkreettinen keino tietyömaiden nopeusrajoitusten parantamiseksi olisi Östermanin mukaan vaihtuvat nopeusrajoitusmerkit.

– Useissa työkohteissa juuri vaihtuvien merkkien käyttö sen työkohteen alimman rajoituksen kohdalla olisi melko helppo tapa lisätä rajoituksen uskottavuutta. Merkkejä on jo tarjolla ja vuokrattavissa, mutta jostain syystä niitä ei silti vieläkään oikein osata hyödyntää.

Luotetaanko urakoitsijoihin siis liikaakin ja tietyömaiden nopeusrajoitukset saattavat jäädä perusteetta vaikkapa viikonlopuksi voimaan pelkästään siksi, että urakoitsija säästyy ylimääräiseltä vaivalta?

– Voi joskus olla noinkin. Useammin ehkä enemmän niin, että tehdään asioita kuten aina ennenkin ja siksi esimerkiksi vaihtuvien nopeusrajoitusmerkkien käyttömahdollisuutta järjestelyissä ei tulla edes ajatelleeksi, Österman vastaa.

Valvonnassa puutteita?

Tietyömaiden alennettujen nopeusrajoitusten monenlaisista perusteista muistutetaan, mutta parantamisen varaakin käytännöissä myönnetään olevan. Juurisyy ja samalla ratkaisu tunnistettuihin tietyömaiden nopeusrajoitusten ongelmiin näyttää kuitenkin löytyvän valvonnasta.

Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen maanteiden hoidon projektipäällikkö Esa Lahti kertoo, että tietyömaita valvotaan pitkälti muiden töiden ohessa.

– Hoitourakoitsija, että hoitourakan valvoja valvoo näitä töitä ja niiden luvanmukaisuutta tiestöllä muuten liikkuessaan tai esimerkiksi saatuaan tiedon puutteellisista liikenteen järjestelyistä. Pääsääntöisesti näitä työmaita ei erikseen käydä valvomassa, vaan niitä valvotaan muun tiestötarkastustoiminnan aikana.

Eri tahojen mukaan valvonnassa olisi parannettavaa. Lahti kertoo, että valvontaa suorittavilla tahoilla riittää muutakin murehdittavaa.

– Hoitourakoissa kuitenkin se maanteiden hoito kaikkine tehtävineen on hoitourakan työnjohdon päätehtävä ja tuo lupien käsittely ja valvonta tehdään siinä sivussa muiden töiden ohella. Paikalla käydään sovittaessa katselmuksia pitämässä tai puututaan, kun muuten tiestöllä kulkiessa havaitaan puutteita.

Lahden mukaan tietyömaiden valvontaa haastavat myös nopeasti muuttuvat tilanteet. Työmaat vaihtavat paikkaa tiheästi ja järjestelyissä tapahtuu paljon muutoksia lyhyessäkin ajassa.

– Vaikka tänään kaikki olisi kunnossa, huomenna tilanne voi olla jo täysin eri, Lahti huomauttaa.

Monen tietyömaan kohdalla esimerkiksi viikonlopuksi voimaan jätettävä nopeusrajoitus näyttääkin riippuvan pitkälti urakoitsijasta itsestään. Lahti uskoo, että liikenteenohjaussuunnitelmassa sovittujen asioiden kanssa oiotaan ja toteutuneet toimet eivät välttämättä vastaa luvattua.

– Luvasta (työlupa tiealueella työskentelyyn) kyllä selviää miten nuo liikenteenohjaukset pitäisi hoitaa, mutta työn tekijät oikovat ja säästävät kustannuksissa tai sitten tieto ei välity alihankkijan alihankkijalle, joita näissä töissä tapaa. Lupaehtojen mukaan lupajäljennös pitäisi olla työmaan käytössä paikan päällä, joten tietämättömyyttä ei pitäisi näissäkään tapauksissa olla.

Riittäisikö valvonnan lisääminen?

Koska ohjeistuksissa ei tunnu olevan sanomista, vaatimustasoa ja valvontaa lisäämällä voitaisiin saada merkittäviä parannuksia jokakesäiseen ongelmaan. Raha ja resurssit tuntuvat olevan aina tiukassa, joten urakoitsijat tuskin satsaavat tietyömaiden liikennejärjestelyjen optimaalisuuteen enempää kuin tilaaja vaatii. Samasta syystä toki tilaajankin valvontamahdollisuudet ovat rajalliset.

Jos tilaajat kuitenkin lisäisivät valvontaa ja nostaisivat vaatimustasoa muutenkin kuin vain tehdyissä suunnitelmissa, autoilijoiden sääntökunnioitusta rapauttavia nopeusrajoitusratkaisuja nähtäisiin todennäköisesti nykyistä vähemmän. Suunnitelmia kun tehdään jo varsin järkeenkäypien ohjeistusten pohjalta.